Slovenian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Slovenian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Työsuhteiden keskeinen huolenaihe on työn ja työllisyyden kollektiivinen hallinta. Tässä osiossa tarkastellaan työehtosopimusneuvotteluja Sloveniassa.
Slovenian työehtosopimusneuvottelut ovat hyvin jäsenneltyjä. Yksityisellä sektorilla ammattiliittojen ja työnantajien välillä käydään työehtosopimusneuvotteluja teollisuuden ja yritysten tasolla. Koko yksityisen sektorin kansalliset neuvottelut kuitenkin loppuivat vuoden 2005 lopussa, kun työnantajat päättivät vetäytyä siitä. Aiemmin koko yksityisen sektorin kattanut sopimus Ei-kaupallisten alojen yleinen työ- ja työehtosopimus päättyi vuonna 2005.
Julkisella sektorilla on koko ei-kaupallisen sektorin kattava sopimus ja sen eri osista erilliset sopimukset.
Toimialatason sopimukset on rekisteröitävä työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoministeriössä.
Yritystason neuvottelut ovat erittäin tärkeitä ja täydentävät toimialakohtaista sopimista useimmilla toimialoilla. Sloveniassa ei ole olemassa merkittäviä (monialaisia) sopimuksia työmarkkinaosapuolten välillä tai hallituksen määräämiä vähimmäispalkan korotuksia.
Työehtosopimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Yksityisellä sektorilla palkkaneuvotteluja koordinoidaan alakohtaisesti. Alakohtaiset työehtosopimukset sisältävät vähimmäisvaatimuksia, joita voidaan muuttaa parempaan suuntaan vain alemman tason (yritystasoisilla) työehtosopimuksilla. Julkisella sektorilla on keskitetty palkka- ja muiden oikeuksien määräytymisjärjestelmä. Työehtosopimusneuvottelujen tärkein suuntaus on hajauttaminen (Eurofound, 2013).
Yksityisen sektorin toimipaikkojen työehtosopimusneuvottelujen kattavuus oli 68 prosenttia vuonna 2019 European Company Survey 2019 -tutkimuksen tietojen mukaan.
Vuoden 2013 eurooppalaisesta yritystutkimuksesta käy ilmi, että työehtosopimusten kattavuus oli 78 prosenttia vuonna 2013, mikä osoittaa, että kattavuus on laskussa.
Työntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
| Level | % (year) | Source |
| All levels | 78.6 (2017) | OECD and AIAS, 2021 |
| All levels | 78 (2013) | European Company Survey 2013 |
| All levels | 68 (2019) | European Company Survey 2019 |
| All levels | 92 (2010) | Structure of Earnings Survey 2010 |
| All levels | 100 (2014) | Structure of Earnings Survey 2014 |
| All levels | 100 (2018) | Structure of Earnings Survey 2018 |
Lähteet: Eurofound, European Company Survey 2013/2019 (mukaan lukien yksityisen sektorin yritykset, joissa on yli 10 työntekijän toimipaikkoja (NACE-koodit B–S), kyselyn kysymys oli monivalintakysymys ja useat vastaukset olivat mahdollisia). Eurostat [earn_ses10_01], [earn_ses14_01], [earn_ses18_01] (mukaan lukien yritykset, joissa on yli 10 työntekijää (NACE-koodit B–S, pois lukien O), yksi vastaus kullekin paikalliselle yksikölle) OECD ja AIAS, 2021.
Sloveniassa neuvottelujen ja palkanmuodostuksen hallitseva taso oli pitkään alakohtainen, mutta työehtosopimusneuvottelujen nykyinen suuntaus on hajauttaminen.
Työaika on määritelty Slovenian lainsäädännössä. Työehtosopimuksissa on määritelty lakisääteinen viikkotyöaika, joka on 40 tuntia.
Työehtosopimusneuvottelujen tasot, 2022
National level (intersectoral) | Sectoral level | Company level | ||||
Wages
| Working time
| Wages
| Working time
| Wages
| Working time | |
| Principal or dominant level | x | x | ||||
| Important but not dominant level | x | x | x | |||
| Existing level | x | |||||
Artikulaatio
Yleensä alemman tason sopimukset voivat vain parantaa korkeammalla tasolla tehtyjä järjestelyjä. Vuoden 2006 työehtosopimuslaissa otettiin kuitenkin käyttöön säännös, jonka mukaan ylemmän tason sopimuksessa voidaan nimenomaan määrätä alemman tason sopimuksista olosuhteiden heikentämiseksi. On kuitenkin korostettava, että vain harvoilla sopimuksilla tämä määräys pannaan täytäntöön käytännössä.
Neuvottelukierroksia käydään ympäri vuoden. Vuoden aikana ei ole tiettyä ajanjaksoa tai mallia.
Sloveniassa ei ole vauhtia asettavia työehtosopimuksia tai "suunnannäyttäviä aloja", jotka loisivat puitteet muille aloille. Yksityisellä sektorilla ei ole tällä hetkellä poikkihallinnollista työehtosopimusta. Työehtosopimusneuvotteluja ei koordinoida varsinaisesti, mutta mallineuvotteluja käydään jonkin verran (eri alojen välillä). Vertikaalisella yhteensovittamisella on merkitystä myös siksi, että työnantajien ja ammattiliittojen neuvottelijat edustavat myös eri yrityksiä, joten alemmilla tasoilla sovitut oikeudet vaikuttavat työehtosopimusneuvottelujen ylemmille tasoille.
Työnantajat käyttävät muita alakohtaisia työehtosopimuksia, kuten tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja nahanjalostusalan työehtosopimusta, kun he neuvottelevat muista alakohtaisista työehtosopimuksista, pyrkiessään alentamaan työntekijöiden vaatimuksia.
Laajentamismekanismeista säädetään työehtosopimuslain 12 ja 13 §:ssä seuraavaa.
Jos yksi tai useampi edustava ammattiliitto ja yksi tai useampi työnantajajärjestö tekevät yhtä tai useampaa toimintaa koskevan työehtosopimuksen, jompikumpi osapuoli voi ehdottaa työministerille koko työehtosopimuksen tai sen osan voimassaolon laajentamista koskemaan kaikkia työnantajia siinä toiminnassa tai toiminnoissa, joita varten sopimus on tehty.
Ministeri tunnustaa työehtosopimuksen voimassaolon jatkamisen kokonaan tai osittain, jos sopimus on tehty yhden tai useamman edustavan ammattiliiton välillä. Sama pätee, jos sopimus on tehty yhden tai useamman työnantajajärjestön välillä, jonka jäsenet työllistävät yli puolet niiden työnantajien työntekijöistä, joille työehtosopimuksen laajentamista on ehdotettu.
Ministerin päätöksessä työehtosopimuksen voimassaolon jatkamisesta koko työehtosopimuksen tai sen osan voimassaolon jatkamisesta heitä sitoo sopimuspuolten esitys.
Ministeri tunnustaa työehtosopimuksen tai sen osan voimassaolon jatkamisen päätöksellä, joka julkaistaan Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä.
Joissakin työehtosopimuksissa on määrätty poikkeamisesta vähimmäisvaatimuksista. Näistä työehtosopimuksista on mahdollista poiketa edustusyrityksen ammattiliiton (tai kansallisen ammattiliiton) ja työnantajan välisellä sopimuksella pääasiassa työpaikkojen pelastamiseksi. Tämä määräys tuli voimaan erikseen kunkin Slovenian työehtosopimuksen osalta, useimmiten vuodesta 2006 lähtien (Eurofound, 2015).
Työehtosopimuksen purkamisen ehdot ja purkamisaika määräytyvät työehtosopimuksen osapuolten kesken. Jos työehtosopimuksessa ei ole irtisanomisaikaa, se voidaan irtisanoa kuuden kuukauden kuluessa. Määräaikaista työehtosopimusta ei voi purkaa ennenaikaisesti (työehtosopimuslaki 16 §).
Työehtosopimuslain 17 §:ssä säädetään, että työehtosopimuksen päättymisen jälkeen sovelletaan menettelyosan säännöksiä, joilla säännellään työntekijöiden ja työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia, kunnes uusi sopimus tehdään. Tällaiset säännökset koskevat työsopimusten tekemistä, työsuhteen aikaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, työsopimusten päättämistä, palkkaa ja muuta henkilökohtaista korvausta sekä työkorvausta sekä työsuojelua. Niitä sovelletaan kuitenkin enintään yhden vuoden, elleivät osapuolet toisin määrää.
Slovenian työehtosopimuksissa ei ole rauhanlausekkeita. Lähes kaikkiin työehtosopimuksiin sisältyy kuitenkin positiivista ja negatiivista suoritusvelvollisuutta koskeva lauseke, jossa osapuolet sitoutuvat noudattamaan työehtosopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa ja sen määräyksiä. Tämä lauseke on lähes yleinen säännös, ja se sisältyy työehtosopimuksen osaan, jossa määritellään velvollisuudet. Työehtosopimuksen rikkomisen varalta ammattiliitolla on käytössään mekanismit työntekijöiden oikeuksien käyttämiseksi, eikä sitä rajoita sitoumus työrauhan ylläpitämiseen.