Kroatian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Kroatian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä jaksossa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Kroatiassa.
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Työlain 19 §:n mukaan alle 15-vuotiaan (tai 15–18-vuotiaan, jos hän on edelleen oppivelvollisena kokopäiväisessä peruskoulussa) työllistäminen on kiellettyä. Kun laillinen edustaja antaa luvan alaikäisen työsopimuksen tekemiseen (lukuun ottamatta alaikäistä, joka on edelleen oppivelvollisena kokopäiväisessä peruskoulussa), alaikäisellä on oikeustoimikelpoisuus tällaisen sopimuksen tekemiseen ja irtisanomiseen sekä mahdollisiin oikeustoimiin. Työlain 19 §:n a momentissa säädetään lasten ja alaikäisten erityisestä suojelusta. Siinä säädetään, että tässä laissa tarkoitettu lapsi on alle 15-vuotias henkilö, kun taas alaikäinen on henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta tai on yli 15-vuotias ja alle 18-vuotias, kun taas 19 artiklan b kohdassa täsmennetään alaikäisten kanssa työskentelevien henkilöiden olosuhteet ja ominaisuudet. Direktiivin 19 artiklan b kohtaan tehdyllä muutoksella täsmennetään työnantajien velvollisuuksia lasten ja alaikäisten erityissuojelun osalta. Artiklaan 21 tehdyssä muutoksessa määrätään, että työnantaja ei saa palkata alaikäistä ennen kuin alaikäisen lääketieteellinen toimintakyky on etukäteen määritetty. Lisäksi työasioista vastaava ministeri määrää terveysministerin etukäteen antamalla suostumuksella asetuksella alaikäisten työkykyjen alustavan määrittämisen.
Työntekijöille, jotka työskentelevät kotoa käsin (eli työnantajastaan erillisellä työpaikalla), jos työntekijä pyytää työnantajaa muuttamaan työsopimusta, jolla kotoa käsin työskentelyä säännellään, työnantaja on velvollinen vastaamaan työntekijälle ja voi hylätä pyynnön vain perustellusta syystä, joka on selitettävä työntekijälle kirjallisesti viimeistään 30 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta. Työlain 15 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi kirjallisessa työsopimuksessa, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat työskentelevänsä erillisillä työpaikoilla, on oltava lisätietoja (1) työn organisoinnista, joka mahdollistaa työntekijöiden saatavuuden ja esteettömän pääsyn yritystiloihin, tiedottaminen ja ammatillinen viestintä muiden työntekijöiden ja työnantajan sekä liiketoimintaprosessissa olevien kolmansien osapuolten kanssa; (2) työajan kirjaamistapa; (3) työn suorittamiseen tarkoitetut työvälineet, jotka työnantaja on velvollinen hankkimaan, asentamaan ja ylläpitämään; 4) työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaus, jonka työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle, jos työ erillisellä työpaikalla on vakituinen tai jos työskentelyaika erillisellä työpaikalla kestää yhtäjaksoisesti yli 15 työpäivää; (5) työntekijöiden koulutus- ja ammatillisen kehittämisen menetelmä; (6) tapa, jolla käytetään oikeutta työntekijöiden osallistumiseen päätöksentekoprosessiin; ja (7) työskentelyn kesto erillisellä työpaikalla.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Työlain 115 §:n mukaan työnantaja voi irtisanoa työntekijöitä tietyistä syistä. Näitä ovat työn erityisluonne organisaation ja teknologian osalta; työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet; Virheeseen; ja työstandardien täyttämättä jättäminen koeajan aikana. Kun työntekijä irtisanotaan työn muuttuvan luonteen vuoksi, on otettava huomioon hänen työsuhteensa, ikänsä ja perheolosuhteensa.
Oikeudet ja velvoitteet
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Lakisääteiset lomajärjestelyt, 2019
| Maternity leave | |
| Maximum duration | The leave is divided into two parts. The mandatory period, used by pregnant women/mothers, lasts from the 28th day before the expected delivery date (or from the 45th day, upon medical approval) to the 70th day after birth. After this compulsory maternity leave, the mother has the right to additional maternity leave for up to six months of the life of the child. If she wants, she may transfer her leave to the father of the child with his prior consent, by a written statement (paternity leave (očinski dopust)). In cases of poor health or health risks for the mother and child, the pregnant mother is entitled to sick leave before birth for the duration of the risk (which is referred to as ‘sick leave due to illness and complications related to pregnancy’). Maternity leave can last a maximum of three years all together. |
| Reimbursement | Compensation for maternity leave for the first six months after delivery is determined based on the average salary paid for the six months prior to the month in which the maternity leave began. It amounts to 100% of the average salary paid in this period (therefore, there is no amount limit). However, for a pregnant woman/mother to exercise her right to maternity leave, she must have been employed for at least nine months continuously or 12 months with interruptions in the previous two years. This, for example, means that if a person goes on maternity leave in July, then her maternity leave allowance is calculated according to the last six paid salaries, from January to June of that year. Transportation, jubilee awards, holiday pay, etc., are not included in the compensation calculation. The maternity leave allowance for an unemployed mother amounts to €305 per month. |
| Who pays? | The national social security fund, that is, the Croatian Institute for Health Insurance (Hrvatski zavod za zdravstveno osiguranje), funded from general taxation. |
| Legal basis | Act on Maternity and Parental Benefits (Zakon o rodiljnim I roditeljskim potporama; OG 85/08, 110/08, 34/11, 54/13, 152/14, 59/17 and 85/22). The new Act on Maternity and Parental Benefits (OG 152/22) has been in force since 1 January 2023. |
| Parental leave | |
| Maximum duration | An employed or self-employed parent is entitled to parental leave after the child reaches the age of six months, and they may use it until the child turns eight years of age (for their first and second child). This is a personal right of both parents and they may take it for eight months (for the first and second child) or 30 months (for twins and the third and every subsequent child). As a rule, both parents can avail of parental leave of 4 or 15 months each (depending on the number of children born), but not at the same time. However, if this right is used by only one parent, then the leave can last for 6 or 30 months. Additional maternity leave may be used from six months after the birth until the child’s eighth year and may be used by both parents for an equal duration: eight months for the first and second child. The leave may be used in one period or in more parts, twice per year at most, each time for a duration of at least 30 days. |
| Reimbursement | As of an amendment on 1 August 2020, after the child is six months old, parental leave is granted in an amount up 100% of the net salary, but up to a maximum of HRK 7,500.13 or €995.45. Before 1 August 2020, this amount was HRK 5,654.20 or €751. The compensation after the first 12 months is HRK 2,328.20 or €309. |
| Who pays? | The national social security fund, that is, the Croatian Institute for Health Insurance (Hrvatski zavod za zdravstveno osiguranje), funded from general taxation. |
| Legal basis | The Labour Act, which has been harmonised with the European law, in particular the Parental Leave Directive (Directive 2010/18/EU), and the Act on Maternity and Parental Benefits. The new Act on Maternity and Parental Benefits (OG 152/22) has been in force since 1 January 2023. |
| Paternity leave | |
| Maximum duration | The legislation introduces 10 working days of paid paternity leave per child to fathers or equivalent second parents, regardless of their marital or family status. The 10 days of leave cannot be transferred to any other parent and may be taken only within six months from the birth of the child or the placement for adoption. In addition, the leave may be taken regardless of the mother’s employment status. If the mother is employed, second parents may take their leave simultaneously with the mother’s maternity leave. |
| Reimbursement | During such leave, second parents are entitled to their full salary. |
| Who pays? | The national social security fund, that is, the Croatian Institute for Health Insurance (Hrvatski zavod za zdravstveno osiguranje), funded from general taxation. |
| Legal basis | Amendments to the Act on Maternity and Parental Benefits (OG 85/22). The new Act on Maternity and Parental Benefits (OG 152/22; Article 16) has been in force since 1 January 2023. |
| Paternity leave in case of multiple births or for different time periods of parental leave | The leave increases to 15 working days when the working parent has twins or multiples. |
Sairasloma
Kroatian sairausvakuutuslaitoksen (Hrvatski zavod za zdravstveno osiguranjesairauskuukautta edeltävien kuuden kuukauden keskimääräisen nettopalkan perusteella. Se maksetaan kokonaisuudessaan (100 % laskentaperusteesta), kun sairaus on seurausta kotimaan sodasta, työssä tapahtuneesta vammasta, alle kolmevuotiaan sairaan lapsen hoidosta, kudosten ja elinten luovutuksesta, eristämistarpeesta tai raskauden aikaisista komplikaatioista. Kaikissa muissa tapauksissa se on 70 prosenttia laskentaperusteesta. Kuuden kuukauden yhtäjaksoisen sairausloman jälkeen määrä nousee 80 prosenttiin. Sitä säännellään pakollisesta sairausvakuutuksesta annetulla lailla (Zakon o obveznom zdravstvenom osiguranju; OG 80/13, 137/13 ja 98/19), sairausloman pisintä kestoa koskeva sääntökirja sairauden tyypistä riippuen (Pravilnik o rokovima najduljeg trajanja bolovanja ovisno o vrsti bolesti; OG 153/09), työlaki sekä äitiys- ja vanhempainrahalaki. Uusi laki äitiys- ja vanhempainetuuksista (OG 152/22) on ollut voimassa 1.1.2023 alkaen.
Eläkeikä
Miesten eläkeikä on 65 vuotta, kun taas naisten eläkeikä nousi 63 vuoteen vuonna 2022 ja 63,25 vuoteen vuonna 2023 vuoden 2012 60,5 vuodesta. Naisten lakisääteinen eläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella, ja vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus saavuttaa 65 vuotta. Varhaiseläkkeelle voi jäädä enintään viisi vuotta ennen virallista eläkeikää siten, että eläkkeen määrää vähennetään 0,2 prosenttia kutakin varhaiseläkekuukautta kohden ( Zakon o izmjenama Zakona o mirovinskom osiguranju, laki eläkevakuutuslain muuttamisesta, EYVL 102/19, 4 §).
