Euroopan työolosuhteiden kysely 2024: Yleiskatsausraportti
Julkaistu: 14 April 2026
Aineisto: 162 kuvaa
Aiheeseen liittyvää: Euroopan työolosuhteiden kysely 2024 – Kohokohdat
Nyt kahdeksannessa painoksessaan Euroopan työolosuhteiden tutkimus kartoittaa työelämän muutoksia yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Tämä korkealaatuinen, todennäköisyyksiin perustuva kysely kattaa 35 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU:n jäsenvaltiota, Norja, Sveitsi, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Serbia. Kyselyssä tehtiin yli 36 600 kasvokkain tapahtuvaa haastattelua, jokainen kesti noin 45 minuuttia. Tämä yleiskatsausraportti tarjoaa kattavan kuvauksen työvoimasta ja sisältää tietoa digitaalisista työkäytännöistä, sosiaalisista suhteista työpaikalla sekä osallistavista työpaikoista. Se arvioi työn laatua seitsemässä ulottuvuudessa: ansiot, näkymät, taidot ja harkintakyky, työaika, työintensiteetti, sosiaalinen ympäristö ja fyysinen ympäristö. Raportissa tarkastellaan työntekijöiden työelämää, ottaen huomioon muun muassa työn ja vapaa-ajan tasapainon, uran ja työllistymisen turvan, terveyden ja hyvinvoinnin sekä työn kestävyyden näkökohdat. Se kuvaa, miten työpaikat pärjäävät työn laadun perusteella ja miten laadulla on rooli hyvän työelämän tukemisessa.
Nyt kahdeksannessa painoksessaan EWCS 2024 kartoittaa työelämän muutoksia yli kolmen vuosikymmenen aikana. Tämä korkealaatuinen kysely kattaa 34 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU:n jäsenvaltiota, Norja, Sveitsi sekä kuusi ehdokas- ja mahdollista ehdokasmaata: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Serbia. Kyselyyn osallistui yli 35 000 haastattelua, joista jokainen kesti noin 45 minuuttia.
Huomaa, että suurin osa Eurofoundin julkaisuista on saatavilla ainoastaan englanniksi, eikä niitä tällä hetkellä käännetä automaattisesti.
Digitaaliset teknologiat ja ilmastonmuutos muuttavat työpaikkoja ja tapaa, jolla työ järjestetään. Niiden vaikutus työoloihin muokkaa Euroopan työmarkkinoita monin tavoin.
Parempi työnlaatu hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä. Se liittyy parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, korkeampaan motivaatioon ja vahvempaan sitoutumiseen, ja on välttämätön kilpailukyvyn tukemiseksi.
Vaikka työn laatu on yleisesti parantunut, hyödyt eivät ole tasaisesti jaettuja. Merkittäviä eroja on edelleen sukupuolen, iän, alkuperäpaikan, terveydentilan, ammatin ja sektorin osalta.
Miehet raportoivat paremmasta työllisyydestä kuin naiset viidessä seitsemästä työelämän laadun ulottuvuudesta. Joillakin alueilla kuilu kasvaa – työn intensiteetti heikkenee naisilla ja paranee miehillä – mikä korostaa kohdennetun politiikan tarvetta.
Vanhemmat työntekijät, naiset, kroonisesti sairastavat työntekijät ja siirtotyöläiset muodostavat yhä suuremman osan työvoimasta. Ikääntyvän ja pienentyvän työvoiman edessä laadukkaat työpaikat ovat Euroopassa ratkaisevan tärkeitä, jotta monimuotoisempi väestö houkuttelisi ja pysyvät työssä pidempään.
European Working Conditions Survey 2024 (EWCS 2024) tarjoaa kattavan yleiskatsauksen Euroopan työllisyyden laadusta, tarkastellen työvoiman, työpaikkojen ominaisuuksia, työn laatua ja työelämän laatua. EWCS 2024 on ratkaiseva työkalu päättäjille, sillä se korostaa työpaikkojen laadun merkitystä kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamisessa Euroopassa. Kyselyn tulokset perustuvat 36 644 kasvokkain tapahtuneeseen haastatteluun 35 maassa; Jokainen haastattelu kesti noin 45 minuuttia. Ne tarjoavat ainutlaatuisen näkökulman Euroopan työtilanteeseen.
EU:lla on ollut pitkäaikainen sitoutuminen työolojen parantamiseen ja työllisyyden laadun edistämiseen, mikä on ollut osa Euroopan pyrkimyksiä Rooman sopimuksesta lähtien. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari omistaa 6 20 periaatteestaan oikeudenmukaisille työoloille, ja sen toimintasuunnitelma korostaa tarvetta tehdä 'työstandardeista työelämän tulevaisuutta varten'. Euroopan komission joulukuussa 2025 julkaisema Quality Jobs Roadmap korostaa entisestään työpaikkojen laadun merkitystä kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamisessa sekä eurooppalaisten työntekijöiden ja yritysten tukemisessa kaksoissiirtymässä. EWCS 2024:n havainnot ovat myös olennaisia käynnissä olevassa keskustelussa Euroopan kilpailukyvyn lisäämisestä, ja Kilpailukykykompassi osoittaa, että laadukkaat työpaikat ovat edellytys työvoiman suuremmalle osallistumiselle ja tuottavuuden kasvulle.
EU:n työvoima jatkaa kasvuaan demografisista haasteista huolimatta, ja naisten, siirtotyöläisten ja eläkeikää edeltävien työntekijöiden kasvava osallistuminen edistää kokonaistyöllisyyden kasvua.
Neljä viidesosaa EU:n työvoimasta on hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa, ja 18 % työntekijöistä raportoi terveysongelmista, jotka rajoittavat heidän kykyään tehdä normaaleja toimintoja.
Vain joka neljäs työntekijä (23 %) EU:ssa työskentelee sukupuolitasapainoisessa työpaikassa, kun taas noin puolet työvoimasta on naisia. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana sukupuolten tasa-arvon edistämisessä johtotasolla on tapahtunut rajallista edistystä.
Algoritmiset hallintakäytännöt, kuten tietokonepohjainen tehtävien jakaminen, työaikataulutus ja suorituskyvyn seuranta, raportoi vähemmistö työntekijöistä kokonaistasolla. Kuitenkin esiintyvyys vaihtelee merkittävästi ammattien, sektoreiden ja työpaikkojen koon mukaan.
Viidesosa EU:n työntekijöistä (21 %) ei saa virallista edustusta eikä kokouksia työpaikalla, joissa he voisivat ilmaista näkemyksensä.
EWCS vahvistaa joidenkin työn laadun indekseiden myönteisen yhteyden sitoutumiseen, motivaatioon, luottamukseen ja yhteistyöhön sekä negatiivisen yhteyden työntekijöiden aikomukseen lopettaa työ. Tämä vahvistaa työpaikkojen laadun merkityksen yritysten kilpailukyvylle.
Työpaikkojen laadun jakautuminen vaihtelee sukupuolen, iän, ammatin, sektorin ja maan mukaan.
Työvoimapulaa leimaavat ammatit kokevat heikompaa työnlaatua monilla aloilla.
Laaja erot työlaatussa eri työryhmien ja työtilanteiden välillä vahvistavat tarpeen kehittää politiikkoja ja käytäntöjä, jotka huomioivat kaikki seitsemän työn laadun ulottuvuutta.
Työn laatu on parantunut viimeisen 15 vuoden aikana kaikilla osa-alueilla paitsi sosiaalisessa ympäristössä ja työvoimassa. Sosiaalisen ympäristön indeksi on laskenut naisilla, kun taas työintensiteetti-indeksi on heikentynyt naisilla mutta parantunut miehillä.
Yleinen fyysisen ympäristön parantuminen johtuu useimpien fyysisten riskien ja vaatimusten vähenemisestä. Altistuminen korkeille lämpötiloille, kemikaaleille ja tarttuville aineille on kuitenkin lisääntynyt.
Vaikka taitojen käyttö, kehitysmahdollisuudet ja koulutukseen pääsy ovat parantuneet, työntekijöiden kyky vaikuttaa kollektiivisiin työprosesseihin ja soveltaa omia ideoitaan on vähentynyt, mikä on huolestuttavaa.
Yliosaamista raportoi 30 % EU:n työntekijöistä, kun taas 13 % kertoo tarvitsevansa lisää koulutusta tehdäkseen työnsä hyvin.
Suurin osa EU:n työntekijöistä (56 %) kertoo haluavansa tehdä saman määrän tunteja kuin nyt, mutta niiden osuus, jotka haluavat tehdä vähemmän tunteja, kasvoi 27 %:sta vuonna 2015 33 %:iin vuonna 2024.
EU-työntekijöiden joukossa 14 % kertoi olevansa 'huonosti informoituja' tai 'ei lainkaan hyvin perillä työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä'. Vielä suurempi osuus (29 %) kertoi olevansa tietoinen toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään työperäistä stressiä.
Useimmille työntekijöille työ on merkityksellistä. Yli 80 % työntekijöistä kokee työnsä hyödylliseksi ja kokee tunteen, että työ on hyvin tehty. Lisäksi 85 % työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan reilusti. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä on samaa mieltä siitä, että he saavat ansaitsemansa tunnustuksen.
Kyse ei ole pelkästään rahasta: turvallinen työympäristö mielenterveydelle ja fyysiselle terveydelle sekä luottamuksellinen työympäristö ovat EU:n suurimpien työntekijöiden tärkeimpiä tekijöitä.
EU:ssa noin joka viides 45-vuotias tai vanhempi vastaaja haluaisi työskennellä 'niin pitkään kuin mahdollista', kun taas joka kymmenes vastasi haluavansa jäädä eläkkeelle 'mahdollisimman aikaisin'. Niille, jotka määrittelivät konkreettisen iän, keskimääräinen haluttu eläkeikä oli miehillä 63,9 ja naisten 63,1.
Kokonaiskuva vahvistaa, että työn laadun ulottuvuudet ja niiden vuorovaikutus liittyvät vahvasti työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja sitoutumiseen, mikä korostaa työn laadun merkitystä kestävän työelämän tukemisessa.
Työn laatu on moniulotteista, ja työntekijäryhmät pärjäävät eri tavoin eri osa-alueilla. Työn laadun parantamiseen on lukuisia tapoja. Kaikki seitsemän ulottuvuutta tulisi ottaa huomioon.
Monet toimijat ja kanavat edistävät työn laadun parantamista. Sosiaaliset kumppanit ja työehtosopimus ovat näistä tärkeimpiä.
Työn laadun edistämiseksi on otettava huomioon sukupuolten väliset erot miesten ja naisten työuralla.
Työikäisten väestön kutistuessa ja ikääntyessä Euroopan on tarjottava hyvää työllistymistä useammalle ihmiselle, jotta suurempi osa monimuotoisemmasta väestöstä voi liittyä työmarkkinoille ja pysyä työelämässä pidempään.
Kaksoissiirtymä tuo mukanaan haasteita, mutta myös mahdollisuuksia työn laatuun. Työn laadun edistystä tulisi tukea kaksoissiirtymän edetessä.
Työn laatu tukee yritysten suorituskykyä motivoituneen ja sitoutuneen työvoiman, innovaatioiden avoimuuden, vähemmän poissaolon ja paremman sosiaalisen ilmapiirin kautta. Työpaikkojen laadun parantaminen voi selvästi tukea politiikkaa, joka pyrkii saavuttamaan kestävää ja osallistavaa työtä.
Tämä osio sisältää tietoa tässä julkaisussa olevasta aineistosta.
Kaikki tämän julkaisun 162 hahmoa ovat saatavilla esikatseluun.
Eurofound suosittelee, että tähän julkaisuun viitataan seuraavalla tavalla.
Eurofound (2026), European Working Conditions Survey 2024: Yleiskatsausraportti, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.
