EU:n on ohjattava yleistä mielipidettä eurooppalaisen sähköauton tiestä todellisuuteen
Euroopan komission visio maanosasta, jossa käytetään puhtaita, kohtuuhintaisia ja Euroopassa valmistettuja sähköajoneuvoja, on jalo visio. Siirtyminen vihreään liikkuvuuteen ei kuitenkaan riipu vain teknologisesta kyvykkyydestä ja kunnianhimoisista tavoitteista vaan myös tavallisten kotitalouksien kohtaamista taloudellisista realiteeteista. Koska monia eurooppalaisia ei ole vielä vakuutettu vaihtamaan sähköautoihin, edessä voi olla kuoppainen tie.
Käynnissä tyhjällä
Huikeat 51 prosenttia ihmisistä ilmoitti, etteivät he ostaisi sähköautoa (kuva 1) Eurofoundin tulevan Living and Working in the EU (LWE) 2025 -sähköisen kyselyn.
Halukkuus maksaa sähköautosta
Prosenttiosuus väestöstä, joka ilmoittaa olevansa halukas maksamaan sähköajoneuvosta verrattuna perinteiseen polttomoottoriajoneuvoon.
Source: Living and Working in the EU e-survey, 2025 wave
Merkittävin este sähköautojen massakäyttöönotolle on taloudellinen. Aikana, jolloin kotitaloudet kamppailevat jatkuvan elinkustannuskriisin kanssa, sähköajoneuvojen hinta on edelleen kohtuuton monille.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi itse tilaa koskevassa puheessaan(opens in new tab)This link opens in a new tab aloitteesta ilmoittaessaan: "Miljoonat eurooppalaiset haluavat ostaa kohtuuhintaisia eurooppalaisia autoja".
Yli 60 prosenttia eurooppalaisista(opens in new tab)This link opens in a new tab mainitsee korkeat hinnat sähköautojen suurimpana haittana. Tätä pahentavat laajemmat taloudelliset paineet: lähes kolmasosa eurooppalaisista kotitalouksista kamppailee toimeentulonsa kanssa, kuten LWE 2024 paljasti.
Elinkustannusvaikeuksista kärsivien vastaajien osuus EU:ssa vuosina 2023–2025 (%)
Source: Living and Working in the EU e-survey, 2024
Nämä toimeentulovaikeudet näkyvät selvästi myös niiden ihmisten määrässä, jotka odottavat kohtaavansa vaikeuksia maksaa autonsa käyttökuluja seuraavien kolmen kuukauden aikana: keskimäärin 19 prosenttia sanoo näin, ja useammat ihmiset ilmoittavat sen ongelmaksi maaseudulla (21 prosenttia) kuin kaupunkialueilla (17 prosenttia). Koska sähköauton käyttökustannukset ovat mahdollisesti alhaisemmat, juuri nämä ihmiset hyötyisivät pääsystä sähköautomarkkinoille, jos latausinfrastruktuuriin ja ostohintaan liittyvät huolenaiheet käsiteltäisiin.
Hieman yli yksi kymmenestä ostaisi sähköauton, jos se olisi samanhintainen tai halvempi kuin perinteinen moottorikäyttöinen auto. Niistä, jotka ilmoittavat olevansa valmiita maksamaan enemmän, suurin osa (20 %) ilmoitti olevansa valmis maksamaan sähköautosta 20 prosentin hinnan verrattuna perinteiseen autoon. Kun preemio saavuttaa 30 prosenttia, maksuhalukkuus laskee kuitenkin jyrkästi.
Jumissa vapaa-asennossa
Näistä taloudellisista haasteista huolimatta julkinen tuki rahallisille kannustimille, kuten verohyvityksille tai hintabonuksille, on vaihtelevaa. Eurooppalaisista 56 prosenttia kannattaa sitä, mutta merkittävä 44 prosenttia on joko ristiriitaisia tai vastustaa. Selkeän kannatuksen puute on jälleen selvempää maaseutualueilla (kaavio 3), joillariippuvuus autoista on suurin.
Vähemmän saastuttavien autojen taloudellisten kannustimien tukeminen kaupungistumisasteen mukaan, EU-27:n keskiarvo
Prosenttiosuus väestöstä, joka ilmoittaa kannattavansa joko "jonkin verran" tai "voimakkaasti" hintabonusta (tai verohyvitystä) vähemmän saastuttavan auton ostamisesta.
Source: Living and Working in the EU e-survey, 2025 wave
Maaseudun asukkailla on taipumus ajaa pidempiä matkoja, mikä saattaa lisätä huolta siitä, että sähköauton akku loppuu ennen kuin he saapuvat määränpäähänsä tai latauspisteeseen. Tutkimusten (opens in new tab)This link opens in a new tab mukaan vihreän siirtymän politiikka voi ruokkia maaseudun ja kaupunkien välistä kuilua, jolloin maaseudun asukkaat tuntevat jäävänsä jälkeen prosessissa, jonka odotetaan olevan "oikeudenmukainen".
Kiihtynyt
Vaikka tulevaisuudessa voi olla niin, että vihreä sähkö ohjaa Euroopan taloutta, tällä hetkellä näyttää siltä, että ihmiset eivät vielä pysty siirtymään pois kestävästä moottorista.
Vuodeksi 2035 suunniteltu uusien polttomoottoriautojen kielto(opens in new tab)This link opens in a new tab – jonka tarkoituksena on nostaa vihreää siirtymää nopeammin – on kohdannut merkittävää julkista vastustusta, joka perustuu autoteollisuuden ja joidenkin kansallisten hallitusten jo ilmaisemiin epäkohtiin. Vain joka viides eurooppalainen kannattaa ehdotettua kieltoa, kun taas huomattava 42 prosenttia vastustaa sitä voimakkaasti. Tämä vastustus on vielä voimakkaampaa maaseutuyhteisöissä, joissa jopa puolet asukkaista vastustaa toimenpidettä.
Uusien polttomoottoriajoneuvojen myynnin kieltävän lain vastustaminen, EU-27:n keskiarvo
Prosenttiosuus väestöstä, joka ilmoittaa vastustavansa voimakkaasti lakia, joka kieltää uusien polttomoottoriajoneuvojen (bensiini- tai dieselajoneuvojen) myynnin.
Source: Living and Working in the EU e-survey, 2025 wave
Alakohtainen hidastuminen
Nämä asenteet alkavat näkyä todellisia vaikutuksia Euroopan autoteollisuudessa.
Vaikka täyssähköajoneuvojen määrä kymmenkertaistui vuosina 2019–2024, Eurostatin mukaan vuotuinen kasvuvauhti romahti 85 prosentin huipusta vain 32 prosenttiin viime vuonna(opens in new tab)This link opens in a new tab.
Sähköautojen käyttöönotto EU:ssa: kasvu jatkuu, mutta vauhti hidastuu, 2018–2024
Source: Eurostat (road_eqs_zev)
Tämä heijastaa Eurofoundin aiemmin tänä vuonna julkaisemassa tiedotteessa "Työllisyys EU:n autoteollisuudessa" käsiteltyjä keskeisiä huolenaiheita, kuten: sähköautojen myynnin hidastuminen; kansainvälisen kilpailun tehostaminen; viivästyneet teknologiainvestoinnit; ja uhkaava laajamittaisten irtisanomisten uhka.
Eurofoundin Euroopan rakenneuudistusten seurantaväline (ERM) paljasti hiljattain, että ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vihreään siirtymään liittyvät suurten yritysten uudelleenjärjestelyt ovat johtaneet nettotappioihin(kaavio 6).
Työpaikkojen lisääntyminen ja menetys laajamittaisissa rakenneuudistusilmoituksissa, EU27, 2021–2024
Tapaukset, joissa yritykset ovat viitanneet vihreään siirtymään uudelleenjärjestelyn syynä.
Source: European Restructuring Monitor
Tämä laskusuhdanne on johtunut suurelta osin "sähköistämiseen" liittyvästä työllisyyden laskusta, joka johti 21 334 lob-tappion piikkiin pelkästään vuonna 2024. Suurin osa ERMissä kirjatuista sähköistämistapauksista (34 prosenttia) liittyi sähköautoihin. Tämän suuntauksen todistaa myös viimeaikainen tutkimus, jonka mukaan autoteollisuuden nettotyöpaikkoja menetetään 13 142 sähköautojen myynnin hidastumisen ja kilpailun lisääntymisen vuoksi. On selvää, että jotain on tehtävä, jotta tämä julistettu "taloutemme pilari"(opens in new tab)This link opens in a new tab ei murene.
Tie eteenpäin
Euroopan komission pieniä kohtuuhintaisia autoja koskevassa aloitteessa on asetettava etusijalle kohtuuhintaisuus – se on aivan otsikossa. Sähköautovisio ohjaa Eurooppaa oikeaan suuntaan, mutta sen on tunnustettava suurin este, joka on kansalaisten käytännön skeptisyys politiikkaan, joka ei puutu sähköautojen käyttöönoton todellisiin esteisiin – skeptisismissä, jossa ei ole niinkään kyse ympäristötavoitteiden vastustamisesta vaan pikemminkin epäröinnistä hyväksyä politiikkaa, joka ei yksinkertaisesti heijasta eurooppalaisten todellisuutta.
Tämä ei tule olemaan helppoa. Porkkana (taloudelliset kannustimet) ja keppi (polttomoottorikielto) eivät ole toistaiseksi saaneet paljon jalansijaa, vaikka Euroopan autoteollisuus kärsii edelleen. Tämä viittaa siihen, että on toteutettava merkittäviä ponnisteluja ja otettava käyttöön uudenlaisia, osallistavia politiikkoja.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui unionin tilasta pitämässään puheessa aloitteesta rakentaa puhdas ja kohtuuhintainen eurooppalainen sähköauto, joka veisi Euroopan kohti sähköistä tulevaisuutta. Toivottavasti sillä on kantama viedä meidät sinne.
Kuva: © Best_Seller/Adobe Stock
Tekijät
Marianna Baggio
Research officerMarianna Baggio on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija, joka työskentelee Euroopan elämänlaatututkimuksen (EQLS) näkökohtien parissa sekä sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyden ja omaishoidon parissa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli politiikka-analyytikkona Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen käyttäytymistietojen osaamiskeskuksessa. Hän on työskennellyt postdoc-tutkijana Vita-Salute San Raffaelen yliopistossa (Milano) ja Trenton yliopistossa. Hänellä on myös laaja kokemus aiemmasta tehtävästään yritysten yhteiskuntavastuusta (CSR) vastaavana Etelä-Afrikassa. Mariannalla on taloustieteen tohtorin tutkinto Trenton yliopistosta erikoistuen käyttäytymistaloustieteeseen.
Marie Hyland
Research officerMarie Hyland aloitti Eurofoundissa sosiaalipolitiikkayksikön tutkijana vuonna 2023. Tätä ennen Marie työskenteli useita vuosia ekonomistina Maailmanpankissa, jossa hän työskenteli useiden aiheiden, kuten sukupuolen, ilmastonmuutoksen ja yksityisen sektorin kehittämisen, parissa. Marien tutkimuksessa on tarkasteltu oikeudellisen syrjinnän vaikutusta naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen, pohdittu yritysten koon ja johtamiskäytäntöjen merkitystä tuottavuuteen ja talouskehitykseen sekä analysoitu ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikan taloudellisuutta. Mariella on taloustieteen tohtorin tutkinto Dublinin Trinity Collegesta.
Related content
27 November 2025
E-survey 2025
18 September 2025
Yritysten rakenneuudistukset ja vihreä ja digitaalinen siirtymä: Euroopan rakenneuudistusten seurantavälineestä saatua näyttöä
29 June 2025
Narrowing the digital divide: Economic and social convergence in Europe’s digital transformation
Digitalisation has been on the EU policy agenda since 2000. While great strides have been made in this area over the past two decades, the digital transformation is not yet complete. This report seeks to deepen our understanding of the evolution towards a digital Europe. By applying the lens of convergence, the report assesses the progress of Member States towards the EU’s policy targets, where Member States are growing together and where digital gaps are expanding. It also considers the gaps in the progress of digitalisation between socioeconomic groups and regions.
According to almost all indicators analysed, historically lower-performing Member States have been catching up with the digital leaders. However, at a more granular level, digitalisation of businesses has been uneven and significant inequalities persist between regions and socioeconomic groups. The report shines a light on the role of digitalisation in the EU’s economic convergence and considers the progress in and benefits of digitalisation for the private sector.
The findings show that access is still an issue for vulnerable groups, in particular low-income households, older individuals and those with lower levels of education. Importantly, these are the groups that are more reliant on public services, and they may struggle to access e-government. While progress is being made, some groups remain at risk of being left behind in the digital transition. Considering this, the report highlights a range of policy approaches being deployed across Europe that aim to narrow the digital divide.
27 January 2025
