Slovenian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Slovenian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Sloveniassa ei ole kansallisia (virallisia tai epävirallisia) tietoja. Keskeisimmät syyt työtaistelutoimiin ovat olleet palkkojen leikkaukset ja palkkarästit. Työehtosopimuksiin sisältyy mekanismeja työehtoriitojen ratkaisemiseksi. Niiden käytöstä ei kuitenkaan ole tietoa.
Lakko-oikeudesta säädetään lakkolaissa (Zakon o stavki, Slovenian tasavallan virallinen lehtinro 23/1991). Tässä laissa lakko määritellään työntekijöiden järjestäytyneeksi työnseisaukseksi, jonka tarkoituksena on käyttää työstä johtuvia taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja etuja. Työntekijät voivat vapaasti päättää osallistua lakkoon. Lakkolaki täsmentää, että lakon voi järjestää yrityksessä tai muussa yhteisössä, organisaation osassa, elinkeinoalalla tai yleislakkona.
Sotilaallisen puolustuksen kannalta erityisen tärkeää toimintaa harjoittavien järjestöjen työntekijöiden lakko-oikeutta voidaan käyttää vain seuraavin edellytyksin: tarjota vähimmäistason työtä, joka takaa ihmisten ja omaisuuden turvallisuuden tai on korvaamaton edellytys kansalaisten elämälle ja työlle tai muiden organisaatioiden toiminnalle; tai varmistaa Slovenian kansainvälisten tehtävien hoitaminen.
Lakkoon osallistuvilla työntekijöillä säilytetään työsuhteensa perusoikeudet palkkaoikeutta lukuun ottamatta. He säilyttävät oikeutensa eläke- ja työkyvyttömyysvakuutukseen näitä asioita koskevien säännösten mukaisesti. Lakon aikana voidaan myöntää rahallista korvausta, jos siitä määrätään työehtosopimuksessa tai yleisessä oikeudellisessa asiakirjassa (ks. Eurofound, 2002).
Työtaistelun kehitys 2013–2019
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Source | |
| Working days lost per 1,000 employees | 14.9 | n.a. | Labour Force Survey 2012 | |||||
| Percentage of establishments experiencing strikes | n.a. | 16% of establishments in the private sector | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 1% of establishments in industry | European Company Survey 2019 |
Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Työehtosopimuslain 18 §:ssä säädetään seuraavaa:
Työehtoiset työriidat ratkaistaan rauhanomaisesti neuvottelemalla, sovittelemalla ja välimiesmenettelyllä sekä työ- ja sosiaalituomioistuimista annetun lain (Zakon o delovnih in socialnih sodiščih, Slovenian tasavallan virallinen lehti, nro 2/04 ja 61/04) mukaisesti toimivaltaisessa työtuomioistuimessa
riidat ratkaistaan tämän lain mukaisesti, jos sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ole määrätty riidanratkaisumenettelystä
Työehtosopimuslaissa erotetaan toisistaan menettelyt, joissa eturistiriidat ratkaistaan sovittelussa tai välimiesmenettelyssä, ja menettelyt, joissa oikeuksia koskevat riidat ratkaistaan rauhanomaisesti.
Vähittäiskaupan työehtosopimuksen 87 §:ssä (työehtoriitojen ratkaiseminen) määrätään, että sopimuspuolet sopivat, että työehtoriidat ratkaistaan työehtosopimuslaissa määrätyn menettelyn mukaisesti.
Vuodesta 2010 lähtien pääasiallisesti käytetty riidanratkaisumekanismi on ollut sovittelu; Sitä ennen se oli välimiesmenettely. Kaikki kollektiivisen riidanratkaisun mekanismit otetaan käyttöön vapaaehtoisesti. Stanojevićin ja Kanjuo Mrčelan (2014) laadullisessa tutkimuksessa käsityö- ja yrittäjyysalan työnantajien edustaja kertoi sovittelun käyttöönotosta konfliktinratkaisuvälineenä työehtosopimuksessaan.
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Työ- ja sosiaalituomioistuimista annetun lain 5 §:ssä säädetään, että työtuomioistuimella on toimivalta ratkaista yksittäisiä (sekä kollektiivisia) työriitoja koskevia kysymyksiä. Soveltamisalaan kuuluvia näkökohtia ovat muun muassa työsopimukset; työntekijän ja työnantajan tai heidän oikeudellisen oikeudenomistajansa välisestä työsuhteesta johtuvat oikeudet, velvollisuudet ja vastuut; työntekijän ja käyttäjäyrityksen välisistä suhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet; työllistämismenettely; työsuhteesta johtuvat teollisoikeudet ja -velvoitteet; alle 15-vuotiaiden lasten työ; oppisopimuskoulutettavien, oppilaiden ja opiskelijoiden työ; Apurahat; vapaaehtoinen oppisopimuskoulutus; ja muut laissa säädetyt asiat.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Vaihtoehtoisista riidanratkaisumekanismeista (välimiesmenettely ja sovittelu) ei ole tietoja.
