Toimijat ja instituutiot Sloveniassa

Työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoministeriö (Ministrstvo za delo, družino, socialne zadeve in enake možnosti) käsittelee pääasiassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työoloja, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus. Sen tavoitteena on tarjota lainsäädännön avulla tarvittava lainsäädäntökehys ja tiedotus-, neuvonta- ja riitojenratkaisupalvelut sekä työntekijöiden suojelun vähimmäistaso. Ministeriön työterveys- ja työturvallisuusjaoston toiminta-aloja ovat muun muassa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien lakien ja muiden määräysten valmistelu; Se tekee myös yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa yksittäisten asetusten laatimisessa. Valtio osallistuu myös kansallisiin kolmikantaneuvotteluihin tai neuvotteluihin taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä ja on kumppani alakohtaisissa kolmikantaisissa elimissä. Valtio on ollut työnantajana vahvasti mukana julkisen sektorin työmarkkinasuhteissa. Tähän kuuluvat virkamieskunta (valtionhallinto keskus-, alue- ja paikallistasolla), julkiset sosiaalipalvelut (kuten työterveys ja -turvallisuus, koulutus ja lastenhoito) sekä teollisuus- ja kaupalliset yritykset (kuten postipalvelut ja rautatiet).

Slovenian tasavallan työsuojeluviranomainen valvoo sellaisten lakien, muiden asetusten, työehtosopimusten ja yleisten lakien täytäntöönpanoa, joilla säännellään työsuhteita, palkkaa ja muita työhyötyjä, työntekijöiden työllistämistä kotimaassa ja ulkomailla, työntekijöiden osallistumista johtoon, lakkoja ja työntekijöiden turvallisuutta työpaikalla, ellei asetuksissa toisin säädetä. Työntekijä voi hakea oikeussuojaa toimivaltaisessa työtuomioistuimessa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia riidan ratkaisemisesta sovittelun avulla. Ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä edustavat järjestöt ehdottavat sovittelun asiantuntijoita sovitteltavaksi yksittäisissä tapauksissa ja sovittelijoita työriitojen ratkaisemiseksi. Asiantuntijoita ja välimiehiä koskevia tietoja ylläpitää työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoministeriö.

Työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoministeriön työterveys- ja työturvallisuusjaosto seuraa ja arvioi työterveys- ja työturvallisuustilannetta.

Ammattiliittojen edustavuudesta säädetään laissa ammattiliittojen edustavuudesta. Lain 6 §:ssä säädetään edustavuuden perusteista, joiden mukaan edustuksellisen ammattiliiton on oltava demokraattinen, sen on mahdollistettava vapaaehtoinen jäsenyys, sen on oltava toiminut viimeiset kuusi kuukautta, sen on oltava riippumaton valtion elimistä ja työnantajista, sen on oltava rahoitettu pääosin jäsenmaksuilla ja muilla sisäisillä lähteillä ja sillä on oltava tietty määrä jäseniä (vähintään 10 prosenttia tietyn toimialan työntekijöistä). toiminta tai ammatti).

Työnantajajärjestöjen edustavuudesta ei ole säädetty erityisessä laissa. Sitä säännellään kuitenkin välillisesti työehtosopimuslaissa. Lain 12 §:ssä säädetään, että kun yhden tai useamman edustavan ammattiliiton ja yhden tai useamman työnantajajärjestön välillä on tehty työehtosopimus, toinen osapuoli voi pyytää työministeriä laajentamaan työehtosopimuksen koskemaan kaikkia työnantajia sopimuksessa tarkoitetulla toimialalla. Työnantajajärjestön on tällöin työllistettävä yli puolet kaikista laajennuksen piiriin kuuluvien yritysten työntekijöistä.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Ammattiliittojen edustus taataan Slovenian tasavallan perustuslaissa. Perustuslain 76 §:ssä säädetään, että ammattiliittojen järjestäytyminen ja toiminta sekä ammattiliiton jäsenyys ovat vapaita. Näin ollen ammattiliittoihin liittymistä koskevaa oikeutta ei ole lainsäädännössä rajoitettu.

OECD:n ja AIAS:n (2021) tietojen mukaan ammattiliittojen jäsenmäärä oli laskenut ennen finanssikriisiä (43,7 prosentista vuonna 2003 26,2 prosenttiin vuonna 2013) ja väheni edelleen kriisin aikana.

Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2011–2019

Huom.:* Ammattiliiton jäsenten osuus. ** Ammattiliiton jäsenten kokonaismäärä (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät ammattiliittojen jäsenet – eli opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät) kansallisella tasolla. Ei saatavilla.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Slovenian tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot ovat:

• ZSSS, suurin ammattiyhdistysjärjestö

• Julkisen sektorin ammattiliittojen keskusjärjestö (Konfederacija Sindikatov Javnega Sektorja Slovenije, KSJS)

• Slovenian ammattiliittojen keskusjärjestö Pergam (Konfederacija Sindikatov Slovenije Pergam, Pergam)

• Slovenian ammatillinen yhteisjärjestö 90 (Konfederacija Sindikatov 90 Slovenije, KS90)

• Slovenian uusien ammattiliittojen riippumaton keskusjärjestö (Konfederacija novih sindikatov Slovenije, KNSS)

• Slovenian työntekijöiden ammattiliittojen liitto – Solidaarisuus (Zveza delavskih sindikatov Slovenije – Solidarnost, Solidarnost)

• Slovenian ammattiliittojen liitto Alternativa (Slovenska zveza sindikatov Alternativa, Alternativa)

• Slovenian edustavien ammattiliittojen liitto (Zveza reprezentativnih sindikatov Slovenije, ZRSS)

• (Konfederacija slovenskih sindikatov, KSS)

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Lähteet: Eurofound, 2014a; ZSSS, sisäiset tiedot

Tietoja työnantajan edustuksesta

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä väheni eniten, kun Slovenian kauppa- ja teollisuuskamarin (Gospodarska zbornica Slovenije, lakkautettiin vuonna 2006. Kaksi vuotta myöhemmin se oli 55 prosenttia työnantajista (Glassner, 2013).

Slovenian työnantajaliitto (Združenje delodajalcev Slovenije, ZDS) oli Slovenian ensimmäinen vapaaehtoinen taloudellinen yhdistys, joka edusti ja suojeli työnantajien etuja. Se väittää, että puolet kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä on yli 1 000 sen jäsenen palveluksessa, mikä vastaa yli puolta Slovenian koko pääomasta.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys, 2012–2019 (%)

Huom.:* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen. Ei saatavilla.

Keskeiset työnantajajärjestöt

Slovenian tärkeimmät monialaiset työnantajajärjestöt ovat:

• GZS

• ZDS

• Slovenian kauppakamari (Trgovinska zbornica Slovenije, TZS)

• Slovenian käsityöläis- ja pienyrityskamari (Obrtno-Podjetniška zbornica Slovenije, OZS)

• Slovenian käsityö- ja pienyritysalan työnantajien liitto (Združenje delodajalcev obrti in podjetnikov Slovenije, ZDOPS)

Sloveniassa on neljä toimialarajat ylittävää työnantajajärjestöä, jotka kaikki täyttävät edustavuuden kynnyksen. Kaikki neljä osallistuvat toimialojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin sekä kahden- ja kolmikantaisiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelurakenteisiin.

TZS kattaa vain kaupan alan, eikä se osallistu monialaisiin työehtosopimusneuvotteluihin, vaan se on osa kolmikantaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakennetta.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Lähteet: Eurofound, 2014a; ZDS (jäsenrekisteri); TZS (jäsenrekisteri); OZS (ajoittamaton); GZS (jäsenrekisteri)

TSK perustettiin kesäkuussa 1994 yksityisen sektorin palkkapolitiikkaa koskevalla kolmikantasopimuksella. Sopimuksella hallitus, työnantajajärjestöt ja ammattiliitot perustivat Sloveniaan kolmikantayhteistyötä varten tarkoitetun keskuselimen. TSK on edistänyt merkittävästi taloudellisten ja sosiaalisten perusuudistusten onnistunutta toteuttamista ja siirtymäprosessia sekä lähentymistä EU:hun ja yhdentymistä kansainväliseen talouteen. Lisäksi se on auttanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan toteuttamisessa, joita pidetään ratkaisevan tärkeinä onnistuneen talouskehityksen kannalta. TSK:n toiminta-ala koskee pääasiassa työmarkkinasuhteita, työoloja, työlainsäädäntöä, sosiaalisia oikeuksia ja työllisyyspolitiikkaa. muut laajemmat taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset, jotka koskevat työntekijöitä ja heidän perheitään; sekä työnantajien edut ja hallituksen politiikka.

TSK:n ensisijainen tehtävä on neuvoa-antava, mikä tarkoittaa, että se osallistuu aktiivisesti lainsäädännön ja muiden asiakirjojen valmisteluun. Se voi myös ottaa kantaa erilaisiin asioihin, kuten työasiakirjoihin ja asiakirjaluonnoksiin (mukaan lukien valtion talousarvio ja budjettimuistio).

TSK:lla on myös näennäinen neuvottelutehtävä (vaikka se ei osallistu työehtosopimusneuvotteluihin sen varsinaisessa merkityksessä), mikä tarkoittaa, että sen puitteissa neuvotellaan "työmarkkinasopimuksista", palkkapoliittisista sopimuksista ja muista kolmikantasopimuksista.

TSK:n muutettu työjärjestys hyväksyttiin tammikuussa 2017. Kutakin osakasta edustaa nyt kahdeksan jäsentä. Tämä on tervetullut muutos, koska se heijastaa ammattiliittojen suurempaa määrää.

TSK:n työjärjestystä muutettiin uudelleen vuonna 2019. TSK:n olisi merkittävänä sidosryhmänä osallistuttava työnsä puitteissa käsittelemiensä talous- ja sosiaalialan lainsäädännön valmisteluun (ennen julkista keskustelua aiheesta ja sen aikana) muotoilemalla kantoja, lausuntoja ja suosituksia Slovenian tasavallan hallituksen ehdottamista työasiakirjoista, luonnoksista ja säädöksiksi, asetuksista ja määräyksistä.

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

Yritystasolla on kaksi edustuskanavaa: yritysten ammattiliitot ja yritysneuvostot/työntekijöiden luottamushenkilöt. Eurofoundin vuoden 2019 eurooppalaisen yritystutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ammattiliittojen luottamusmiehillä on merkittävä rooli Slovenian kaksikanavaisessa järjestelmässä. Tulokset osoittavat myös, että siellä, missä on olemassa kaksitahoinen edustusmuoto, ammattiliitot keskittyvät yleensä enimmäkseen työehtosopimusneuvotteluihin, kun taas yritysneuvostot osallistuvat enimmäkseen tiedottamiseen ja kuulemiseen. Sloveniassa yritysneuvostojen ja ammattiliittojen toimivalta on erotettu toisistaan. Lainsäädännössä todetaan, että työntekijöiden oikeus osallistua hallintoon ei saa loukata ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen oikeuksia ja velvollisuuksia suojella jäsentensä etuja.

Eurofoundin (2009) mukaan Slovenian työntekijöiden edustusrakenteiden kattavuus on keskitasoa tai korkeaa verrattuna koko Eurooppaan: 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ja 66 prosenttia työntekijöistä kuuluu jonkinlaisen elimen piiriin ja lisäksi 15 prosenttia yrityksistä käyttää edustusta tarvittaessa. Ammattiliitot edustavat eniten yksikanavaisesti (23 prosenttia yrityksistä, joissa on 25 prosenttia työntekijöistä). Työntekijöiden kattavuuden osalta kaksikanavainen edustus on yleisintä (15 prosenttia yrityksistä, joissa on 39 prosenttia työntekijöistä). Yritysneuvostot ovat yksikanavaisina edustuseliminä hyvin harvinaisia, ja niitä esiintyy pääasiassa pienemmissä toimipaikoissa (4 prosenttia yrityksistä, jotka kattavat vain 2 prosenttia työntekijöistä).

Näiden elinten sääntely on kodifioitu sekä laissa että työehtosopimuksissa.

Sääntely, elinten kokoonpano ja toimivalta