&w=3840&q=90)
Digitalisaatio
Digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden ja digitoidun datan jatkuvaa integrointia taloudessa ja yhteiskunnassa. Vihreän ja digitaalisen siirtymän kaksoissiirtymä nopeuttavat muutoksen tahtia, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin osa-alueisiin, ja sillä on monia seurauksia työn tulevaisuudelle. Edistyneiden teknologioiden innovaatiot ja kehitykset vaikuttavat merkittävästi lähes kaikilla talouden osa-alueilla ja koko yhteiskunnassa. Työ, sen sisältö, sen organisaatio ja suunnittelu, sääntely ja suoja ovat kaikki muuttumassa. Palveluiden jatkuva automaatio ja digitalisaatio sekä tekoälyn (AI) kasvava käyttöönotto työpaikoilla muuttavat edelleen työn luonnetta, taitotarpeita sekä sitä, miten tehtäviä jaetaan, suoritetaan ja arvioidaan. Tämä myös usein hämärtää rajoja työn ja ei-työn toiminnan välillä.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Algoritminen johtaminen eurooppalaisilla työpaikoilla – Digitaalinen tarina
Tämä digitaalinen juttu esittelee päähavaintoja algoritmisen johtamisen käytöstä eurooppalaisissa työpaikoissa sekä sen suhteesta työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin.Algoritminen johtaminen eurooppalaisissa työpaikoissa
Yhä useammat työntekijät joutuu algoritmiseen hallintaan – eli tietokoneohjelmien käyttöön suorituskyvyn seuraamiseen, tehtävien jakamiseen ja työn aikatauluttamiseen. Miten tämä muokkaa työtä ja vaikuttaa työoloihin sekä työntekijöiden hyvinvointiin?IT-sektori keskiössä: EU:n digitaalisen työvoiman kehitys
ICT-sektori vauhdittaa digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöönottoa Euroopassa, mutta osaavan työvoiman puute hidastaa sen kasvua. Tämä raportti tarkastelee ICT-asiantuntijoiden työllisyys- ja työoloja sekä haasteita, jotka muovaavat yhtä EU:n kriittisimmistä sektoreista.Eurofoundin tutkimus tarkastelee digitalisaation vaikutuksia työelämään sekä yhteyksiä siirtymiseen ilmastoneutraaliin talouteen. Tämä kattaa työllisyystasot, työolosuhteet, sosiaalisen suojelun ja työsuhteet. Uudelleenjärjestelyn ja digitalisaation yhteydessä on myös tärkeää analysoida työmarkkinasuhteiden ja sosiaalisen vuoropuhelun roolia muutoksen toteuttamisessa, samoin kuin vaikutus yhteiskuntaan ja kansalaisiin.
Tutkimus tarjoaa näyttöä rakenteellisista muutoksista, joita pääasiassa ohjaavat nämä megatrendit, mutta myös viimeaikaiset kriisit, ja jotka voivat ohjata politiikkaa oikeudenmukaisten siirtymävaiheiden varmistamiseksi, jotka edistävät työllisyyttä, hyviä työoloja, sosiaaliturvaa ja työntekijöiden oikeuksia sekä parantavat työvoiman tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Vastaten siihen, miten digitaalinen teknologia muuttaa EU-kansalaisten elämää, Euroopan komission prioriteettina on luoda Eurooppa, joka sopii digitaaliseen aikakauteen, johtaen siirtymää terveeseen planeettaan ja uuteen digitaaliseen maailmaan Digital Decade -ohjelmansa kautta.
Osana digitaalisten palveluiden lakipakettia, joka julkaistiin 15. joulukuuta 2020, komissio ehdotti kahta lainsäädännöllistä aloitetta digitaalisten palveluiden sääntelyn päivittämiseksi EU:ssa: Digitaalisten palveluiden laki (DSA) ja Digitaalisten markkinoiden laki (DMA). Näiden aloitteiden tavoitteena on luoda turvallisempi digitaalinen tila ja suojella digitaalisten palveluiden käyttäjiä sekä luoda tasapuoliset peliedellytykset yrityksille edistää innovaatiota, kasvua ja kilpailukykyä.
9. maaliskuuta 2021 komissio julkaisi tiedonantonsa, jossa esitetään Euroopan digitaalisen vuosikymmenen visio ja selkeä suuntaviiva kohti menestyksekästä digitaalista muutosta vuoteen 2030 mennessä esimerkiksi yhteyksien, taitojen ja digitaalisten julkisten palveluiden aloilla.
Joulukuussa 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen tekoälylaista (AI Act), joka merkitsee merkittävää askelta tekoälyn sääntelyssä EU:ssa. AI-laki tuli voimaan 1. elokuuta 2024. Tämä on ensimmäinen kattava tekoälysääntely maailmanlaajuisesti, ja toteutusprosessi on porrastettu yritysten ja instituutioiden sujuvan siirtymän varmistamiseksi. Lain nojalla tunnistettuja korkean riskin tekoälyjärjestelmiä ovat rekrytointiin ja työnhallintaan käytettävät järjestelmät, jotka ovat erityisen merkityksellisiä Eurofoundin tutkimukselle.
Vastauksena alustatyön nopeaan kehitykseen EU:ssa komissio esitti ehdotuksen digitaalisten alustojen kautta työskentelevien suojelemiseksi. Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi alustatyödirektiivin, jonka tavoitteena on parantaa työoloja ja säädellä algoritmien käyttöä digitaalisilla työvoimaalustoilla.
Huhtikuussa 2025 komissio lanseerasi uuden tekoälystrategian, johon sisältyy tekoälymantereen toimintasuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä tekoälyn johtajana. Eurofoundin työssä ovat olennaisia tekoälytaitoihin ja kykyihin keskittyvät pilarit sekä algoritmien käyttö.
Euroopan komissio: Digitaalinen vuosikymmenopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan taitoagendaopens in new tab
Euroopan komissio: Digitaalisten palveluiden lakipakettiopens in new tab
Euroopan komissio: AI-lakiopens in new tab ja tekoälymantereen toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Taitojen liittoopens in new tab
Euroopan parlamentti: Parlamentti hyväksyy ohjelmatyödirektiivinopens in new tab
EUR-Lex: 2030 Digitaalinen kompassi: Euroopan tapa digitaaliselle vuosikymmenelleopens in new tab
Vuonna 2020 eurooppalaiset sosiaaliset kumppanit hyväksyivät autonomisen puitesopimuksen digitalisaatiosta.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
21 July 2024
Human–robot interaction: What changes in the workplace?
12 September 2023
Ethical digitalisation at work: From theory to practice
Automation and digitisation technologies, including artificial intelligence, are rapidly evolving and becoming increasingly powerful and pervasive. The full range of their effects in the workplace is yet to be seen. It is, however, important not only to explore the ethical implications of digital technologies and the effects of such technologies on working conditions as they emerge, but also to anticipate any unintended effects that raise new ethical challenges. Using a variety of research methods and building on previous research on the digital workplace, this report examines the many ramifications of digital technologies in the workplace, looking at the fundamental rights and ethical principles most at stake and the areas of working conditions most likely to be affected.
8 December 2022
The rise in telework: Impact on working conditions and regulations
This report presents Eurofound’s research on telework during the COVID-19 pandemic in 2020 and 2021. It explores changes in the incidence of telework, working conditions experienced by employees working from home and changes to regulations addressing issues related to this working arrangement. The findings reveal a rapid escalation of telework triggered by the pandemic: in 2021, 2 out of 10 European employees were teleworking – a figure that most likely would not have been reached before 2027 had the pandemic not occurred. The health crisis unleashed the social and technological potential for flexibility in terms of working time and place. The impacts of telework on working conditions were initially difficult to determine because it was difficult to disentangle them from pandemic-induced factors, such as lockdowns and school closures. However, both the positive impacts, such as the contribution of telework to improving work–life balance, and the negative impacts, such as reduced social interaction and an increase in overtime worked, have become more evident. The rise in telework and an awareness of its implications for working conditions have prompted a renewed focus on regulatory frameworks, with new telework regulations passed in several EU Member States.
25 September 2022
Digitalisoituminen: Vähittäispankkitoiminnan uudelleenjärjestelytrendit
Vähittäispankkisektori on otollinen maaperä digitalisaation vaikutusten tutkimiselle työhön ja työllisyyteen. Rahoituspalveluja tarjotaan yhä enemmän verkossa ilman asiakaskohtaisten instituutioiden välittämää. Monet alan pankit ovat käyneet läpi sarjamuutoksia maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, ja se on yksi harvoista palvelusektoreista, joissa työllisyys on pysähtynyt tai laskee. Teknologisten muutosten lisäksi palveluissa ala vastaa myös muihin haasteisiin, kuten lisääntyneeseen sääntely- ja vaatimustenmukaisuustaakkaan, fintech-kilpailuun sekä mataliin korkoihin ja heikentyneisiin kannattavuuteen. Tämän raportin tapaustutkimukset kuvaavat esimerkkejä alan viimeaikaisista uudelleenjärjestelyistä, mikä motivoi uudelleenjärjestelyä, miten sitä hallinnoitiin ja miten se vaikutti työllisyyteen, työn organisointiin sekä muihin liiketoiminnan ja työntekijöiden tuloksiin.
30 May 2022
Ethics in the digital workplace
Digitisation and automation technologies, including artificial intelligence (AI), can affect working conditions in a variety of ways and their use in the workplace raises a host of new ethical concerns. Recently, the policy debate surrounding these concerns has become more prominent and has increasingly focused on AI. This report maps relevant European and national policy and regulatory initiatives. It explores the positions and views of social partners in the policy debate on the implications of technological change for work and employment. It also reviews a growing body of research on the topic showing that ethical implications go well beyond legal and compliance questions, extending to issues relating to quality of work. The report aims to provide a good understanding of the ethical implications of digitisation and automation, which is grounded in evidence-based research.
24 October 2021
Digitisation in the workplace
Research into the transformative potential of the digital revolution tends to take a quantitative approach in an attempt to monitor changes in employment levels due to digitalisation. The fear of potential job losses and negative disruption brought about by digital technologies has permeated the policy debate on digitalisation. In contrast, this report, based on case study research, takes a more qualitative approach to exploring the impact of selected digital technologies (internet of things, 3D printing, and virtual and augmented reality) in the workplace. While digital technologies can bring many opportunities and have been shown to be beneficial for both workers and organisations, there is a need to put safeguards in place to ensure employee data protection and privacy. A well-functioning social dialogue is also key to reaping the benefits of digital technologies and preventing – or minimising – any negative outcomes.
9 September 2021
Right to disconnect: Exploring company practices
Digital technologies have made it possible for many workers to carry out their work at any time and anywhere, with consequent advantages and disadvantages. Eurofound data show that teleworkers are twice as likely to exceed the 48-hour working time limit, take insufficient rest and work in their free time, with knock-on effects on their physical and mental health. To address this issue, there have been calls for the ‘right to disconnect’. This report is based on case studies that chart the implementation and impact of the right to disconnect at workplace level. It builds on previous Eurofound research that shows an increase in collective agreements providing for a right to disconnect in countries that have enshrined this right in their legislation. With the exponential growth in teleworking brought about by the COVID-19 pandemic, the importance of striking a better balance between the opportunities and the challenges associated with teleworking and ICT-based flexible working has become more relevant than ever before.
9 December 2020
Employee monitoring and surveillance: The challenges of digitalisation
New digital technologies have expanded the possibilities of employee monitoring and surveillance, both in and outside the workplace. In the context of the increasing digitalisation of work, there are many issues related to employee monitoring that warrant the attention of policymakers. As well as the often-cited privacy and ethical concerns, there are also important implications for worker–employer relations, as digitally enabled monitoring and surveillance inevitably shift power dynamics in the workplace. Based on input from the Network of Eurofound Correspondents, this report explores the regulatory approaches to workplace monitoring in Europe, and the many challenges arising from the use of new digital technologies. Drawing from empirical and qualitative research, the report also provides some insight into the extent of employee monitoring in Europe and the implications for job quality and work organisation.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Marianna Baggio
Research officerMarianna Baggio on tutkimusvirkailija Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikössä, joka työskentelee Euroopan elämänlaatukyselyn (EQLS), sukupuolten tasa-arvon, vihreän siirtymän ja eurooppalaisten digitaalisen elämän parissa, mukaan lukien tekoälyn vaikutukset työpaikan ulkopuolella. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän toimi politiikka-analyytikkona Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen Competence Centre for Behavioural Insights -keskuksessa. Hän on työskennellyt postdocina University Vita-Salute San Raffaelessa (Milano) ja Trenton yliopistossa. Hän tuo myös laajan kokemuksen aiemmasta tehtävästään yritysvastuun (CSR) tehtävästä Etelä-Afrikassa. Mariannalla on tohtorin tutkinto taloustieteestä ja johtamisesta Trenton yliopistosta, erikoistuen käyttäytymistaloustieteeseen.
Dragoș Adăscăliței
Research managerDragoș Adăscăliței on tutkimuspäällikkö Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy työn tulevaisuuteen liittyviin aiheisiin, mukaan lukien tekoälyn vaikutus työpaikkoihin, automaation vaikutukset työllisyydessä sekä sääntelykysymykset, jotka liittyvät alustatyöhön. Hän osallistuu myös säännöllisesti vertaileviin projekteihin, jotka seuraavat rakenteellisia muutoksia Euroopan työmarkkinoilla. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän toimi työsuhteiden lehtorina Sheffieldin yliopiston johtamiskoulussa. Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä Central European Universitystä ja tohtorin tutkinto sosiologiasta Mannheimin yliopistosta.
Sara Riso
Senior research managerSara Riso liittyi Eurofoundiin vuonna 2006 ja toimii tällä hetkellä vanhempana tutkimuspäällikkönä Working Life -yksikössä. Hän osallistuu tutkimusprojekteihin, jotka keskittyvät digitalisaatioon ja työoloihin. Ennen Eurofoundiin liittymistään Sara johti tutkimusprojekteja suurille Brysselissä toimiville eurooppalaisille yhdistyksille ja verkostoille. Hänen akateeminen taustansa on psykologiassa, viestinnässä ja kielissä. Hänen pääasiallinen tutkimusintressinsä on tutkia uusia työpaikan stressitekijöitä, joita syntyy työn digitalisaation lisääntymisestä, organisaatiokäytäntöjen kehittymisestä sekä muutosten hallintastrategioista digitalisaation haasteiden ratkaisemiseksi nykyaikaisissa työympäristöissä.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
