Eurofound on perustamisestaan lähtien luonut vahvan tietopohjan elin- ja työoloista Euroopan unionissa. Viraston keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata kehitystä jäsenvaltioissa ajan mittaan, ja se on kehittänyt kolme toistuvaa todennäköisyyksiin perustuvaa EU:n laajuista tutkimusta, jotka tuottavat korkealaatuista tietoa.
Edustavat näytteet
Kattavuus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sekä (mahdollisissa) ehdokasmaissa ja usein Norjassa ja Sveitsissä
Maiden välinen vertailukelpoisuus
Useita aaltoja, jotka mahdollistavat aikasarja-analyysin
Kehitetty tiiviissä yhteistyössä Eurofoundin kolmikantaisten sidosryhmien ja alan asiantuntijoiden kanssa
Kyselylomakkeet, jotka kattavat monenlaisia aiheita, jotka on suunniteltu vastaamaan EU:n poliittisiin tarpeisiin
Tieteidenväliselle tieteelliselle pohjalle rakentuneet kyselylomakkeet
Laadunvarmistusstrategian laatiminen
Tulosten oikea-aikainen saatavuus politiikan kannalta merkityksellisissä raporteissa, tietojen visualisointi verkossa ja mikrodata.
Eurofoundin kyselytyön tavoitteena on tuottaa korkealaatuista tietoa elin- ja työolojen laadusta Euroopassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kukin kysely on suunnattu eri väestölle saadakseen erityistä tietoa.
työolotutkimuksessa kysytään työntekijöiltä, jotta saadaan tietoa työn ja työllisyyden laadusta.
Eurooppalainen yritystutkimus on suunnattu yritysten johtajille ja työntekijöiden edustajille keräämään tietoa työpaikan käytännöistä.
Euroopan elämänlaatututkimuksessa haastatellaan EU:n kansalaisia, jotta saadaan näkemys elinoloista ja käsityksistä elämänlaadusta.
Näistä kohdeväestön eroista huolimatta Eurofound pyrkii yhdenmukaistamaan tutkimusmenetelmiä aina kun se on mahdollista, jotta voidaan varmistaa, että yhdestä tutkimuksesta saadut kokemukset otetaan huomioon muissa.
Kuten kaikissa tutkimushankkeissa, sekä Eurofoundin sidosryhmät että asianomaisen alan asiantuntijat osallistuvat kunkin kyselyn jokaisen aallon kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin, jotta varmistetaan niiden merkityksellisyys Euroopan ja kansallisen tason poliittisille päättäjille ja työmarkkinaosapuolille.
Eurofound pyrkii varmistamaan, että kaikki kyselyyn liittyvät kysymykset kuvaavat todellisia ilmiöitä, joita niillä on tarkoitus kuvata (validiteetti), ottamalla asiantuntijat mukaan kyselylomakkeiden kehittämiseen ja ottamalla kansallisen tason asiantuntijat mukaan käännösprosessiin.
Eurofound pyrkii varmistamaan kyselymittausten johdonmukaisuuden (luotettavuus) valitsemalla huolellisesti edustavat otokset, valitsemalla sopivimman tavan kyselylomakkeiden hallinnointiin uusinta teknologiaa käyttäen, rekrytoimalla kokeneita haastattelijoita ja tarjoamalla kattavaa koulutusta haastattelua ja koodausta varten sekä tarkistamalla kerätyt tiedot yksityiskohtaisesti, määrittämällä hienostuneen painotuksen ja asianmukaisen analyysin.
Eurofoundin sitoutuminen korkealaatuisen tiedon tuottamiseen näkyy myös sen tutkimusten laadunvarmistusstrategiassa.
Riippumatta siitä, onko tutkimuksen kohderyhmä Euroopan kansalaisia, työntekijöitä vai laitoksia, tietoja ei ole mahdollista kerätä kaikilta kyseisen väestön jäseniltä. Vastaajista valitaan otos siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko perusjoukkoa.
Eurofound pyrkii käyttämään mahdollisimman laadukkaita otantakehiköitä. Se pyrkii löytämään jokaisesta maasta rekisterin, joka kattaa vähintään 95 prosenttia kohdeväestöstä. ECS:n osalta nämä rekisterit sisältävät mieluiten toimipaikkojen ja muiden yritysten yhteystiedot. Eurooppalaisen työstandardin ja eurooppalaisen elämänlaadun arvioinnin osalta rekisterit sisältävät yleensä kotitalouksien ja joskus myös yksityishenkilöiden osoitetiedot. Jos eurooppalaisessa työstandardissa ja eurooppalaisessa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa tällaista rekisteriä ei ole saatavilla, luettelo mahdollisista vastaajista laaditaan niin sanotulla satunnaisella menettelyllä.
Eurofoundin tavoitteena on ottaa otoksia, jotka ovat riittävän suuria, jotta niistä saadaan päteviä tuloksia yksittäisten maiden tasolla ja jotka kuvastavat Euroopan väestön jakautumista riittävän hyvin, jotta ne voidaan tehdä yleistyksiä koko Eurooppaan. Ensimmäinen tavoite edellyttää, että otoskoko maatasolla on vähintään 1000 vastaajaa, jolloin virhemarginaali pienenee hyväksyttävälle tasolle. Toinen tavoite on syy valita suurempia otoksia suuremmissa maissa, kuten viimeisimmissä eurooppalaisessa työstandardissa ja eurooppalaisessa toimintaympäristössä on tehty.
Joskus on tarpeen esittää avoimia kysymyksiä eli kysymyksiä, joihin ei voida suoraan vastata ennalta määrätyillä vastauksilla. Näin voi olla esimerkiksi alalla. Haastattelija merkitsee ensin annetun vastauksen yksityiskohtaisesti muistiin ja osoittaa sen myöhemmin Euroopan laajuisen tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) asianmukaiseen luokkaan.
Koodausta on yleensä sovellettava avoimiin kysymyksiin, jotka liittyvät tuloihin, vastaajien koulutustasoon (ISCED-standardien kautta) ja asuinalueeseen (NUTS-järjestelmän kautta).
Kun kenttätyövaihe on saatu päätökseen, aineistoja on painotettava otoksen epätasapainon eri mahdollisten syiden kompensoimiseksi. Esimerkiksi eri ihmisillä on erilainen todennäköisyys tulla valituksi tutkimukseen, joka on otettava tilastollisesti huomioon. Mitä suuremmassa yksikössä (kotitaloudessa/yrityksessä) ihmiset asuvat tai työskentelevät, sitä pienemmät mahdollisuudet heillä on tulla haastatelluksi. Myös vaihtelut kyselyyn osallistumishalukkuuden tasossa voivat johtaa tiettyjen vastaajaryhmien aliedustukseen. Maiden väliset erot työvoiman määrässä eivät näy (täysin) kunkin maan otoskoossa, joten painotusta käytetään sen varmistamiseksi, että suuremmat maat painavat enemmän EU:n tason tuloksissa.
Euroopan työvoimatutkimusta (LFS) käytetään usein viitetietojen lähteenä arvioitaessa, missä määrin tiedot edustavat väestöä.
Menetelmät mukautetaan kunkin kyselyn erityisvaatimuksiin - lisätietoja on saatavilla yksittäisten kyselyjen sivuilla.
Kyselyt eivät ole koskaan olleet ainoa laajamittaisen kvantitatiivisen tiedon lähde, ja keskusteluja muista lähteistä peräisin olevan datan paremmasta integroimisesta yhteiskuntatutkimukseen on käyty jo jonkin aikaa. Viime vuosikymmeninä, kun yksilöiden ja organisaatioiden yhteydet internetiin ovat lisääntyneet, esimerkiksi verkkosovelluksista, mobiililaitteista, antureista, videovirroista ja sosiaalisesta mediasta saatavilla olevan datan määrä on kuitenkin kasvanut räjähdysmäisesti.
Tässä yhteydessä Eurofound tutkii massadatan mahdollista käyttöä täydentämään ja kontekstualisoimaan nykyisistä tutkimustoimistaan, erityisesti tutkimuksistaan, saatuja tietoja. Hankkeessa keskitytään tällä hetkellä kolmeen osa-alueeseen, ja tätä työtä käsitellään kolmessa työasiakirjassa.
Eurofoundin kolmen yleiseurooppalaisen tutkimuksen – EWCS, EQLS ja ECS – kyselylomakkeet ovat ladattavissa useilla kielillä. Saatavilla on myös eri kyselyversioiden tietoaineistoja.
Kaikki kyselylomakkeet ovat saatavilla kyselyn kenttätyön päätyttyä.
Eurofoundin kyselyaineistot asetetaan saataville viimeistään kahden vuoden kuluttua kenttätyön päättymisestä. Eurofoundin tietoaineistot tallennetaan UK Data Serviceen(opens in new tab)This link opens in a new tab (UKDS) Essexissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja niitä mainostetaan verkossa sen verkkosivuston kautta. Tiedot ovat maksutta niiden saatavilla, jotka aikovat käyttää niitä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallista käyttöä koskevat pyynnöt toimitetaan Eurofoundille lupaa varten.
Rekisteröitymällä UKDS:ään käyttäjät varmistavat, että he pääsevät käyttämään uusinta versiota ja saavat tietoa tärkeistä päivityksistä. Jos haluat ladata tiedot, rekisteröidy ensin verkossa UKDS:ään. Jos et ole Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistosta tai korkeakoulusta, hae Data Archive -käyttäjätunnusta(opens in new tab)This link opens in a new tab tai tutustu tietoihin pääsyä käsittelevään sivuun.
Kun olet rekisteröitynyt, löydät Eurofoundin tiedot kirjoittamalla "Hakutiedot"-kenttään "Eurofound". Näkyviin tulee luettelo Eurofoundin tutkimuksista, napsauta sitten asianomaisen kyselyn nimeä saadaksesi lisätietoja ja lataa kysely käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi.
Eurofound tarjoaa valikoituja tutkimuksia varten erityisiä online-datavisualisointeja. Ne löytyvät siirtymällä yksittäiselle kyselykierrokselle.
Eurofound pyrkii varmistamaan tutkimustietojen korkean laadun ja noudattaa tutkimusmenetelmiään ja -menettelyjään koskevia yhteisesti sovittuja standardeja. Eurofound noudattaa Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) laatukriteereitä tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja laadun arvioinnissa.
Eurofound soveltaa kaikissa tutkimuksissa tiettyjä laatukriteerejä.
Merkityksellisyys: Sen varmistaminen, että kysely vastaa käyttäjien nykyisiä ja mahdollisia tarpeita
Tarkkuus: Tiedot, joiden arviot ovat mahdollisimman lähellä todellisia arvoja. Käytännössä tämä tapahtuu minimoimalla mahdolliset virheet kyselyssä
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys: Tietojen levittäminen mahdollisimman lähellä viiteajanjaksoa ja tietojen julkistamiselle asetettua aikataulua noudattaen
Saavutettavuus ja selkeys: Käyttäjät pääsevät helposti käsiksi kyselyn tuloksiin ja tietoihin ja tarjoavat heille tarvittavat taustatiedot tulosten tulkintaan
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus: Tietojen tarkastelu verrattuna muihin muista lähteistä peräisin oleviin tietoihin ja sen arvioiminen, johtuvatko erot todellisten arvojen välisistä eroista. Tietojen vertailukelpoisuuden varmistaminen maantieteellisten alueiden ja ajan välillä.
Eurofound pyrkii jatkuvasti parantamaan kunkin tutkimuksen laatua ja kustannustehokkuutta. Laatukriteerit ja niiden täyttämiseksi tarvittavat vaiheet määritellään sekä tarjouseritelmissä että tutkimusprosessin yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Luodaan menettelyt, joilla tarkastetaan kaikki tutkimuksen valmisteluun, kenttätyöhön ja tietojenkäsittelyyn liittyvät näkökohdat sekä kerätään kattava dokumentaatio siitä, miten laatukriteerit täyttyvät.
Eurofound seuraa säännöllisesti tutkimusten vaikutusta päätöksentekoon ja tietojen käyttöä tutkimuksessa. Se kerää tietoa siitä, miten kyselyt vastaavat käyttäjien tarpeita. Lisäksi virasto tilaa ja julkaisee ulkopuolisia laadunarviointeja tiedoista ja prosesseista, kun tutkimus on saatu päätökseen.
Eurofoundin päätoimeksisaajan ja sen kansallisten kumppaneiden on noudatettava makroaluestrategioita ja ESOMARin ammatillisia käytännesääntöjä, joiden tarkoituksena on noudattaa lainsäädäntöä ja edistää korkealaatuista tutkimusta. Koodit kattavat muun muassa vastaajan kunnioittamisen ja tietojen luottamuksellisuuden. Urakoitsija noudattaa myös katsastuksiin liittyviä ISO-standardeja.
Eurofoundin kyselyissä työskentelevien haastattelijoiden on noudatettava eettisiä ja luottamuksellisuussääntöjä haastatteluja tehdessään. Kullekin maalle laaditaan samat säännöt yhdenmukaisen kenttätyön varmistamiseksi. Tiedot kerätään ja tallennetaan haastattelijan koulutuksen ja projektiohjeiden mukaisesti, ja haastattelijoiden on varmistettava, että vastaajien osallistuminen kyselyyn perustuu vapaaehtoiseen tietoon perustuvaan suostumukseen.
Tiedot Eurofoundin tutkimuksista toimitetaan sen sisäiselle tietosuojavastaavalle, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) noudattaminen. UKDS:lle siirretyt tiedot on täysin anonymisoitu vastaajien luottamuksellisuuden suojaamiseksi.
Eurofoundin yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja kyselylomakkeet ovat vapaasti muiden tutkijoiden käytettävissä tietyin tekijänoikeusehdoin, ja monet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa käyttää aineistojamme tai tehdä yhteistyötä Eurofoundin kanssa.
Viimeaikaisissa Euroopan työolotutkimuksissa Belgian, Ranskan, Slovenian ja Espanjan kansalliset hallitukset ovat rahoittaneet otoskoon kasvattamista omalla kustannuksellaan perusteellisempien analyysien tekemiseksi. Sekä Norja että Sveitsi ovat olleet mukana eurooppalaisessa työstandardissa useiden vuosien ajan.
Vastaavasti Italian kansallinen julkisen politiikan analysointilaitos (INAPP) rahoitti vuonna 2016 otoskoon kasvattamista Italiassa Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS).
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kanssa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla Eurofound on toimittanut EU-OSHAlle hyödyllistä tietoa tutkimusmenetelmien kehittämisestä ja tutkimusten suunnittelusta. EU-OSHA sovelsi Eurofoundin Euroopan yritystutkimuksen (ECS) menetelmiä vuonna 2009 tekemässään uusia ja kehittymässä olevia riskejä koskevassa eurooppalaisessa yritystutkimuksessa (ESENER). ECS:n ja ESENERin parissa työskentelevät tiimit ovat säännöllisesti yhteydessä varmistaakseen, että kustakin hankkeesta saadut kokemukset jaetaan virastojen kesken. ECS 2019 toteutettiin yhteistyössä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa. Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) käyttää Euroopan tasa-arvoindeksin tietoja tasa-arvoindeksissään. Eurofound on myös tukenut perusoikeusvirastoa (FRA) sen kyselyn valmistelussa.
Euroopan komissio (naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto) tukee EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ottamista mukaan Eurofoundin tutkimuksiin.
EWCS-kyselylomake ja -menetelmät ovat inspiraation lähteenä muille tutkimuksille maailmassa: esimerkiksi American Working Conditions Survey, South Korea Working Conditions Survey ja Israel Social Survey 2016. Jotkin Keski-Amerikan maat sekä Argentiina, Chile ja Uruguay käyttävät mukautettuja EWCS-kyselylomakkeita kansallisten tutkimusten tekemisessä. Vuoden 2016 Kiinan kaupunkityövoimatutkimukseen on sisällytetty rajoitettu määrä EWCS-kysymyksiä.
Kehitys- ja siirtymämaiden työoloja koskevien luotettavien tietojen puutteen korjaamiseksi Eurofound ja Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ovat yhdistäneet voimansa kehittääkseen hankkeita, jotka koskevat työolojen seurantaa ja analysointia maailmanlaajuisesti.
Eurofound on tehnyt yhteistyötä ILO:n kanssa uraauurtavassa hankkeessa, jossa seurataan työoloja eri puolilla maailmaa ja jossa analysoidaan työn laadun ja työelämän laadun kehitystä Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.
Tutkimusraportti: Working conditions in a global perspective
Molemmat organisaatiot ovat myös kehittäneet vakiomenetelmän maailmanlaajuiselle työolotutkimukselle (GWCS), jonka tarkoituksena on luoda kansallisen tason avoin työkalu, joka voidaan parhaiten mukauttaa maan kolmikantatoimijoiden tarpeisiin ja joka on olennainen osa ILO:n ihmisarvoista työtä koskevia maaohjelmia.
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP) on aiemmin käyttänyt Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimusta (EQLS) tehdäkseen tutkimuksia elämänlaadusta Kroatiassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Eurofound on myös osallistunut kansainvälisten tilastollisten suuntaviivojen kehittämiseen työn laadun ja työelämän mittaamiseksi kyselytutkimusten avulla. Esimerkkeinä:
UNECE: Käsikirja työllisyyden laadun mittaamisesta(opens in new tab)This link opens in a new tab
OECD: ohjeet työympäristön laadun mittaamisesta(opens in new tab)This link opens in a new tab
Työolosuhdekyselyn avulla seurataan myös työpaikkojen laadun kehitystä esimerkiksi Euroopan komission yhteisessä arviointikehyksessä tai OECD:n työpaikkojen laatua koskevassa työssä. Eurostat seuraa työllisyyden laatua Euroopassa joidenkin eurooppalaisten työolosuhteiden perusteella.
Euroopan komissio: Yhteinen työllisyysraportti(opens in new tab)This link opens in a new tab; Työllisyys ja sosiaalinen kehitys Euroopassa(opens in new tab)This link opens in a new tab Työllisyyden seuranta(opens in new tab)This link opens in a new tab
OECD: Työpaikkojen laatu(opens in new tab)This link opens in a new tab
Eurostat: Työllisyyden laatu(opens in new tab)This link opens in a new tab
Kansainvälisessä kontekstissa Euroopan elämänlaatu antaa erottuvan panoksen, koska se kattaa kaikki :n jäsenvaltioille, monipuoliset tiedot yhdessä tietokokonaisuudessa sekä sekä työssäkäyvän että työelämän ulkopuolella olevan väestön kattavuus. EQLS-tiedot ovat osa useita kansainvälisiä seuranta-aloitteita:
Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tasa-arvoindeksissä käytetään EQLS- ja EWCS-tietoja kattamaan ajanjakson (opens in new tab)This link opens in a new tab
Aktiivisen ikääntymisen indeksi, jota tukevat Euroopan komissio ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE)
Bertelsmann-säätiön sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tutka (2013 ja 2014)
Eurooppalainen elämänlaatu on ollut tärkeä lähde sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa, ja se on edistänyt komission BKT:n ulkopuolista toimintaohjelmaa. Sitä on käytetty myös kehitettäessä Eurostatin elämänlaatua koskevia indikaattoreita.
