Slovakian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Slovakian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä jaksossa tarkastellaan keskeisiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Slovakiassa.
Työ-, sosiaali- ja perheministeriö (MPSVR SR) on tärkein viranomainen työmarkkinasuhteiden oikeudellisessa sääntelyssä. Työlainsäädännön kautta MPSVR SR sääntelee yksilöllisiä ja kollektiivisia työsuhteita, työllisyyttä ja työoloja sekä palkkoja ja helpottaa kahdenvälistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Työehtosopimusneuvotteluista annetulla lailla nro 2/1991, sellaisena kuin se on muutettuna, säännellään työehtosopimusneuvotteluja sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyjä työehtokiistojen ratkaisemiseksi työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanon helpottamiseksi. MPSVR SR säätelee myös lainsäädäntöä, jossa määritellään työsuojelua koskevat säännöt ja standardit. Myös Slovakian tasavallan kansanterveysviranomainen (Oficiálna stránka verejnej správy, SR), joka toimii terveysministeriön alaisuudessa, osallistuu työterveyden ja -turvallisuuden suojeluun. Lisäksi MPSVR SR säätelee työnhakijoiden työllisyyspalvelujen tarjoamista työ-, sosiaali- ja perheasioiden keskusviraston kautta.
Kansallinen työsuojeluviranomainen (Národný inšpektorát práce, NIP) on valtion elin, joka vastaa työlainsäädännön täytäntöönpanosta. Sen toiminnasta säädetään lailla nro 125/2006. Työsuojeluviranomaiset tekevät tarkastuksia yrityksissä, ja jos työnantajan todetaan rikkovan lainsäädäntöä, työsuojeluviranomainen voi vaatia työnantajaa toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja määräämään seuraamuksia.
Työmarkkinaosapuolten edustavuutta koskevia sääntöjä täsmennetään vain kansallisen tason kolmikantaelimen, suurnopeusrekisterin, osalta. Kolmikantaneuvotteluista kansallisella tasolla annetun lain nro 103/2007 (kolmikantalaki) mukaan suurnopeusstrategiaan voivat osallistua vain huipputason ammattiliitot ja työnantajajärjestöt, jotka edustavat vähintään 100 000 työntekijää ja työnantajaa vähintään viidellä (kahdeksasta) alueesta (ylemmistä alueyksiköistä). Ammattiliittojen on toimittava useilla aloilla. Maaliskuusta 2021 lähtien, jos HSR:ään osallistuu vähemmän kuin kolme ammattiliittoa tai työnantajaa, myös alle 100 000 työntekijää edustavat organisaatiot ovat voineet osallistua (laki nro 76/2021). Ammattiliitoilla ei ole edustavuuskriteeriä työehtosopimusneuvotteluissa ja työehtosopimusten tekemisessä (edustavuuskriteeri otettiin väliaikaisesti käyttöön 1. syyskuuta 2011 ja 31. joulukuuta 2012 välisenä aikana työlakiin tehdyillä muutoksilla).
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Ammattiliitoilla on Slovakiassa pitkät perinteet. Jäsenyys on vapaaehtoista, eikä ammattisotilaita lukuun ottamatta ole mitään tiettyä työntekijäryhmää suljettu pois ammattiliittojen jäsenyydestä. Ammattiyhdistysten toiminnasta säädetään lailla nro 83/1990 kansalaisten yhdistymisestä. Ammattiliitot ovat yleensä järjestäytyneet sektoreittain – krapula sosialistisessa poliittisessa järjestelmässä ennen vuotta 1989 toimineiden ammattiliittojen järjestäytymisestä. Niitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Ammattiyhdistystiheys on vähentynyt jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna 2011 tiheys oli noin 14,5 prosenttia, mutta vuonna 2018 se oli laskenut noin 11,3 prosenttiin. Vuosina 2014–2019 se vaihteli 12–13 prosentin tuntumassa. Ammattiliittoja on järjestäytynyt alakohtaisesti ja paikallisella yritystasolla. Niiden jäsenet ovat yleensä aktiivisia työelämässä, mutta jotkut ammattiliitot säilyttävät myös eläkkeellä olevien jäsentensä jäsenyyden.
Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2011–2019
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* 1 | 14.5 | 14.5 | 14.1 | 13.4 | 12.6 | 11.8 | 11.5 | 11.3 | n.a. |
| Trade union density in terms of active employees (%) 2 | n.a. | n.a. | 15–16** | 13** | 12** | 12** | n.a. | 12** | 12** |
| Trade union membership (thousands)*** 1 | 282 | 285 | 278 | 268 | 259 | 249 | 247 | 247 | n.a. |
| Trade union membership (thousands) 3 | n.a. | n.a. | 270–280** | 250–260** | 240** | 241** | n.a. | 250** | 282** |
Huom.:* Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Arvioidut luvut. *** Ammattiliittojen jäsenten (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja työelämän ulkopuolella olevat ammattiliittojen jäsenet, eli opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät) kokonaissumma kansallisella tasolla. Ei sovelleta: ei sovelleta.
Lähteet: 1 OECD ja AIAS (2021); 2 Kirjoittajien oma arvio; 3 Vuosien 2013–2018 tiedot perustuvat KOZ SR:n, NKOS:n ja VSOZ:n tietoihin sekä KUK:n estimaattiin; vuoden 2019 tiedot perustuvat KOZ SR:n, SOS:n ja NKOS:n tietoihin sekä KUK:n ja muiden riippumattomien liittojen arvioihin.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Maassa on yksi hallitseva ammattiliittojen keskusjärjestö: Slovakian tasavallan ammattiliittojen keskusjärjestö (Konfederacia odborovych zvazov Slovenskejrepubliky, KOZ SR). Vuonna 2022 KOZ SR:llä oli jäseninä 25 alakohtaista ammattiyhdistystä, joissa oli noin 211 200 jäsentä. Lokakuussa 2018 perustettiin uusi ammattiliittojen keskusjärjestö, Slovakian yhteiset ammattiliitot (Splocne odbory Slovenska, SOS). Seuraavaksi suurin ammattiliittojen keskusjärjestö on Slovakian riippumattomat kristilliset ammattiliitot (Nezavisle krestanske odbory Slovenska, NKOS), jonka jäsenmäärä on huomattavasti pienempi – saatavilla olevien tietojen ja arvioiden mukaan sillä voi olla yhteensä noin 3 000 jäsentä.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Name | Abbreviation | Members | Involved in collective bargaining? |
| Confederation of Trade Unions of the Slovak Republic (Konfederacia odborovych zvazov Slovenskejrepubliky) | KOZ SR | 211,200 (2022) | Yes |
| Joint Trade Unions of Slovakia (Splocne odbory Slovenska) | SOS | About 26,000–28,000 (2019) | Yes |
| Independent Christian Trade Unions of Slovakia (Nezavisle krestanske odbory Slovenska) | NKOS | About 3,000 (2019) | Yes |
KOZ SR:ssä ei tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia ennen vuotta 2006. KOZ SR:ään kuuluvien alan ammattiliittojen fuusioita tapahtui pääosin vuosina 2007–2009. Tänä aikana useat ammattiliitot fuusioituivat metallialan ammattiliittojen liittoon (OZ Kovo), nimittäin Slovakian julkisten palvelujen ammattiliitto vuonna 2007, riippumaton julkisten tiekuljetusten ammattiliitto vuonna 2008 ja metallurgialiitto vuonna 2009. Lisäksi tekstiili-, vaatetus- ja Leader-ammattiliitto ja kuljetusalan ammattiliitto yhdistyivät vuonna 2008 rakennusalan ammattiyhdistysjärjestöön (OZ Stavba) ja perustivat 1. tammikuuta 2009 yhdennetyn ammattiyhdistyksen (IOZ). Vuonna 2009 kemianalan ammattiliitto yhdistyi Slovakian energiatyöntekijöiden ammattiliittoon ja perusti yhteisen energia- ja kemianalan työntekijöiden liiton (ECHOZ).
Vuodesta 2012 lähtien jotkut ammattiyhdistysaktiivit ovat jättäneet KOZ SR:ään kuuluvat ammattiyhdistykset ja perustaneet uusia ammattiyhdistyksiä: New Education -ammattiliitot, sairaanhoitajien ja kätilöiden ammattiliitto, poliisin uusi ammattiliitto, nykyaikaiset ammattiliitot Volkswagen ja modernit ammattiliitot AIOS. Vuonna 2018 nämä liitot perustivat SOS:n. Vuodesta 2021 lähtien SOS on ollut jäsenenä kansallisessa kolmikantaisessa elimessä, HSR:ssä, joka perustuu lakiin nro 76/2021 Coll. kolmikantalain muuttamisesta. Yleinen vapaa ammattiyhdistysliitto (Všeobecný slobodný odborový zväz, VSOZ), järjestö, jolla oli vuoteen 2018 asti noin 500 jäsentä, lakkautettiin vuonna 2019.
Tietoja työnantajan edustuksesta
Ennen vuotta 1990 ainoa työnantaja oli valtio. Työnantajajärjestöt perustettiin 1990-luvun alussa käytännössä tyhjästä. Työnantajajärjestöjen tiheys kasvoi vähitellen ja on pysynyt suhteellisen vakaana vuodesta 2012 lähtien. Saatavilla olevien tietojen mukaan niiden tiheys vaihteli noin 35 prosenttia vuosina 2012–2016 kattamien aktiivisten työntekijöiden määrässä. Vuosina 2019 ja 2022 se oli noussut noin 45 prosenttiin.
Kansalaisyhdistyksestä annetun lain nro 83/1990, muutoksineen, mukaisesti perustetuilla työnantajajärjestöillä on oikeus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin (ammattiliittojen tapaan). Työnantajajärjestöjen jäsenyys on vapaaehtoista. Työnantajat on järjestetty toimialoittain (ammattiliittojen tapaan). Vuonna 2019 työnantajajärjestöt kuuluivat neljään kansallisen tason työnantajajärjestöön. Sektoritason työnantajajärjestöjen edustajat voivat osallistua usean työnantajan työehtosopimusneuvotteluihin. Välttääkseen monityönantajaisten työehtosopimusten piiriin joutumisen osa työnantajista ei ole osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin tai estänyt työehtosopimusten laajentamisen mahdollisuuksien mukaan. Kriteerit täyttävät työnantajajärjestöt osallistuvat kansallisen tason kolmikantaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2022
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2022 | |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) 1 | 47.7 | n.a. | n.a. | 48 | 48.1 | n.a. | 50.3 | n.a. | n.a. |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) 2 | 30–35 | 35* | n.a. | 34* | 36** | n.a. | 38*** | 45**** | 45**** |
| Employer organisation density in private sector establishments (%) † 3 | n.a. | 9 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 12 | n.a. |
Huomautuksia: *Likimääräiset luvut, sisältävät AZZZ SR:n, RUZ:n ja ZMOS:n. **Likimääräinen luku, sisältää AZZZ SR:n, RUZ:n, ZMOS:n ja APZ:n. ***Arvioidut luvut, mukaan lukien AZZZ SR, RUZ, ZMOS, APZ ja SZZ. ****Arvioidut luvut, AZZZ SR:n, RUZ:n, APZD:n ja ZMOS:n tiedot. †Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajaorganisaation jäsen. Ei sovelleta: ei sovelleta.
Lähteet: 1OECD ja AIAS (2021); 2Perustuu työnantajilta saatuihin tietoihin ja tekijöiden laskelmiin; 3Euroopan yritystutkimus 2019.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
Vuodesta 1991 lähtien kaikki työnantajajärjestöt ovat kuuluneet Slovakian tasavallan työnantajaliittoon (Asociacia zamestnavatelskych zvazov a zdruzeni Slovenskejrepubliky, AZZZ SR). Vuonna 2004 perustettiin Työnantajaliitto (Republikova unia zamestnanvatelov, RUZ) toiseksi huipputason työnantajajärjestöksi. AZZZ SR:llä ja RUZ:lla on alakohtaisia työnantajajärjestöjä tytäryhtiöinä, ja niiden jäsenet työllistävät noin 660 000 henkilöä. AZZZ SR:n ja RUZ:n lisäksi Slovakian (Zdruzenie miest a obci Slovenska, ZMOS). Sen tytäryhtiöt ovat kaupunkien ja kuntien julkisten palvelujen tuottamista varten perustamia työnantajia.
Vuonna 2016 alan työnantajajärjestöt erosivat AZZZ SR:stä ja RUZ:sta ja perustivat uuden työnantajan huippujärjestön: Teollisuusliittojen liiton (Asociacia priemyselnych zvazov, APZ), joka on vuodesta 2021 lähtien ollut Teollisuus- ja Kuljetusalan Liitto (Asociacia priemyselnych zvazov a dopravy, APZD). AZZZ SR, RUZ, APZD ja ZMOS osallistuvat suurnopeusrekisterin kansallisiin kolmikantaneuvotteluihin. Vuonna 2022 he edustivat noin 982 000 työntekijää. ZMOS osallistuu myös usean työnantajan työehtosopimusneuvotteluihin virkamiesten (yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien työntekijöiden) työehtosopimusten tekemiseksi. ZMOS:iin kuuluvat organisaatiot työllistävät noin 142 000 henkilöä. Lisensoidut ammattiyhdistykset, killat ja muut käsityöläiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat järjestäytyneet Slovakian käsityöläisliittoon (Slovenský živnostenský zväz, SZZ), jossa on noin 20 000 jäsentä. Se on APZD:n jäsen.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Members | Year | Involved in collective bargaining? |
| Federation of Employers’ Associations of the Slovak Republic (Asociacia zamestnavatelskych zvazov a zdruzeni Slovenskej republiky) | AZZZ SR | 35 employer associations and 1 individual company employing about 400,000 employees | 2022 | Yes, via its members |
| National Union of Employers (Republikova unia zamestnanvatelov) | RUZ | 33 employer organisations and 37 individual companies employing more than 260,400 employees | 2022 | Yes, via its members |
| Association of Towns and Communities of Slovakia (Zdruzenie miest a obci Slovenska) | ZMOS | 2,791 organisations with about 142,000 employees | 2022 | Yes |
| Association of Industrial Unions and Transport (Asociacia priemyselnych zvazov a dopravy) | APZD | 12 employer associations with more than 180,000 employees | 2022 | Yes, via its members |
Vuosina 1993–2004 talous- ja sosiaalineuvostossa käytiin kansallista kolmikantaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Vuonna 2004 tämä elin nimettiin uudelleen talous- ja sosiaalikumppanuusneuvostoksi (RHSP), ja vuodesta 2007 lähtien se on toiminut suurnopeusneuvona. HSR on hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun neuvoa-antava elin. KOZ SR (työntekijöiden puolella) ja RUZ, AZZZ SR ja ZMOS (työnantajan puolella) edustavat suurnopeusasetuksen työmarkkinaosapuolia. Työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelussa käsitellään yleensä tärkeimpinä kysymyksinä julkisen politiikan täytäntöönpanoa ja lainsäädännön hyväksymistä, jotka liittyvät liiketoimintaympäristön kehittämiseen, kansalaisten elintasoon ja työoloihin.
Kansallisen tason sosiaalisten sopimusten, joita kutsutaan yleisiksi sopimuksiksi, tekeminen on toinen merkittävä tulos työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelusta. Vuosina 1993–2000 Slovakiassa tehtiin seitsemän yleissopimusta, mutta sen jälkeen ei ole tehty yhtään sopimusta. Talouskriisin aikana kriisinvastaisten toimenpiteiden hyväksymisestä keskusteltiin ensin suurnopeusvarauksen kolmikantavuoropuhelussa. Joillakin aloilla käydään myös alakohtaista kolmikantaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Esimerkiksi liikenne-, posti- ja televiestintäala sekä terveydenhuoltoala ovat esimerkkejä alakohtaisesta kolmikantaisuudesta. Vuonna 2013Priemyselna bipartita) valmistautuakseen paremmin kolmikantaneuvotteluihin suurnopeuskomiteassa. APZ:stä tuli kolmikantaisen suurnopeusjunan jäsen vuonna 2018 (nykyinen APZD) ja SOS:stä vuonna 2021. Vuotta 2020 lukuun ottamatta suurnopeusryhmä on kokoontunut säännöllisesti työmarkkinaosapuolten kanssa sovitun aikataulun mukaisesti, noin 10 kertaa vuodessa.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| Economic and Social Council (Hospodarska a socialna rada, HSR) | Tripartite | National | All relevant issues affecting economic and social policy in the country. Regarding working life, this is mainly employment conditions and wages |
| Industry Bipartite (Priemyselna bipartita) | Bipartite | Cross-sectoral | Usually issues related to topics discussed at the HSR. Since 2020, no information has been available about activities |
| Sectoral tripartite bodies in the transport, post and telecommunications sectors (Odvetvove tripartity Unie dopravy, post a telekomunikacii) | Tripartite | Sectoral | All relevant issues related to the transport, post and telecommunication sectors |
| Sectoral economic and social council in the healthcare sector (Odvetvova hospodarska a socialna rada v rezorte zdravotnictva) | Tripartite | Sectoral | Issues related to the management of the sector |
Työntekijöiden edustuksesta säädetään työlaissa. Vuoteen 2001 asti työntekijöitä edustivat vain ammattiliitot. Vuodesta 2002 lähtien työntekijöitä ovat voineet edustaa joko ammattiliitot tai yritysneuvostot tai luottamushenkilöt. Vuodesta 2003 lähtien on otettu käyttöön kaksikanavainen edustuskanava, jossa yritysneuvostot tai työntekijöiden luottamushenkilöt voivat toimia toimipaikoissa rinnakkain ammattiliittojen kanssa.
Henkilöstön edustajilla on oikeus saada tietoa, tulla kuulluiksi, osallistua päätöksentekomenettelyyn ja valvoa toimintaa. Kuitenkin vain ammattiliitoilla on oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin. Yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimusta, yritysneuvostot voivat tehdä johdon kanssa sopimuksia työllisyydestä ja työoloista (mutta näillä sopimuksilla ei ole samaa asemaa kuin työehtosopimuksilla). Ammattiyhdistysjärjestöt, yritysneuvostojen jäsenet ja luottamushenkilöt valitsevat toimipaikkojen työntekijät. Useimmissa tapauksissa tärkeimmät työntekijöitä edustavat elimet työpaikoilla ovat ammattiliitot. Ammattiliittojen toiminnasta ja yhteistyöstä johdon kanssa sovitaan yleensä työehtosopimuksissa.
Elinten sääntely, kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Involved in company-level collective bargaining? | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Works council (Zamestnanecka rada) | Yes, by the Labour Code | Employees | No | At companies with at least 50 employees |
| Trade union (Odborova organizacia) | Yes, by the Labour Code | Unionised employees | Yes | At least three employees |
| Employee trustee (Zamestnanecky dovernik) | Yes, by the Labour Code | Employees | No | At companies with 3–49 employees |
