Slovenian taustaa

Vuosina 2012–2022 Slovenian BKT kasvoi merkittävästi, 25,92 prosenttia. Kasvu oli enemmän kuin EU27:n keskiarvo, joka oli 15,29 prosenttia samalla ajanjaksolla. Työttömyysaste laski kaikissa ryhmissä. Eniten väheni nuorisotyöttömyys, joka laski 10,7 prosenttiyksikköä vuoden 2012 20,8 prosentista 10,1 prosenttiin vuonna 2022. Slovenian kokonaistyöttömyysaste oli 4 prosenttia vuonna 2022, mikä oli alle EU:n keskiarvon (6,2 prosenttia). Naisten työllisyys kasvoi vuosina 2012–2022 (6,4 prosenttiyksikköä) 72,9 prosenttiin. Nuorisotyöllisyys kasvoi samalla ajanjaksolla 3,1 prosenttiyksikköä ja oli 35,9 prosenttia vuonna 2022.

Makrotaloudellisen analyysin ja kehityksen instituutti raportoi, että Slovenian talous elpyi nopeasti vuonna 2021 hallituksen vahvojen toimenpiteiden avulla, jotka pitivät väestön aineellisen ja taloudellisen tilanteen suhteellisen vakaana (IMAD, 2022). Covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi toteutetut toimenpiteet edistivät merkittävästi BKT:n nopeaa elpymistä (joka oli jo ylittänyt kriisiä edeltäneen tason vuonna 2021), koska niiden avulla maan taloudellinen potentiaali voitiin säilyttää tiukkojen rajoitustoimenpiteiden aikana.

Työsuhteista säädetään Sloveniassa työsuhdelaissa (Zakon o delovnih razmerjih, Slovenian tasavallan virallinen lehtinro 21/2013). Lakiin ei tehty merkittäviä muutoksia vuonna 2022.

Hallitus hyväksyi kesäkuussa 2017 muutoksia työmarkkinoiden sääntelyä koskevaan lakiin (Zakon o urejanju trga dela) ja työsuojelutarkastuslakiin (Zakon o inšpekciji dela, Slovenian tasavallan virallinen lehti, nro 55/2017) päästyään vihdoin sopimukseen työmarkkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinalainsäädännön muutokset koskevat erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään aktivoimaan työttömien työmarkkinapolitiikkaa, kun taas työsuojeluviranomaisille tehdään uusia valtuuksia estää työsuojeluun perustuva työskentely siviilioikeudellisten sopimusten perusteella ja suojella työntekijöitä, jos työnantaja ei maksa heille ajoissa.

Toukokuussa 2014 tuli voimaan laki pimeän työn ja työllisyyden ehkäisemisestä (Zakon o preprečevanju dela in zaposlovanja na črno, tasavallan virallinen lehtinro 32/2014).

Työehtosopimusneuvotteluista säädetään työehtosopimuslaissa (Zakon o kolektivnih pogodbah, Slovenian tasavallan virallinen lehtinro 43/2006). Tässä laissa säädetään työehtosopimuksen osapuolista, sisällöstä ja allekirjoittamismenettelystä sekä työehtosopimuksen muodosta, pätevyydestä ja irtisanomisesta. kollektiivisten työriitojen rauhanomainen ratkaiseminen; sekä työehtosopimusten rekisteröinti ja julkaiseminen. Ammattiliittojen edustuksesta säädetään laissa ammattiliittojen edustavuudesta (Zakon o reprezentativnosti sindikatov, Slovenian tasavallan virallinen lehtinro 13/1993).

Työmarkkinasuhteet juurtuivat Sloveniaan 1870-luvulla, kun ammattiliitoista tuli oikeushenkilöitä. Vuosisadan vaihteessa teollisuusliittoja oli 17. Ammattiliitot keskitettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja jäsenyys oli pakollista. Työnantajajärjestöjä ei ollut olemassa.

Sosioekonomisen järjestelmän muutoksen ja ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen syntyi vähitellen demokraattinen työmarkkinasuhdejärjestelmä, jossa käytiin vapaita työehtosopimusneuvotteluja. Stanojevićin ja Kanjuo Mrčelan (2014) tutkimuksessa havaittiin, että työmarkkinasuhteiden luonne Sloveniassa oli muuttumassa. Vaikka työmarkkinaosapuolet kuvailivat Slovenian työehtosopimusneuvotteluja pikemminkin yhteistyöhaluisiksi kuin ristiriitaisiksi, ne ilmoittivat myös, että on aloja, joilla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ei enää käytännössä enää käydä. Tutkimus vahvisti Eurofoundin aiemman analyysin (2013) tulokset, jotka osoittivat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun heikentyneen finanssikriisin alkamisen jälkeen (esimerkiksi työnantajat rikkovat yhä enemmän työehtosopimuksia, työntekijöiden levottomuudet lisääntyvät, lakkojen määrä lisääntyy ja julkisen sektorin työoloihin liittyvät yksipuoliset ja hätäiset valtion toimet lisääntyvät). Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat kuitenkin vuosien 2015–2016 työmarkkinasopimuksen helmikuussa 2015 monta vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

Covid-19-pandemian alussa ammattiliitot tunsivat jääneensä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ulkopuolelle. He korostivat, että hallitus jätti ne täysin huomiotta eikä ottanut huomioon heidän ehdotuksiaan laatiessaan ensimmäistä ja toista toimenpidepakettia pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi. Jotkut ammattiliittojen ehdotukset hyväksyttiin myöhemmin peräkkäisinä paketteina, mutta hallitus jätti ammattiliitot huomiotta keskeisissä kysymyksissä. Slovenian vapaiden ammattiliittojen liitto (Zveza Svobodnih Sindikatov Slovenije, ZSSS), suurin ammattiliittojen keskusjärjestö, väittää, että hallitus rikkoi Slovenian tasavallan talous- ja sosiaalineuvoston (Ekonomsko-socialni svet, TSC) sääntöjä hyväksyessään toimenpiteitä covid-19-pandemian johdosta. Suurimmat ammattiliitot erosivat protestina tästä elimestä toukokuussa 2021. He päättivät ottaa tämän askeleen, koska hallitus hyväksyi lakeja kuulematta työmarkkinaosapuolia. Heinäkuussa 2022, TSK-vaalien jälkeen, työmarkkinaosapuolet tapasivat uudelleen ja allekirjoittivat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uudelleen käynnistämistä koskevan sopimuksen johdanto-osan. Johdanto-osassa todetaan, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeä demokraattinen voimavara, joka on ratkaisevan tärkeä Slovenian kehitykselle, kansalaisten hyvinvoinnille, yhteiskuntarauhalle ja työmarkkinaosapuolten välisen luottamuksen palauttamiselle. TSK:n äskettäin nimitetty puheenjohtaja korosti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työmarkkinakumppanuuden uudistamisen tärkeyttä.