Tekoäly

Tekoäly työpaikalla

Tekoälyä integroidaan yhä enemmän työpaikan hallintaan, tehtävien jakamiseen, suorituskyvyn seurantaan ja päätöksentekoon. Eurofoundin tutkimus tutkii, miten tekoäly ja tekoälyyn perustuvat teknologiat vaikuttavat työoloihin ja työorganisointiin, työn laatuun, osaamisvaatimuksiin, työntekijöiden autonomiaan, johtamisen valvontaan sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Keskeinen kysymys on, näkyvätkö tekoälyltä odotetut tuottavuuden parannukset työpaikalla parempaan työnlaatuun vai korkeampaan työintensiteettiin ja työntekijöiden tarkempaan seurantaan.

Vuoden 2025–2028 ohjelman puitteissa käynnistetty tutkimus tutkii tekoälypohjaisten työnhallintajärjestelmien käyttöä ja niiden vaikutuksia työllistymiseen, työoloihin ja sosiaaliseen vuoropuheluun. Erityistä huomiota kiinnitetään algoritmiseen hallintaan, mukaan lukien automatisoitu päätöksenteko ja työntekijöiden seuranta, sekä työn muuttuvaan sisältöön.

Tämä työ perustuu Eurofoundin omaan kyselynäyttöön. European Working Conditions Survey 2024 kysyy EU:n työntekijöiltä, käyttävätkö he generatiivista tekoälyä, robotteja ja muita digitaalisia työkaluja työssään, ja jakaako teknologia heidän tehtävänsä, määrittääkö heidän työaikansa vai seuraako heidän suoritustaan, mahdollistaen tekoälyn ja algoritmisen hallinnan leviämisen mittaamisen ja yhdistämisen työn laatutuloksiin.

Tekoäly, työllisyys ja työmarkkinat

Tekoälyn odotetaan vaikuttavan työvoiman kysyntään, ammattirakenteisiin, osaamistarpeisiin ja uusiin työmuotoihin. Eurofound analysoi, miten tekoäly edistää työmarkkinoiden muutosta, mukaan lukien sen vaikutus työpaikkojen luomiseen, työpaikkojen syrjäyttämiseen, ammatillisen muutoksen ja taitojen kehittämiseen. Tähän sisältyy tutkimus siitä, miten ammatillinen altistuminen tekoälylle liittyy työllisyys- ja palkkakehitykseen koko EU:ssa.

• Artikkeli: Tekoälyä käytetään jo Euroopan työpaikoilla, mutta ei nuorten työntekijöiden kustannuksella

Tutkimus tarkastelee myös, miten digitaaliset teknologiat ja tekoäly vaikuttavat uusiin työmuotoihin, kuten alustatyöhön, ICT-pohjaiseen mobiilityöhön ja etätyöhön, sekä sitä, miten teknologinen muutos vaikuttaa työmarkkinoille osallistumiseen ja työllistymismahdollisuuksiin eri työntekijäryhmissä.

Tekoäly, teollisuussuhteet ja sosiaalinen vuoropuhelu

Tekoälyn kasvava käyttö työpaikoilla herättää tärkeitä kysymyksiä työntekijöiden edustuksesta, työehtoneuvotteluista ja työntekijöiden osallistumisesta. Eurofound tutkii, miten sosiaaliset kumppanit käsittelevät tekoälyyn liittyviä kysymyksiä kollektiivisen neuvottelun, sosiaalisen dialogin ja työpaikkakonsultoinnin kautta.

Tutkimus käsittelee aiheita kuten algoritmisten johtamisjärjestelmien läpinäkyvyyttä, työntekijöiden oikeuksia tekoälyn hallinnoimissa työpaikoissa, työntekijöiden edustajien roolia teknologian käyttöönotossa sekä hallintokehysten kehittämistä, jotka tukevat vastuullista ja ihmiskeskeisen tekoälyn käyttöönottoa.

• Artikkeli: Kollektiivinen neuvottelu tekoälystä työssä

• Raportti (tulossa): Kollektiivinen neuvottelu ja sosiaalinen vuoropuhelu tekoälystä ja algoritmisesta johtamisesta EU:ssa ja ehdokasmaissa: Yleiskatsausraportti (Euroopan komission sosiaalisen dialogin verkoston tuotoksena)

Tekoäly ja elinolosuhteet

Tekoälyllä on vaikutuksia, jotka ulottuvat työpaikkojen ulkopuolelle. Eurofound tutkii, miten teknologinen muutos ja tekoäly vaikuttavat elinolosuhteisiin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja elämänlaatuun koko Euroopassa.

Tutkimus keskittyy kysymyksiin kuten digitaaliset eriarvoisuudet ja teknologian saatavuus, palveluiden tarjoamisen muuttuvat mallit, työmarkkinoiden muutoksen sosiaaliset seuraukset sekä tekoälyn laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Se tarkastelee myös, miten tekoäly muokkaa luottamusta instituutioihin, tietoon ja teknologiaan itseensä, sekä mitä tämä merkitsee sosiaaliselle koheesiolle ja demokraattiselle osallistumiselle sekä sen vaikutuksiin mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, missä määrin tekoäly edistää tai vähentää sosiaalisia eriarvoisuuksia, mukaan lukien iän, sukupuolen, koulutuksen ja maantieteen perusteella, sekä sähköiseen terveydenhuoltoon ja alusta- ja ICT-pohjaisten mobiilityöntekijöiden elinolosuhteisiin.