Työehtosopimusneuvottelut Slovakiassa

Työehtosopimusneuvottelut ovat työmarkkinaosapuolille vapaaehtoisia, ja ne käydään ilman valtion puuttumista asiaan. Toimiala- ja yritystasolla käydään kaksiportaisia työehtosopimusneuvotteluja, joissa voidaan tehdä usean työnantajan ja yhden työnantajan työehtosopimuksia. Slovakiassa ei ole kansallisen tason työehtosopimusneuvotteluja. Sekä usean että yhden työnantajan työehtosopimuksissa sovitut määräykset sitovat sopimusosapuolia oikeudellisesti. Toimihenkilöille ja työntekijöille ei ole erillistä työehtosopimusneuvottelua. Usean työnantajan työehtosopimukset voidaan laajentaa koskemaan työnantajia, jotka harjoittavat tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) osoittamaa vastaavaa toimintaa. Työehtosopimuksia sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin riippumatta siitä, kuuluvatko he ammattiliittoon vai eivät.

Talouskriisin jälkeen neuvottelut ovat hajautuneet sektorilta toiselle. Esimerkiksi MPSVR SR rekisteröi vuosina 2011 ja 2012 23 uutta monen työnantajan työehtosopimusta. Sekä vuosina 2017 että 2018 rekisteröitiin 14 uutta monen työnantajan sopimusta. Osa usean työnantajan sopimuksista tehdään yli vuodeksi, mikä vaikuttaa kyseisenä vuonna tehtyjen uusien sopimusten määrään. Esimerkiksi vuonna 2019 rekisteröitiin 20 ja vuonna 2020 11 uutta monen työnantajan sopimusta. Vuonna 2022 rekisteröitiin 13 uutta sopimusta.

Palkkaneuvottelujen kattavuus

Työmarkkinaosapuolten mukaan jopa 35 prosenttia kansallisista työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Vuoden 2013 eurooppalaisen yritystutkimuksen (ECS) mukaan noin 30 prosenttia työntekijöistä kuului yritystason piiriin, kun otetaan huomioon kaikki tasot. Alakohtaisella ja alueellisella tasolla kattavuus on noin 10 prosenttia. Vastaavasti ammatillisella ja monialaisella tasolla kattavuus on myös 10 prosenttia.

Eri lähteistä tulevien työntekijöiden palkkaneuvottelujen kattavuus

* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät paikallisissa yksiköissä, joissa yli 50 % työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen piiriin, verrattuna tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden kokonaismäärään.

Lähteet: Eurofound, ECS 2013 ja 2019 (mukaan lukien yksityisen sektorin toimipaikat, joissa on >10 työntekijää (NACE-koodit B–S), useita vastauksia mahdollinen); Eurostat [earn_ses10_01], [earn_ses14_01], [earn_ses18_01], palkkarakennetutkimus 2010, 2014 ja 2018 (mukaan lukien yritykset, joissa on >10 työntekijää (NACE-koodit B–S, pois lukien O), yksi vastaus kullekin paikalliselle yksikölle).

KOZ SR:n mukaan työntekijöiden kokonaiskattavuus yritysten työehtosopimuksissa Slovakiassa oli 26,4 prosenttia vuonna 2019. Yksityisellä sektorilla kattavuus oli 15,4 % eli korkeampi kuin ECS 2019:n arvioima kattavuus. Työehtosopimusten kokonaiskattavuus on kuitenkin suurempi (noin 35 prosenttia), koska useissa yrityksissä, jotka eivät kuulu yrityssopimusten piiriin, työntekijät kuuluvat monen työnantajan sopimusten piiriin. Vuodesta 2021 lähtien, jolloin usean työnantajan edustavien sopimusten jatkaminen lakkautettiin, kattavuus on pienentynyt. KOZ SR:n mukaan työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä väheni noin 140 000 työntekijällä vuosina 2021–2022.

Työehtosopimusneuvotteluja käydään kahdella tasolla: yhden työnantajan työehtosopimusneuvottelut yritys- tai toimipaikkatasolla ja usean työnantajan työehtosopimusneuvottelut useimmilla talouden aloilla. Usean työnantajan ja yhden työnantajan työehtosopimusneuvotteluilla on tärkeä rooli työntekijöiden työolojen, työajan ja palkkojen määrittämisessä. Vaikka usean työnantajan työehtosopimusneuvottelut ovat tärkeitä, yhden työnantajan työehtosopimusneuvottelut ovat hallitsevia.

Työehtosopimusneuvotteluja on olemassa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Esimerkiksi julkisella sektorilla tehdään erilliset monityönantajaiset (monialaiset) työehtosopimukset siviili- ja julkisille palveluille. Julkisen sektorin työehtosopimus kattaa ensisijaisesti koulutusalan (mukaan lukien tutkimus) ja terveydenhuollon työntekijät.

Työehtosopimusneuvottelujen tasot, 2022

Artikulaatio

Vertikaalinen yhteensovittaminen on olemassa, koska työehtosopimusneuvottelut ala- ja yritystasolla ovat sidoksissa toisiinsa. Yhtiötasoisissa työehtosopimuksissa voidaan sopia edullisemmista työ- ja työehdoista kuin mitä monen työnantajan työehtosopimuksessa on määritelty.

Neuvottelukierrokset alkavat yleensä pari kuukautta ennen kalenterivuoden loppua, jolloin työehtosopimukset yleensä päättyvät. Kumpi tahansa osapuoli voi aloittaa neuvottelut, mutta ammattiliitot ottavat yleensä ensimmäisen askeleen jättämällä ensimmäisen ehdotuksensa työnantajalle, yrityksen johdolle tai työnantajajärjestölle. Työnantajien edustajien odotetaan vastaavan 60 päivän kuluessa. Työehtosopimusneuvottelut koostuvat yleensä yhdestä tai useammasta neuvottelukierroksesta. Määrä riippuu yleensä ammattiliittojen vaatimuksista ja työnantajapuolen taloudellisesta tilanteesta. Siihen voi vaikuttaa myös neuvottelutyyli (yhteisymmärrykseen perustuva tai ristiriitainen).

Työehtosopimusneuvotteluja koordinoidaan vertikaalisesti eri neuvottelutasoilla. Usean työnantajan ja yhden työnantajan työehtosopimusneuvottelujen välillä on suora yhteys. Yhteyden vuoksi usean työnantajan neuvottelukierrokset edeltävät yleensä yhden työnantajan neuvottelukierroksia. Työlain mukaan yrityksen työehtosopimuksissa voidaan sopia vain sellaisista määräyksistä, jotka ovat työntekijöille yhtä edullisia tai edullisempia kuin työlaissa tai monen työnantajan työehtosopimuksessa sovitut määräykset. Voidaan sopia esimerkiksi samasta tai suuremmasta palkankorotuksesta. Ei ole olemassa "malleja" määrittäviä työehtosopimusneuvotteluja tai -sopimuksia. Työehtosopimusneuvottelut yksittäisillä aloilla ovat muodollisesti riippumattomia ilman virallista horisontaalista koordinointia.

Työehtosopimusten laajentaminen on lain sallimaa. Usean työnantajan työehtosopimukset voidaan ulottaa koskemaan myös muita saman toimialan tai toimialan työnantajia työehtosopimusneuvottelulaissa nro 2/1991, sellaisena kuin se on muutettuna. Pidennystä koskevan ehdotuksen voi tehdä kumpi tahansa sopimuskumppani, mutta yleensä ammattiliitot tekevät niin. Esitys toimitetaan MPSVR SR:lle, ja sitä käsittelee erityinen työryhmä. Koska pidennysten vaikutuspiiriin kuuluvien työnantajien suostumusta koskevassa sääntelyssä tehdään usein muutoksia, pidennyksiä sovelletaan harvoin. Esimerkiksi vuosina 2005–2006 pidennyksiä oli neljä, vuonna 2009 viisi ja vuosina 2010–2013 ei yhtään.

Vuodesta 2014 lähtien työehtosopimuksen laajentaminen on ollut mahdollista ilman laajennuksen kohteena olevan työnantajan suostumusta. Eräät ammattiyhdistysjärjestöt, erityisesti OZ Kovo, käyttivät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Perustuslakituomioistuin päätti maaliskuussa 2016, että pidennysmekanismi ei ollut perustuslain hyväksymän lainsäädännön hengen mukainen. Lakimuutoksilla otettiin 1.9.2017 käyttöön käsite "usean työnantajan edustava työehtosopimus". Nyt vain tällaisia sopimuksia voitiin jatkaa, eikä työehtosopimusta allekirjoittamattomien työnantajien suostumusta tarvittu. Sekä vuosina 2019 että 2020 jatkettiin viittä monen työnantajan sopimusta. Edustussopimusten jatkaminen lakkautettiin 1.3.2021 (laki nro 76/2021, II §), eikä vuonna 2022 jatkettu usean työnantajan työehtosopimusta.

Poikkeaminen usean työnantajan työehtosopimuksista on sallittua vain työntekijöiden hyväksi. Työehtosopimuksista ei esimerkiksi ole mahdollista poiketa työehtosopimuksen mukaista tasoa alhaisemman palkan maksamiseksi. Opt-out-lausekkeita ei yleensä sovelleta työehtosopimuksissa, ja avautumismahdollisuudet edellyttävät sopimuspuolten keskinäistä sopimusta.

Työehtosopimus voi pysyä voimassa, ellei siinä toisin sovita joidenkin velvoitteiden voimassaoloajasta. Jos voimassaolo- tai päättymispäivää ei ole määritelty työehtosopimuksessa, se on voimassa vuoden. Julkisen sektorin yritysten työehtosopimuksista ja usean työnantajan työehtosopimuksista sovittiin aiemmin vuodeksi, mutta viime aikoina julkisen sektorin monityönantajasopimuksista on sovittu pidemmäksi ajaksi. Elinkeinoelämän usean työnantajan työehtosopimukset olivat aiemmin voimassa kahdesta kolmeen vuotta.

Työrauhan tulee vallita työehtosopimuksen voimassaolon ajan. Rauhanlausekkeet eivät kuitenkaan yleensä sisälly työehtosopimuksiin. Työehtosopimuslaissa nro 2/1991 on säännös, jonka mukaan työehtoriita voi syntyä voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittujen määräysten tai oikeuksien noudattamatta jättämisestä (oikeusriita). Tällaisissa tapauksissa sopineet työmarkkinaosapuolet voivat käyttää työriitojen ratkaisumenettelyä. Joissakin yritysten työehtosopimuksissa määrätään sisäisistä mekanismeista uusien työriitojen ratkaisemiseksi.

Viikoittaisen työajan ja palkankorotusten lisäksi työehtosopimusten yhteisiä aiheita ovat työntekijöiden edustusoikeudet, työterveys, irtisanomissäännöt (pääasiassa erorahat), lisäkorvaukset (esimerkiksi ylityö-, loma- tai yötyöt), joustavat työaikamuodot, sosiaalirahaston perustaminen yrityksiin ja sen käyttö sekä syrjimättömyys ja sukupuolten tasa-arvo työssä. Vuonna 2020 COVID-19-pandemian aikaisen etätyön ehdoista sovittiin yritysten työehtosopimuksissa.