Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoa naisten ja miesten välillä heidän oikeuksiensa, kohtelunsa, vastuidensa, mahdollisuuksiensa, osallistumisensa sekä taloudellisten ja sosiaalisten saavutustensa osalta. Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan, kun miehillä ja naisilla on samat oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet kaikissa yhteiskunnan osa-alueissa ja kun miesten ja naisten erilaiset edut, tarpeet ja prioriteetit arvostetaan tasapuolisesti.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Ylikoulutettu ja alipalkattu: Sukupuolten välisten erojen vastakkainen arvoitus palkka- ja koulutuksessa
Vuosikymmenten edistyksestä huolimatta sukupuolten palkkaero jatkuu koko EU:ssa. Tämä raportti tarkastelee työmarkkinanäyttöä kuilun taustalla, työllisyydestä ja palkasta tutkimusalaan, sekä sitä, mitä se paljastaa kestävästä poliittisesta haasteesta.Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen kulissien takainen
Euroopan työolosuhteiden tutkimus on vuodesta 1990 lähtien tarjonnut kattavan yleiskatsauksen Euroopan työoloista. EWCS 2024 toteaa, että Euroopan työmarkkinat ovat muutoksessa, mikä viittaa pitkien työpäivien laskuun ja epätasaiseen työelämänlaadun paranemiseen. Tässä Eurofound Talks -jaksossa Mary McCaughey kutsuu vanhemman tutkimusjohtajan Agnès Parent-Thirionin keskustelemaan otsikoiden taustalla olevasta kyselystä ja sen toteuttamiseen liittyvästä työstä.Euroopan työolosuhteiden kysely 2024 – Kohokohdat
Tämä digitaalinen juttu esittelee Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen 2024 yleiskatsausraportin kohokohtia. Raportissa tarkastellaan raportin jokaisen luvun keskeisiä havaintoja keskittyen eurooppalaiseen työvoimaan, työpaikkakäytäntöihin, työn laadun mittaamiseen, ajan mittaamiseen työnlaadun trendeihin sekä EU:n työelämän laatuun.Eurofound soveltaa sukupuolten valtavirtaistamista järjestelmällisesti tutkimuksessaan. Mahdollisuuksien ja relevanttien mukaan tutkimustulokset, mukaan lukien kyselyt ja politiikka-analyysit, jakavat tiedot sukupuolen mukaan. Muut tutkimushankkeet tarjoavat sukupuolten tasa-arvoon liittyvää erityistä analyysiä. Tutkimus kattaa laajemman kirjon aiheita sukupuolinäkökulmasta, kuten palkka ja tulot, minimipalkka, hoito, työllistyminen osallistuminen, vapaa, taidot ja koulutus, työn organisointi, työn laatu, työaika, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä lähentyminen sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus, mukaan lukien koko Euroopan kattavat kyselyt ja säännöllinen raportointi kansallisella tasolla.
Kuuntele tai katso videomme sukupuolten välisistä eroista työpaikalla, jossa Eurofound-asiantuntija Barbara Gerstenberger tarjoaa näkemyksiä.
&w=3840&q=100)
This video is hosted by a third party, YouTube.
By clicking on the button to play the video you accept their terms and conditions .
Sukupuolten tasa-arvo on Euroopan unionin ydinarvo, perusoikeus, keskeinen osa talouskasvua ja keskeinen periaate Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa. Vaikka sukupuolten tasa-arvon edistämisessä on viime vuosikymmeninä saavutettu merkittävää edistystä, sukupuolten tasa-arvo jatkuu esimerkiksi työllisyyden, palkkojen, eläkkeiden, päätöksenteon ja hoitovastuun alueilla.
Sukupuolten tasa-arvo on edelleen Euroopan komission tärkein prioriteetti. Sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 toimeenpanon jälkeen komissio hyväksyi 7. maaliskuuta 2025 naisten oikeuksien tiekartan, jossa määritellään pitkän aikavälin visio naisten oikeuksien edistämiseksi ja nousevien haasteiden, kuten teknologian mahdollistaman syrjinnän ja väkivallan, ratkaisemiseksi. Tämän tiekartan pohjalta komissio julkaisi 5. maaliskuuta 2026 sukupuolten tasa-arvostrategian vuosille 2026–2030, muuttaen tiekartan tavoitteet konkreettisiksi politiikoiksi. Uuden strategian tavoitteena on sisällyttää sukupuolten tasa-arvo kaikilla politiikan aloilla ja keskittyy kysymyksiin kuten sukupuoleen perustuva väkivalta, kyberväkivalta, tasa-arvo, naisten terveys, työn ja vapaa-ajan tasapaino, sukupuolten tasa-arvo johtajuudessa ja päätöksenteossa sekä kehittyvien teknologioiden, kuten tekoälyn, sukupuolten vaikutuksiin.
Yksi aiemman strategian ensimmäisistä tuloksista oli Palkkojen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi, jonka neuvosto hyväksyi 24. huhtikuuta 2023. Uuden strategian puitteissa komissio jatkaa sosiaalisten kumppaneiden tukemista direktiivin toimeenpanossa. Muita virstanpylväitä ovat syyskuussa 2022 esitelty Euroopan hoitostrategia, joka liittyy naisten työmarkkinaosallistumisen lisäämiseen, sekä direktiivi sukupuolten tasapainosta yritysten hallituksissa, joka hyväksyttiin marraskuussa 2022.
Vuodesta 2020 lähtien Euroopan parlamentti on järjestänyt Euroopan sukupuolten tasa-arvoviikon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon komitean (FEMM) aloitteesta. Viikon aikana EIGE julkaisee sukupuolten tasa-arvoindeksinsä tulokset.
Euroopan komissio: Sukupuolten tasa-arvostrategia opens in new tab
Euroopan komissio: Tiekartta naisten oikeuksien opens in new tab puolesta
Euroopan parlamentti: Sitovat palkkaläpinäkyvyystoimetopens in new tab
Euroopan parlamentti: Euroopan sukupuolten tasa-arvoviikko opens in new tab
Eurostat: Sukupuolten välinen työllisyyskuiluopens in new tab
Eurostat: Naiset työssä: katsaus EU:n sukupuolten väliseen työllisyyskuiluun
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
15 July 2026
Ylikoulutettu ja alipalkattu: Sukupuolten välisten erojen vastakkainen arvoitus palkka- ja koulutuksessa
&w=3840&q=75)
14 April 2026
Euroopan työolosuhteiden kysely 2024: Yleiskatsausraportti
15 December 2025
Tasa-arvo, tasa-arvo: Käsitteet, mekanismit ja toteutus sukupuolten palkkatasa-arvon saavuttamiseksi
&w=3840&q=75)
18 November 2025
Taking stock: Further experiences in gender pay transparency implementation and effectiveness
&w=3840&q=75)
25 September 2008
Mind the gap – Women’s and men’s quality of work and employment - Background paper
Gender mainstreaming is an integral part of the research conducted by the European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. When labour market participation, working conditions and the resulting labour market outcomes are analysed, the difference in the situation of women and men is evident. This report highlights the main issues concerning women’s situation in the labour market and indicate where the principal barriers to women’s labour market participation lie.
15 May 2023
Gender differences in motivation to engage in platform work
The rise of the platform economy during the last decade is one of the main disrupting forces for European labour markets. While standard employment remains the norm, platforms are expanding their reach and diversifying into novel business models. In doing so, they are also attracting an increasing number of women. This policy brief investigates why women are joining the platform economy and how the motivations to perform work on platforms differ between genders. It shows that while women join platforms to gain an additional income and because it allows them the flexibility to combine work with household chores or family commitments, men are driven by the opportunities provided by platforms to work globally and to expand their client base. At the same time, findings suggest that online platforms seem to provide women with a link to the labour market that can potentially prevent their withdrawal from the labour force during different life stages. These findings suggest that policy action should focus on extending working hours regulations and work–life balance measures to all platform workers, irrespective of employment status, and promote equal sharing of care responsibilities between women and men.
13 October 2022
COVID-19 pandemic and the gender divide at work and home
The COVID-19 pandemic has accentuated inequalities in many dimensions of European societies, including inequalities between women and men in several key domains. This report looks at gender inequalities that existed prior to the COVID-19 crisis and describes in what ways the pandemic has impacted on gender divides. It also analyses the various policy responses of national governments across the EU to address gender divides, and to prevent their widening during the pandemic. The effects of the pandemic on employment at EU-level has been remarkably gender-neutral on the whole, with nuances emerging within different sectors and socioeconomic groups. The pre-existing gender gaps in unpaid work have persisted, leading to work–life conflicts, especially among teleworking mothers of young children. Finally, the report describes the outlook for gender inequalities in Europe, pointing to factors that will shape the future of equality between women and men: gender segregation in labour markets, gender divides in telework and hybrid work, and gender mainstreaming in policymaking – especially in relation to caregiving and care services.
14 December 2021
European Jobs Monitor 2021: Gender gaps and the employment structure
One of the most striking developments of the last half-century has been the huge rise in the labour market participation of women. Two out of every three net new jobs created over the last two decades in the EU were taken by women. At the same time, sharply rising employment rates among older workers due to population ageing and policy changes have increased the share of older workers in the labour market. This report examines the impacts of the changing contours of labour supply on the employment structure over the last quarter-century in Europe (1995–2019). The primary focus is on gender, with a secondary focus on ageing. Among the main findings are that employment shares in gender-balanced jobs have declined despite the rising female share of employment and that gender pay gaps are highest in well-paid jobs.
14 December 2021
Understanding the gender pay gap: What role do sector and occupation play?
Despite the increasing participation of women in the labour market and a higher share of women than men being hired into well-paid jobs in recent years, a gender pay gap exists across all EU Member States. Pay differentials between women and men have been shown to be significantly influenced by the economic sector where people work and the occupation they hold.
This policy brief examines these dimensions. It also identifies how much these and other factors contribute to gender disparities in pay. The analysis finds that, of the observable factors examined, the greater likelihood of women working in lower-paying sectors and working part-time are the most important contributors to the gender pay gap. Nevertheless, around two-thirds of the gap in the EU remains unexplained by individual and employment-related factors typically analysed, suggesting that other factors not captured by survey wage data account for the rest of it.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Sanna Nivakoski
Research officerSanna Nivakoski on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija. Ennen siirtymistään Eurofoundiin vuonna 2021 hän työskenteli tutkijatohtorina University College Dublinin Geary Institute for Public Policyssa, Economic and Social Research Institutessa Dublinissa ja Royal College of Surgeonsissa Irlannissa. Hän on työskennellyt monilla mikrotaloustieteen tutkimusalueilla, kuten eläketuloissa ja varallisuudessa, eläkesäästämisessä, sukupolvien välisissä siirroissa ja leskeyden taloudellisissa vaikutuksissa. Sannalla on taloustieteen tohtorin tutkinto Dublinin Trinity Collegesta.
Barbara Gerstenberger
Head of UnitBarbara Gerstenberger on Eurofoundin työelämäyksikön päällikkö. Tässä tehtävässä hän koordinoi tutkimusryhmiä, jotka tutkivat työpaikkojen laatua Euroopassa Euroopan työolotutkimuksen perusteella, ja hänellä on kokonaisvastuu Euroopan työelämän seurantakeskuksesta ja EU:n työmarkkinasuhteiden tutkimuksesta. Hän aloitti Eurofoundissa vuonna 2001 tutkimuspäällikkönä tuolloin vasta perustetussa Euroopan muutosten seurantakeskuksessa (EMCC). Vuonna 2007 hän siirtyi Eurofoundin tieto- ja viestintäyksikköön viestintätuotteiden päälliköksi, minkä jälkeen hänet nimitettiin osaston koordinaattoriksi vuonna 2011. Aiemmin hän on työskennellyt vanhempana tutkijana Euroopan metallityöläisten liitossa Brysselissä. Hän on valmistunut valtiotieteestä Hampurin yliopistosta ja suorittanut julkishallinnon maisterin tutkinnon Harvardin yliopiston Kennedy School of Governmentissa.
Carlos Vacas Soriano
Senior research managerCarlos Vacas Soriano on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hän työskentelee aiheiden parissa, jotka liittyvät palkka- ja tuloeroihin, minimipalkkoihin, matalaan palkkaan, työn laatuun, tilapäiseen työhön ja segmentointiin sekä työllistymisen laatuun. Ennen siirtymistään Eurofoundiin vuonna 2010 hän työskenteli makrotalouden analyytikkona Euroopan komissiossa ja tutkijana Euroopan työmarkkinoilla Espanjan keskuspankissa. Hänellä on maisterin tutkinto Euroopan taloustieteistä College of Europesta Bruggessa ja tohtorin tutkinto työtaloudesta Salamancan yliopistosta (tohtori Europaeus).
Karel Fric
Research officerKarel Fric on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija. Hänen työhönsä kuuluu kyselytutkimusta, data-analyysiä ja projektinhallintaa, keskittyen erityisesti työ- ja elinoloihin, tasa-arvoon ja syrjintään. Hän on aiemmin työskennellyt tutkijana Euroopan unionin perusoikeusvirastossa Wienissä, Itävallassa, ja Panteiassa, joka on tutkimus- ja konsultointiorganisaatio Zoetermeerissä, Alankomaissa. Karelilla on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Rotterdamin Erasmus-yliopistosta ja taloustieteen maisterin tutkinto Utrechtin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
