Työtaistelutoimet ja riidat Kroatiassa

Lakko-oikeus (štrajk) ja/tai solidaarisuuslakko (štrajk solidarnosti) on työntekijöillä, kun taas työnantajat voivat sulkea työntekijät ulos vain vastauksena jo käynnissä olevaan lakkoon. Työsulku saa alkaa vasta kahdeksan päivää lakon alkamisen jälkeen. Työlain 205 §:ssä säädetään, että ammattiliitoilla on oikeus kutsua lakko ja ryhtyä lakkoon suojellakseen ja edistääkseen jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja tai siksi, että palkkaa ja korvauksia ei ole maksettu. Työehtosopimuksen tekemiseen, muuttamiseen tai uusimiseen liittyvissä riita-asioissa lakkokutsumis- ja lakko-oikeus on ammattiliitoilla, jotka on todettu edustaviksi työehtosopimusneuvotteluissa.

Lakosta on ilmoitettava työnantajalle tai työnantajajärjestölle, jota vastaan se on suunnattu, kun taas solidaarisuuslakosta on ilmoitettava työnantajalle, jonka tiloissa se järjestetään. Lakon ilmoituskirjeessä on mainittava lakon syyt; sen alkamispaikka, -päivä ja -aika; ja sen toteutusmenetelmä. Työlain 206 §:ssä säädetään, että jos riita voi johtaa lakkoon tai muuhun työtaisteluun, on toteutettava sovittelumenettely, paitsi jos osapuolet ovat päässeet sopimukseen vaihtoehtoisesta ratkaisumenetelmästä. Sovittelun suorittaa riidan osapuolten valitsema riippumaton sovittelija, joka valitaan joko GSV:n laatimasta luettelosta tai yhteisestä sopimuksesta.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Työlain 205 §:ssä säädetään, että lakko ei saa alkaa ennen sovittelumenettelyn päättymistä, jos tällaisesta menettelystä säädetään tässä laissa, tai ennen kuin muut osapuolten sopimat sovintoratkaisumenettelyt on saatu päätökseen.

Riitojen ratkaiseminen sovittelussa

Edellä mainitun pakollisen sovittelun suorittaa sovittelija, jonka riidan osapuolet valitsevat GSV:n laatimasta tai yhteisellä sopimuksella määrätystä luettelosta. Sovittelijoiden palkkiot vahvistetaan työasioista vastaavan ministerin päätöksellä GSV:n ennakkolausunnon perusteella ja valtiovarainministerin suostumuksella. Ministerin on GSV:n ennakkolausunnon ohella annettava asetus, jolla säännellään sovittelijoiden valintamenetelmiä, sovittelumenettelyn kulkua ja tässä menettelyssä tarvittavien hallinnollisten tehtävien suorittamista. Asetuksen 208 artiklassa määritellään sovittelumenettelyn loppuun saattamisen määräaika. Elleivät riidan osapuolet toisin sovi, työlaissa säädetty pakollinen sovittelu on saatettava päätökseen viiden päivän kuluessa siitä, kun riitaa koskeva tieto on toimitettu GSV:lle tai työasioista vastaavalle valtion hallintovirastolle.

Riitojen ratkaiseminen välimiesmenettelyssä

Työlain 210–212 §:ssä säädetään riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä. Riidan osapuolet voivat sopia vievänsä työriitansa välimiesmenettelyn käsiteltäväksi. Yksittäisen välimiehen tai välimieslautakunnan nimeämisestä ja muista välimiesmenettelyyn liittyvistä asioista voidaan määrätä työehtosopimuksella tai osapuolten riidan syntymisen jälkeen tekemällä sopimuksella. Välimiesmenettelyssä ratkaistavat kysymykset on määritelty 211 artiklassa. Tässä artiklassa määrätään, miten osapuolten on määriteltävä ratkaistava asia sopimuksessaan riidan viemisestä välimieslautakunnan käsiteltäväksi. Välimieslautakunta voi ratkaista vain riidan osapuolten sille saattamat kysymykset. Jos riita koskee lakien ja asetusten tai työehtosopimuksen soveltamista, välimieslautakunta perustaa päätöksensä asianmukaiseen lainsäädäntöön, asetukseen tai työehtosopimukseen. Jos riita koskee työehtosopimuksen tekemistä, muuttamista tai uusimista, välimieslautakunta perustaa päätöksensä kohtuullisuusperusteisiin. Elleivät riidan osapuolet työehtosopimuksessa tai sopimuksessa riidan saattamisesta välimieslautakunnan käsiteltäväksi toisin määrää, välitystuomiossa on mainittava tuomion perustelut. Välitystuomioon ei saa hakea muutosta. Jos riita koskee työehtosopimuksen tekemistä, muuttamista tai uusimista, välitystuomiolla on samanlainen oikeusvoima ja vaikutus kuin työehtosopimuksella.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työlain 209 §:ssä säädetään osapuolten tekemistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista sekä todetaan, että osapuolet voivat päättää sovittelumenettelyn sopimuksella. Työehtosopimuksen tekemiseen, muuttamiseen tai uusimiseen liittyvässä riitatilanteessa tehdyllä sopimuksella on työehtosopimuksen oikeusvoima ja vaikutus. Palkkioita ja korvauksia koskevissa riita-asioissa voidaan sopia maksutavasta ja -dynamiikasta.

Entisen työmarkkinaosapuolten viraston tiedot osoittavat, että vuonna 2012 käsiteltiin 100 tapausta (45 sovittua tai ehdollisesti sovittua) ja 137 vuonna 2013 (70 sovittua), mikä on merkittävä lisäys verrattuna vuoden 2011 lukuihin, jotka olivat 100 tapausta (46 sovittua). Sekä asioiden määrä että onnistuneesti ratkaistujen tapausten prosenttiosuus laskivat vuonna 2014, ja vaikka myös asioiden absoluuttinen määrä väheni vuosina 2015 ja 2016, onnistuneesti ratkaistujen tapausten osuus kasvoi molempina vuosina. Vuonna 2017 sovittelun absoluuttinen määrä kollektiivisissa työriita-asioissa kasvoi merkittävästi, kun taas onnistuneesti ratkaistujen tapausten osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä. Tapausten määrä kasvoi vuosina 2018 ja 2019, mutta onnistuneesti ratkaistujen tapausten osuus laski. Vuonna 2020 tapausten määrä väheni merkittävästi, kun taas onnistuneesti ratkaistujen tapausten osuus laski hieman.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2020

Huomautus: Data on saatavilla vain vuoteen 2020 asti.

Lähde: GSV, päiväämätön