Työaika

Työaika on keskeinen tekijä työelämässä, ja työajan sääntely on ollut kansallisella ja EU:n tasolla käytyjen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten keskustelujen keskipisteessä. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi EU:n työaikadirektiivissä vaaditaan kaikkia jäsenvaltioita takaamaan työaikaa koskevat vähimmäisstandardit EU:n kaikille työntekijöille. Tähän kuuluvat viikoittaista enimmäistyöaikaa (48 tuntia), vähimmäislepoaikoja ja -taukoja, vuosilomaa, yötyötä ja vuorotyötä koskevat standardit.

• Euroopan komissio: Työaikadirektiivi (2003/88/EY)
• Työaikadirektiivi: tulkitseva tiedonanto työaikadirektiivistä (2003/88/EY)

Eurofoundin toiminta

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) on kerännyt jo monien vuosien ajan tietoa työaikaan liittyvistä seikoista ja niiden vaikutuksista miesten ja naisten työoloihin ja elämänlaatuun EU:ssa. Eurofoundin työaikatutkimusten tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten työaika järjestetään ja miten se vaikuttaa työllisyyteen, tuottavuuteen, hyvinvointiin ja työ- ja yksityiselämän tasapainoon. Työehtosopimuksen mukaista työaikaa ja työmarkkinaosapuolten roolia koskevia tietoja on julkaistu säännöllisesti, ja niitä on analysoitu myös pitkän aikavälin näkökulmasta. Miesten ja naisten työaikoja vertailevat tutkimukset osoittavat, että miesten työajat ovat paljon todennäköisemmin pitemmät ja että naiset tekevät todennäköisemmin enemmän palkatonta kotityötä.

Työajan sääntely ja järjestäminen

Työajan sääntely lisää työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja osallistumista työmarkkinoille. Nopeasti muuttuvassa taloustilanteessa yritykset ja työntekijät tarvitsevat joustavuutta. Eurofound on tutkinut työajan ja työ- ja yksityiselämän tasapainon suhdetta elämänkaarinäkökulmasta.

Tutkimuksissa on tarkasteltu työajan järjestämiseen liittyviä seikkoja ja niiden vaikutusta tuottavuuteen ja työoloihin. Koska työajan järjestäminen on muutoksessa, Eurofound tutki äskettäin yhdessä Kansainvälisen työjärjestön kanssa etätyön ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvan liikkuvan työn vaikutusta työaikaan tällaisiin työjärjestelyihin osallistuvien työntekijöiden osalta.

Äskettäin tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan työaikaa pitkän aikavälin näkökulmasta ja tutkitaan työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan liittyvien seikkojen kehitystä EU:ssa 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti viiteen toimialaan: kemikaali-, metallintyöstö-, pankki- ja vähittäismyyntialaan sekä julkishallinnon alaan. Raportissa kuvataan sääntelyn institutionaalisia järjestelyjä ja arvioidaan sekä sopimuspohjaisten työaikojen että tavanomaisten työaikojen muuttumista vuosina 1999–2014.

Työaika tutkimuksen analyysissa

Eurofoundin kolme keskeistä kyselytutkimusta tarjoavat tietoja työaikaan liittyvistä seikoista.

Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) työaikaa tarkastellaan eri näkökulmista. Kuudennessa Euroopan työolotutkimuksessa (2015) työajan laatu oli yksi seitsemästä työn laatua osoittavasta tekijästä. Sillä mitattiin pitkien työpäivien, taukomahdollisuuksien, epätyypillisten työaikojen, työaikajärjestelyjen ja joustavien työaikojen esiintymistiheyttä sekä sitä, miten ne vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksesta käy ilmi, että työntekijöistä 43 prosentilla on tällä hetkellä hyvin säännölliset työajat.

Eurofound tutki äskettäin kuudennen Euroopan työolotutkimuksen tietojen avulla kestävän työn työaikamalleja. Analyysissa tarkastellaan työaikamallien, työ- ja yksityiselämän tasapainon ja työaikamieltymysten sekä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Siinä arvioidaan myös, miten kestäviä nykyiset työolot ja työaikamallit ovat tulevaisuudessa.

Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) tarkastellaan sekä palkallisia että palkattomia työaikajärjestelyjä ja niiden vaikutusta tyytyväisyyteen työ- ja yksityiselämän tasapainoon.

Työaikajärjestelyt vaikuttavat merkittävästi yritysten tehokkuuteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja motivaatioon. Eurofound on tutkinut työaikaa ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa kattavasti myös Euroopan yritystutkimuksessaan (ECS). Siinä tarkasteltiin joustavien työaikajärjestelyjen ja työaikatilien, osa-aikatyön, ylityön ja epätyypillisten työaikojen, vanhempainvapaan ja muiden pitkäaikaisten vapaiden, asteittaisen eläkkeelle siirtymisen ja varhaiseläkkeen sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa yrityksissä tukevien erityisten toimintalinjojen yleisyyttä.

Tietolähteitä

• EurWORK: Palkkoja, työaikaa ja työriitoja koskeva tietokanta – kansallisen tason tiedot
• EurWORK: Työelämää koskevat maaprofiilit – työaikaa ja sen sääntelyä koskevat kansallisen tason tiedot
• EurWORK: Työaikaan liittyviä seikkoja koskevat artikkelit
• Tietojen visualisointi: Kuudes Euroopan työolotutkimus
• Tietojen visualisointi: Neljäs Euroopan elämänlaatututkimus
• Euroopan työmarkkinasuhdesanaston hakusanat: työaika, työaika ja työehtosopimukset, ylityö, osa-aikatyö, lyhennetty työaika, vuorotyö, määräaikainen työ, vuosiloma