Slovakian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Slovakian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Vuosina 2012–2022 bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden kasvoi Slovakiassa huomattavasti, 23,5 prosenttia. Tämä oli nopeampaa kasvuvauhtia kuin EU27:n keskimääräinen 15,3 prosentin kasvu samalla ajanjaksolla. Työttömyysaste laski merkittävästi kaikissa luokissa, ja eniten laski nuorisotyöttömyysaste, joka laski ajanjaksolla 15,4 prosenttiyksikköä ja oli 19,9 prosenttia vuonna 2022. Kokonaistyöttömyysaste oli 6,1 prosenttia vuonna 2022, mikä on lähellä EU:n keskiarvoa, joka oli samana vuonna 6,2 prosenttia. Nuorten työllisyysastetta lukuun ottamatta työllisyysaste nousi, ja kasvuvauhti oli erityisen nopea naisilla, 6,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 vuoteen 2022.
Työlaissa (laki nro 311/2001) on 1. huhtikuuta 2002 lähtien säännelty työehtoja ja työmarkkinasuhteita yksityisellä ja julkisella sektorilla. Laki nro 552/2003 ja laki nro 553/2003 sääntelevät julkishallinnon työehtoja. Virkamieskunnan työehdoista on säädetty 1. kesäkuuta 2017 lähtien lailla nro 55/2017. Työntekijöitä ovat perinteisesti edustaneet ammattiliitot ja ammattiliittojen puuttuessa yritysneuvostot. Työlaki on kuitenkin 1. heinäkuuta 2003 lähtien sallinut yritysneuvostot ammattiliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Kuitenkin vain ammattiliitoilla on oikeus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin.
Työlain lisäksi työoloista, mukaan lukien työturvallisuus ja työterveys, säädetään lailla nro 124/2006. Työehtosopimusneuvotteluista, mukaan lukien sopimusten laajentaminen ja työriitojen ratkaiseminen, säädetään työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991.
Nykyinen työmarkkinasuhdejärjestelmä muodostettiin 1990-luvun alussa, kun työmarkkinajärjestöt perustettiin. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käydään kolmi- ja kahdenvälisellä tasolla. Hallitus kuulee työmarkkinaosapuolia työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelun kautta. Kahdenvälinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu koostuu kaksitasoisista työehtosopimusneuvotteluista, joita käydään ala- ja yritystasolla.
Slovakian työmarkkinasuhteet ovat enimmäkseen konsensukseen suuntautuneita ja suhteellisen rauhanomaisia. Useimmat kollektiiviset riidat ratkaistaan sovittelulla, ja vain harvat edellyttävät välimiesmenettelyä. Lakot ovat harvinaisia, ja rekisteröidyt kollektiiviset riidat johtavat vain poikkeuksellisesti lakkoon.
Työehtosopimusneuvotteluilla on tärkeä rooli työehtojen ja palkkojen muodostumisessa. Slovakiassa ei ole kansallisia työehtosopimuksia. Työehtosopimusneuvottelut ovat vapaaehtoisia, mutta tehdyt sopimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Yhden työnantajan ja usean työnantajan työehtosopimuksia tehdään yksityisellä ja julkisella sektorilla. Monen työnantajan työehtosopimuksia tehdään useimmilla talouden toimialoilla. Työehtosopimusten laajentaminen on sallittua. Julkisella sektorilla tehdään erilliset monityönantajaiset (monialaiset) työehtosopimukset siviili- ja julkisille palveluille.
Ammattiyhdistystiheys on vähentynyt vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen, mikä johti tuhansien työpaikkojen menetyksiin. Työmarkkinasuhteiden järjestelmään ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi. Kriisin aikana ammattiliitot painottivat toimintaansa pääasiassa työllisyyden ylläpitämiseen taantuman uhkaamissa yrityksissä, eivätkä ne järjestäneet merkittävää yhteiskunnallista toimintaa. Muutokset työmarkkinasuhteiden järjestelmässä covid-19-pandemian jälkeen ovat olleet vähäisiä. Pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta työmarkkinasuhteiden järjestelmään vuonna 2020, mutta hallitus kuuli harvoin kolmikantaiseen talous- ja sosiaalineuvostoon (Hospodarska a socialna rada, HSR) osallistuvia työmarkkinaosapuolia lainsäädäntöön hyväksytyistä muutoksista.
