Toimijat ja instituutiot Kroatiassa

Työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeriön työmarkkinaosapuolten kumppanuuspalvelu (Ministarstvo rada, mirovinskoga sustava, obitelji i socijalne politike) on entisen työmarkkinaosapuolten viraston (Ured za socijalno partnerstvo u Republici Hrvatskoj) seuraaja, joka myöhemmin liitettiin työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaalipolitiikan ministeriöön.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja työoloista vastaava elin on työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeriö, kun taas kaikki valtionhallinnon elimet vastaavat kahdenvälisestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta omalla toimialallaan.

Työmarkkinaosapuolten kumppanuuspalvelu tukee monenlaisia toimia, joilla edistetään asiasta vastaavien keskus- ja paikallishallinnon laitosten, työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten järjestöjen välistä viestintää, jotta ne voivat saavuttaa yhdessä ja tehokkaasti tavoitteensa työ-, sosiaali- ja talouspolitiikan alalla. Työmarkkinakumppanuus on osoittautunut työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden vakauttajaksi, kuulemismalliksi, keskeiseksi tiedon- ja mielipiteenvaihtofoorumiksi ja ratkaisevan tärkeäksi laajemman yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi kaikista asiaankuuluvista kysymyksistä.

Työsuojeluviranomaisista 31. maaliskuuta 2019 asti voimassa olleen lain (Zakon o Inspektoratu rada – OG 19/14) mukaisesti työsuojeluviranomainen (Inspektorat rada) toimi osana työ- ja eläkejärjestelmästä vastaavaa ministeriötä. Uusi työsuojeluviranomaislaki (OG 115/18 ja 117/21) on ollut voimassa 1. huhtikuuta 2019 alkaen. Työ-, eläke-, perhe- ja sosiaaliministeriön tehtävänä on laatia ja seurata työturvallisuutta koskevia määräyksiä sekä ehdottaa toimenpiteitä ja kannustaa toimia työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi. Työ-, eläke-, perhe- ja sosiaaliministeriön työsuojeluviranomainen suorittaa tarkastuksia ja muita ammatillisia tehtäviä työ- ja työterveys- ja työturvallisuusalalla, ellei erityislaissa toisin säädetä, eli se tarkastaa työsuhteita ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien lakien ja muiden määräysten täytäntöönpanon. Työsuojeluviranomaisella on valtuudet käynnistää hallinnollisia menettelyjä, korjata havaittuja puutteita ja kieltää työnantajien käytännöt, jotka vaarantavat työntekijöiden hengen ja terveyden.

Kolmikantaelimissä osallistumista ja edustavuutta työehtosopimusneuvotteluissa koskevista perusteista annetussa laissa (OG 82/12 ja 88/12) otettiin käyttöön uudet kriteerit, jotka koskevat työmarkkinajärjestöjen edustavuutta kolmikantaneuvotteluissa. Työntekijöiden osalta ammattiliittojen edustavuutta koskevassa lainsäädännössä säädettiin yksityiskohtaisesti, mistä liitoilla on oikeus tehdä työehtosopimuksia. Vuonna 2014 annetussa uudessa laissa työnantajaliittojen ja ammattiliittojen edustavuudesta (EUVL 93/14) ja muutettuna vuonna 2015 (EUVL 26/15) säädetään perusteista ja menettelyistä, joilla osoitetaan työnantajajärjestöjen ja ylemmän tason ammattiliittojen edustavuus niiden osallistuessa kolmikantaelimissä kansallisella tasolla. Siinä vahvistetaan myös perusteet ja menettelyt, jotka koskevat ammattiliittojen edustavuutta työehtosopimusneuvotteluissa sekä etujärjestöjen/ammattiliittojen oikeuksia.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Yhdistymisvapaudesta ja järjestäytymisoikeudesta säädetään perustuslaissa (43 ja 60 §), työlaissa, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa nro 98 ja 87 sekä muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joissa Kroatian tasavalta on osapuolena. Kaikilla työntekijöillä, lukuun ottamatta aktiivista sotilashenkilöstöä, on oikeus perustaa ammattiliittoja ja liittyä niihin. Työlain (OG 93/14, 127/17, 98/19 ja 151/22) 165 §:n mukaan työntekijöillä on oikeus oman vapaan valintansa mukaan perustaa ammattiliitto ja liittyä siihen vain niiden vaatimusten mukaisesti, joista voidaan määrätä ammattiliiton säännöissä tai sisäisissä säännöissä.

Kroatiassa ei ole tietokantoja ja/tai luotettavia lähteitä ammattiliittojen jäsenyydestä. Milićević Pezeljin (2013) mukaan Kroatiassa oli 320 000 ammattiliiton jäsentä vuonna 2012, mikä vastaa noin 17 prosentin ammattiliittojen kattavuutta. Bagić (2014) arvioi työehtosopimusten piiriin kuuluvaa työvoimaa toimialoittain käyttäen luetteloa sovellettavista työehtosopimuksista, jotka on rekisteröity työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeriöön (työehtosopimukset, jotka on pantu täytäntöön kahdessa tai useammassa maakunnassa) ja työehtosopimuksia, jotka on rekisteröity maakuntien valtionvirastoihin (yhdessä läänissä täytäntöön pantu työehtosopimukset). Tutkimuksessa havaittiin, että 570 voimassa olevasta työehtosopimuksesta suurin osa (noin 64 %) koski yksityistä sektoria, kun taas loput liittyivät valtion- ja paikallishallintoon ja palveluihin (13 %) tai julkisiin yrityksiin (23 %). Kattavuusaste oli suoraan verrannollinen työehtosopimusten määrään. Suurin neuvottelukattavuus oli hallinnon ja julkisten palvelujen työntekijöillä, seuraavaksi eniten julkisilla yrityksillä, kun taas yksityisissä yrityksissä oli huomattavasti pienempi kattavuus. Noin 88 prosentilla valtion talousarviota käyttävien elinten (sekä valtion että paikallishallinnon) työntekijöistä on työehtosopimuksia säännellyt. Noin kolmen neljäsosan julkisten yritysten työntekijöiden oikeuksia säännellään työehtosopimuksilla, kun taas yksityisten yritysten työntekijöistä vain 35 prosenttia. Bagićin arvion mukaan työehtosopimusten kokonaiskattavuus Kroatiassa vuonna 2013 oli 52,8 prosenttia. Kattavuus oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Kroatian talouskriisin alussa vuonna 2009, jolloin se oli 61 prosenttia. Vuoden 2018 tietojen mukaan (SSSH, 2018) ammattiyhdistystiheys aktiivisten työntekijöiden määrässä oli noin 21 prosenttia, kun taas edustaviin ammattiliittoihin liittyvissä ammattiliitoissa oli 263 000 jäsentä. Schirmbeck ja Šeperić (2022) arvioivat, että vuonna 2021 ammattiyhdistystiheys aktiivisten työntekijöiden määrässä oli noin 20 prosenttia, kun taas Glas radnika (2023) havaitsi, että Kroatiassa on noin 580 työehtosopimusta, jotka kattavat noin 670 000 työntekijää eli noin 47 prosenttia kaikista työntekijöistä. Vuoden 1990 jälkeen perustetut yritykset ovat pääsääntöisesti huomattavasti epätodennäköisemmin järjestäytyneet (Schirmbeck ja Šeperić, 2022).

Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2011–2021

Huom.:* Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Menetelmään on tehty pieniä muutoksia. *** Ainoastaan edustaviin ammattiliittoihin kuuluvien ammattiliittojen jäsenet, lukuun ottamatta Kroatian ammattiliittojen liiton (Hrvatska udruga radnickih sindikata, HUS) jäseniä. **** Työntekijöiden ammattiliittojen (ammattiliittojen) jäsenyys lasketaan (ammatti)liiton kokonaisjäsenyydestä ja oikaistaan. tarvittaessa ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiiviseen, huollettavaan ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Mukana on myös jäseniä HUS:sta, joka yhdistyi Kroatian autonomisten ammattiliittojen liittoon (Savez samostalnih sindikata Hrvatske). Ei sovelleta. Vuodelta 2020 ei ole saatavilla tietoja.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Lähteet: SSSH (2018, s. 28) ja Schirmbeck ja Šeperić (2022)

2014 voimaan tulleella uudella lailla työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen edustavuudesta (EUVL 93/14 ja 26/15) hallitus halusi, että edustavuusprosessi perustuu täsmällisiin ja objektiivisiin kriteereihin, jotta vältetään puolueellisuuden ja väärinkäytösten mahdollisuus. Jäsenmäärän ja edustavuuden suuntausten osalta julkisen sektorin työntekijöiden osuus koko jäsenmäärästä on kasvussa (tai ainakin vakaa), kun taas yksityisen sektorin ammattiliittojen jäsenyys vähenee tasaisesti. Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen edustavuudesta annetussa laissa säädetään, että valtakunnallisiin kolmikantatoimielimiin osallistuvan ylemmän tason edustavan ammattiyhdistysjärjestön on täytettävä kumulatiivisesti seuraavat edellytykset. Ensinnäkin sen on täytynyt olla ylemmän tason ammattiyhdistysrekisterissä vähintään kuusi kuukautta ennen edustajan aseman tunnustamista. Toiseksi sen jäsenammattiliittojen on edustettava vähintään 50 000 ammattiliittoon kuuluvaa työntekijää. Kolmanneksi sen jäseninä on oltava vähintään viisi ammattiliittoa, ja sen on toimittava kansallisen toimialaluokituksen (Nacionalna klasifikacija aktivnosti. Neljänneksi ylemmän tason edustavalla ammattiyhdistysjärjestöllä tai sen jäsenliitoilla on oltava aluetoimistoja vähintään neljässä läänissä (Kroatian 21 läänistä). Viidenneksi sillä on oltava toimintansa harjoittamisen edellyttämät tilat ja muut aineelliset edellytykset ja sen on työllistettävä vähintään viisi työntekijää toistaiseksi voimassa olevalla kokoaikaisella työsopimuksella.

Vuoteen 2018 mennessä oli ollut mukana neljä edustavaa ammattiliittojen keskusjärjestöä, joissa oli 367 000 jäsentä. Kaikki keskusjärjestöt kilpailevat jäsenistä, koska yksikään niistä ei ole erikoistunut tiettyihin talouden aloihin tai ammatteihin (Samardžija ym., 2017). Edustuksen määräämistä käsittelevä komitea (Povjerenstvo za utvrđivanje reprezentativnosti) teki kesällä 2018 päätöksen ylemmän tason ammattiliittojen edustavuudesta (OG 59/18). Päätöksen mukaan edustuksellisia ammattiliittoja ovat Kroatian riippumattomat ammattiliitot (Nezavisni hrvatski sindikati, NHS), Kroatian itsenäisten ammattiliittojen liitto (Savez samostalnih sindikata Hrvatske, SSSH) ja Kroatian ammattiliittojen liitto (Matica hrvatskih sindikata, Matica), kun taas Kroatian ammattiliittojen liitto (Hrvatske udruge radničkih sindikata, HUS) menetti tämän aseman, koska se ei täyttänyt lakisääteisiä vaatimuksia. HUS fuusioitui SSSH:n kanssa helmikuussa 2020 (SSSH, 2022). 15. heinäkuuta 2022 Preporod (Kroatian koulutusjärjestelmän työntekijöiden ammattiliitto) liittyi SSSH:n jäseneksi. Vuonna 2022 Preporodilla on lähes 10 000 jäsentä 419 perus- ja toisen asteen koulusta eri puolilla Kroatiaa. Lisäksi perustettiin uusia liittoja kahdelle aiemmin täysin järjestäytymättömälle sektorille. Ensinnäkin Uber-kuljettajien ammattiliitoksi perustettiin Digitaalisten alustojen työntekijöiden ammattiliitto (Sindikat radnika digitalnih platformi Hrvatske, SRDP), mutta se pyrkii organisoimaan kaikki digitaalisilla alustoilla työskentelevät heidän virallisesta työasemastaan riippumatta. Toiseksi ammattiliitto SKUPA (tarkoittaa "yhdessä") keskittyy voittoa tavoittelemattomaan sektoriin, mutta pitkällä aikavälillä se pyrkii edustamaan myös erilaisia epätyypillisiä ja epävarmoissa työsuhteissa olevia työntekijöitä.

Tietoja työnantajan edustuksesta

Yhdistymisvapaudesta ja järjestäytymisoikeudesta säädetään perustuslaissa (43 ja 60 §), työlaissa, ILO:n yleissopimuksissa nro 98 ja 87 sekä muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joissa Kroatian tasavalta on osapuolena. Työnantajilla on oikeus ilman minkäänlaista erotusta ja oman vapaan valintansa mukaan perustaa työnantajayhdistyksiä ja liittyä niihin. Työnantaja voi vapaasti päättää yhdistyksen jäsenyydestä ja yhdistyksestä eroamisesta. Yhdistykset voivat perustaa liittoja tai muita yhdistysmuotoja ajaakseen etujaan yhdessä ylemmällä tasolla. Ylemmän tason yhdistyksillä on kaikki yhdistyksille myönnetyt oikeudet ja vapaudet. Heillä kaikilla on oikeus liittyä vapaasti liittoihin. Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen edustavuudesta annetun lain 2 §:ssä säädetään, että työnantajajärjestön on 1) oltava ylemmän tason työnantajajärjestöjen rekisterissä vähintään kuusi kuukautta, 2) sen on edustettava vähintään 3 000 työnantajaa tai sillä on oltava vähintään 100 000 työntekijää työllistäviä tytäryhtiöitä, (3) edustaa vähintään viittä eri alueilla toimivaa työnantajajärjestöä, (4) sillä on aluetoimistoja vähintään neljässä maakunnassa, (5) sillä on toimitilat ja muut välttämättömät aineelliset työolot ja (6) työllistää vähintään viisi työntekijää kokoaikaisella vakituisella työsuhteella. Vuodesta 1993 lähtien on itse asiassa ollut vain yksi työnantajajärjestö, HUP, joka edustaa sekä alakohtaisten että työnantajajärjestöjen etuja. HUP:lla on hieman alle 6 000 jäsentä, jotka työllistävät noin 400 000 työntekijää eli noin 46 prosenttia kroatialaisten yritysten työntekijöistä. Sen jäsenmäärä ja jäsentiheys ovat pysyneet vakaina viimeisen 10 vuoden aikana. HUP työnantajakeskusjärjestönä yhdistää 30 toimialajärjestöä. Jäsenyys ei ole pakollinen.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2019

Huomautus: * Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen.

Keskeiset työnantajajärjestöt

Kroatian työnantajajärjestöjen edustavuutta koskevan päätöksen mukaan heinäkuusta 2007 lähtien vain HUP täytti edustavuuskriteerit, kun taas Kroatian teollisuus- ja yrittäjäliitto (Konfederacija hrvatske industrije i poduzetnika) ei täyttänyt. Vuoden 2014 edustavuuslain 2 §:ssä säädetään työnantajajärjestöjen edustavuutta koskevista vaatimuksista. Näin ollen HUP on tällä hetkellä ainoa työnantajien edustaja kansallisessa talous- ja sosiaalineuvostossa (Gospodarsko-socijalno vijeće, GSV), joka on Kroatian korkein kolmikantainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun työmarkkinaosapuoli. HUP:lla on neljä aluetoimistoa, ja 30 HUP:n toimialajärjestöä ajaa eri alojen erityisiä taloudellisia etuja. HUP on vapaaehtoinen, riippumaton ja legitiimi yhdistys, jolla on laillinen oikeus neuvotella työehtosopimusneuvotteluissa ja allekirjoittaa työehtosopimuksia. HUP:n jäsenet voivat myös osallistua aktiivisesti kaikkiin paikallisiin ja/tai alueellisiin talous- ja sosiaalineuvostoihin parantaakseen liiketoimintaedellytyksiään.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Lähde: HUP, 2016

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

Kroatia on luonut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi institutionaaliset puitteet, joihin kuuluvat kolmikantainen GSV ja sen työryhmät, jotka yhdessä toimivat Kroatian hallituksen neuvoa-antavana elimenä. GSV aloitti toimintansa tammikuussa 1994, ja siihen kuuluu yhtä paljon hallituksen, ammattiliittojen keskusjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajia. GSV:n komiteat käsittelevät palkkapolitiikkaa, verojärjestelmää, sosiaalipolitiikkaa, työllisyyttä, koulutusta sekä työvoimaa, työllisyyttä ja teollisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Kansallisella tasolla alkanutta kolmikantaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on sittemmin kehitetty alueellisella tasolla perustamalla alueellisia talous- ja sosiaalineuvostoja kunkin maakunnan tasolle. Alueelliseen talous- ja sosiaalineuvostoon osallistumisen kriteerit ovat samat kuin GSV:ssä.

Ehdotetun aluetason työmarkkinakumppanuuden tarkoituksena oli sitouttaa ja tukea alueellista liiketoimintaympäristöä parantamalla hallituksen, alue- ja paikallishallinnon, yritysten ja työntekijöiden välistä viestintää ja yhteistyötä. Niiden aktiivisuustasossa ja tehokkuudessa on kuitenkin huomattavia eroja. Yritysten, instituutioiden ja tiettyjen alojen ja toimialojen tasolla kahdenvälistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kehitetään työehtosopimuksia tekevien ja ammattiyhdistysten toimintaa helpottavien ammattiliittojen, yritysneuvostojen ja hallintoneuvostojen toiminnan kautta. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ovat edustettuina Kroatian parlamentin työelimissä, kansallisessa työsuojeluneuvostossa (Nacionalno vijeće za zaštitu na radu), kansallisessa kilpailukykyneuvostossa (Nacionalno vijeće za konkurentnost), EU:n kanssa käytävien neuvottelujen seurantakomiteassa (Nacionalni odbor za praćenje pregovora o pristupanju RH Europskoj uniji) ja Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (Hrvatsko zavod za mirovinsko) hallintoneuvostoissa. osiguranje) ja muita julkisia laitoksia.

GSV oli pitkään toimettomana eli 26. kesäkuuta 2018 pidetystä 221. kokouksestaan 27. maaliskuuta 2020 pidettyyn 222. kokoukseen. Syynä tähän olivat ammattiliittojen ja hallituksen väliset vakavat kiistat GSV:n toiminnasta sekä muut sen rooliin eläkeuudistuksessa liittyvät kysymykset, jotka johtivat siihen, että ammattiliitot peruuttivat osallistumisensa GSV:hen. GSV:n elvyttämiseksi hallitus ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat 11. maaliskuuta 2020 sopimuksen GSV:n perustamisesta. Tämä elin edustaa työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelun korkeinta (institutionaalista) muotoa kansallisella tasolla, ja se tarjoaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden toimia tärkeässä ja aktiivisessa roolissa julkisen politiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa. Siitä lähtien GSV on pitänyt säännöllisesti kokouksia ja keskustellut erilaisista aiheista korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistuksista hallituksen toimenpiteisiin energian hintojen ja inflaatiopaineiden vähentämiseksi.

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

Työlain mukaan ammattiliitot ovat ainoat toimijat, joilla on oikeus tehdä työehtosopimuksia Kroatian tasavallassa työntekijöiden puolesta, kun taas työnantajapuolella työehtosopimuksen osapuoli voi olla yksittäinen työnantaja tai työnantajajärjestö. Yritysneuvostoilla on myös oikeus tehdä tiettyjä sopimuksia työnantajan kanssa, mutta niissä ei saa säännellä palkkaan, työajan pituuteen tai muihin työehtosopimuksella säänneltäviin asioihin liittyvistä asioista. Tällä tavoin ammattiliitoille taataan yhdistymis- ja toimintavapauden lisäksi kollektiivinen neuvottelumonopoli. Kroatiassa yritysneuvostot ovat suhteellisen harvinaisia, ja niihin vaikuttavat enimmäkseen voimakkaasti ammattiliitot.

Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta