Slovakian työelämän maaprofiili

Tässä profiilissa kuvataan Slovakian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.

Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.

Tässä jaksossa tarkastellaan työtaistelutoimien viimeaikaista kehitystä ja ilmoitetaan lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä. Siinä käsitellään oikeudellisia ja institutionaalisia – sekä kollektiivisia että yksilöllisiä – mekanismeja, joita käytetään riitojen ratkaisemiseen, ja olosuhteita, joissa niitä voidaan käyttää.

Työtaistelutoimista ja työehtokiistojen ratkaisemisesta säädetään työehtosopimuslaissa. Työntekijöillä on lakko-oikeus ja työnantajilla on oikeus puolustaa etujaan ja ajaa vaatimuksiaan ulos tiloistaan. Näitä välineitä pidetään kuitenkin äärimmäisinä, ja niitä voidaan soveltaa vain, jos muut työkonfliktin ratkaisuvaihtoehdot ovat epäonnistuneet. Työehtosopimuslain mukaan ammattiliittojen on ennen lakon aloittamista pyrittävä ratkaisemaan riita sovittelu- tai sovittelumenettelyllä (konanie pred sprostredkovatelom). Jos tämä epäonnistuu, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää välimiestä tai ammattiliitot voivat julistaa lakon ja työnantajat voivat käyttää työsulkua (výluka).

Ammattiliiton lakkopäätöksen on perustuttava salaisen äänestyksen tuloksiin, jolloin tarvitaan äänten enemmistö. Ammattiliitot voivat valita erityyppisiä lakkoja; Yleensä lakko tapahtuu työnseisauksen muodossa, mutta harvoissa tapauksissa se voi olla työ hallitakseen. Ennen lakkoon ryhtymistä ammattiliitot julistavat lakkovaroituksen (strajková pohotovost) tai julistavat lyhytaikaisen varoituslakon painostaakseen työnantajaa neuvotteluissa. Lakkoa voidaan pitää laittomana, jos sitä ei edellytä muodollista työehtosopimusvaatimusta ja sovitteluyritystä (yhteisvastuulakkoja lukuun ottamatta), jos se tapahtuu asiaa koskevan työehtosopimuksen ollessa vielä voimassa tai jos välimiesmenettely on alkanut.

Lakkoja tapahtuu suhteellisen harvoin – vuosina 2005–2010 oli vain kolme todellista lakkoa. Vuonna 2011 järjestettiin kaksi symbolista varoituslakkoa ja vuonna 2012 kaksi lyhytkestoista lakkoa opettajien toimesta. Joitakin lakkoja ei järjestetty lakkoja säätelevän työehtosopimusneuvottelulain nro 2/1991 mukaisesti. Sen sijaan ne perustuivat Slovakian kansalaisten perustuslailliseen lakko-oikeuteen. Vuosina 2013–2015 ei ollut merkittäviä lakkoja, mutta vuosina 2019–2022 lakkojen määrä kasvoi. Eniten työpäiviä menetettiin tänä aikana vuonna 2020 (19 päivää), jolloin 330 työntekijää osallistui kolmeen lakkoon.

Aiemmin käsiteltyjen työkalujen lisäksi työehtosopimuksissa voidaan sopia sisäisistä konfliktinratkaisumekanismeista ja -säännöistä avoimien konfliktien ehkäisemiseksi. Sisäisistä mekanismeista sovitaan yleensä työehtosopimuksissa. Usean työnantajan työehtosopimuksissa perustetaan yleensä kahdenvälisiä tasa-arvotoimikuntia käsittelemään riitoja.

Siviilituomioistuimet voivat päättää lakkojen laillisuudesta, mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia.

Työtaistelun kehitys 2011–2022

 

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Working days lost per 1,000 employees1

0

0

0

0

0

n.a.

n.a.

n.a.

0.0 

0.0

0.0

0.0

Number of strikes2

4

2

0

1

1

2

2

0

4

3

4

0

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähteet: 1ETUI; 2Slovakian tasavallan tilastovirasto (Štatistický úrad Slovenskej republiky).

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Kollektiivisten työriitojen vakiomekanismeja ovat sovittelu- tai sovittelumenettelyt ja välimiesmenettelyt. Työehtoriidat voivat koskea uuden työehtosopimuksen tekemistä tai sopimuspuolten voimassa olevissa monityönantaja- tai yrityssopimuksissa sopimien määräysten tai tehtävien täyttämistä. Kollektiiviset työriidat syntyvät yleensä irtisanomisista ja palkkakysymyksistä.

Sovittelu tai sovittelu tapahtuu vain, jos osapuolet sitä haluavat, ja sen tarkoituksena on saada työehtoisen riidan osapuolet yhteisymmärrykseen. Sovittelijat ja sovittelijat ovat saatavilla MPSVR SR:n ylläpitämästä luettelosta. Jos sovittelu tai sovittelu epäonnistuu, osapuolet voivat sopia riidan siirtämisestä välimiesmenettelyyn. MPSVR SR voi minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä nimetä välimiehen, jos riita koskee voimassa olevan työehtosopimuksen tulkintaa tai yrityksissä, joissa lakko on kielletty ammatin tai työn luonteen vuoksi, kuten joillakin erikoistuneilla virkamies- ja julkishallinnon aloilla. Kumpikin osapuoli voi valittaa välimiehen päätöksestä siviilituomioistuimeen 15 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. muussa tapauksessa päätös on oikeudellisesti sitova. Jos välimiehen päätös todetaan pätemättömäksi, sama välimies käsittelee asian uudelleen. Jos tämä ei ole mahdollista, MPSVR SR nimeää toisen välimiehen.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Slovakiassa ei ole erityisiä työtuomioistuimia. Työntekijän ja hänen työnantajansa väliset riidat, jotka koskevat työoikeudellisista suhteista, pääasiassa työlaista, johtuvia vaatimuksia, käsitellään ja ratkaistaan siviilituomioistuimissa. Osallistujat voivat ratkaista kiistanalaiset vaatimuksensa sopimuksella, jonka on oltava kirjallinen tai muutoin se on pätemätön.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2022

 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Number of cases registered by the MPSVR SR

15

13

11

14

17

21

21

28

26

20

18

Lähde: MPSVR SR (ajoittamaton)

Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö

Vuosia 2013 ja 2021 lukuun ottamatta vuosina 2012–2022 käytettävissä olevista riidanratkaisukeinoista sovittelun tai sovittelun käyttö oli hallitsevampaa. Esimerkiksi vuosina 2019 sovittelua käytettiin 23 ja 2020 tapauksessa 28 ja 26 rekisteröidystä työriidasta 22 tapauksessa. Vuosina 2015 ja 2022 käytettiin vain sovittelua tai sovittelua.

Riidanratkaisumekanismeja käytetään tehokkaasti, ja lähes kaikki rekisteröidyt riidat ratkaistaan onnistuneesti. Suurin osa riita-asioista koskee uusien työehtosopimusten tai olemassa olevien sopimusten täydennysten tekemistä.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2022

 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Number of conciliation or mediation cases

14

9

10

14

15

17

18

23

22

13

18

Number of arbitration cases

2

4

1

0

2

4

3

5

4

7

0

Lähde: MPSVR SR (ajoittamaton)

Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
How do I know?
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies