Osaaminen ja koulutus
"Taidolla" on useita merkityksiä. Yksilön tasolla se tarkoittaa henkilön nykyistä pätevyyden tasoa tai suorituskykyä tietyssä tehtävässä; Vaihtoehtoisesti se viittaa tehtävään, jonka henkilö voi suorittaa tyydyttävällä tasolla. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) taidot määritellään kyvyksi soveltaa tietoa ja käyttää taitotietoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Taitoja voidaan kuvata kognitiivisiksi (joihin liittyy loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttöä) tai käytännöllisiksi (käsinäppäryys ja menetelmien, materiaalien, työkalujen ja välineiden käyttö). Kansallisella tasolla poliittiset päättäjät viittaavat väestön taitotasoon; Pätevyyksien tasoa, tyyppiä ja määrää käytetään tyypillisesti tietyn väestön taitotason sijaisina. Koulutus on prosessi, jolla parannetaan työntekijöiden taitoja, asenteita ja tietoja osaamistason parantamiseksi. Ammatillinen koulutus, oppisopimuskoulutus mukaan luettuna, voi myös olla osa julkisesti järjestettävää koulutusjärjestelmää.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Euroopan työolosuhteiden kysely 2024 – Kohokohdat
Tämä digitaalinen juttu esittelee Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen 2024 yleiskatsausraportin kohokohtia. Raportissa tarkastellaan raportin jokaisen luvun keskeisiä havaintoja keskittyen eurooppalaiseen työvoimaan, työpaikkakäytäntöihin, työn laadun mittaamiseen, ajan mittaamiseen työnlaadun trendeihin sekä EU:n työelämän laatuun.Euroopan työolosuhteiden kysely 2024: Yleiskatsausraportti
Nyt kahdeksannessa painoksessaan oleva European Working Conditions Survey 2024 kartoittaa työelämän muutoksia yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Tämä korkealaatuinen, todennäköisyyksiin perustuva kysely kattaa 35 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU:n jäsenvaltiota, Norja, Sveitsi, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Serbia. Kyselyssä tehtiin yli 36 600 kasvokkain tapahtuvaa haastattelua, jokainen kesti noin 45 minuuttia.SME digitalisation in the EU: Trends, policies and impacts
This report discusses the digital transformation of small and medium-sized enterprises (SMEs) in the European Union, highlighting its importance for their competitiveness and the EU’s economy. The report explores the degree of digitalisation in SMEs in the EU, including the adoption of digital technologies, e-commerce and e-business practices.Taitojen ja tehtävien asianmukaisen yhteensovittamisen saavuttaminen sekä taitojen ja osaamisen kehittämismahdollisuuksien luominen ovat työn ja työllisyyden laadun tärkeitä ulottuvuuksia. Taidot ovat passi työllistymiseen; Mitä ammattitaitoisempi henkilö on, sitä työllistyvämpiä hän on. Työllistettävyys on yhdistelmä tekijöitä, kuten työkohtaisia taitoja ja monialaisia taitoja, joiden avulla yksilöt voivat päästä työelämään, pysyä työssä ja edetä urallaan.
Eurofound tarjoaa laajaa tietoa osaamisesta eurooppalaisilla työpaikoilla, mukaan lukien tietoa koulutuksesta, työn organisoinnista ja työn suunnittelusta, työn laadusta ja osaamisen kohtaanto-ongelmista. Osaamis- ja koulutustarpeet näkyvät myös digitaalista aikakautta ja alustatyötä koskevassa tutkimuksessa.
Kestävää työmarkkinoille osallistumista tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin , jossa korostetaan taitojen säilyttämisen ja hankkimisen tärkeyttä yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn varmistamiseksi. Siinä todetaan, että jokaisella on oikeus "laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta hän voi ylläpitää ja hankkia taitoja, joiden avulla hän voi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan ja selviytyä menestyksekkäästi työmarkkinoille siirtymisestä". Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa tarkemmin todetaan, uudelleen- ja täydennyskoulutus parantavat työllistettävyyttä vihreässä taloudessa osaamisohjelman ja nuorisotakuun kaltaisten toimenpiteiden avulla.
Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 ensimmäisen Euroopan osaamisohjelman, jonka tarkoituksena on tarjota oikeanlaista koulutusta, taitoja ja tukea EU:n kansalaisille. Tämän pohjalta komissio hyväksyi 1. heinäkuuta 2020 kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymiskyvyn edistävän uuden Euroopan osaamisohjelman. Sen 12 toimessa keskitytään tavoitteisiin, jotka koskevat nykyisten taitojen parantamista ja uusien taitojen koulutusta, ja niissä esitetään tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2025 mennessä. Covid-19-pandemia on korostanut digitaalisten taitojen ja osaamisen ratkaisevaa roolia toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa sekä koulutuksen tarjoamisessa etänä. Komissio asettaa nyt osaamisen EU:n poliittisen ohjelman ytimeen, jotta voidaan saavuttaa kestävä elpyminen covid-19-pandemian vaikutuksista.
Komissio on nimennyt vuoden 2023 Euroopan osaamisen teemavuodeksi, ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta osaamisesta ja tarpeesta parantaa ja kehittää taitoja osaamisvajeen korjaamiseksi ja samalla auttaa ihmisiä hankkimaan oikeat taidot laadukkaisiin työpaikkoihin uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla.
Tämä tukee jo käynnissä olevia EU:n aloitteita osaamisen ja koulutuksen tukemiseksi. Komissio käynnisti 1. heinäkuuta 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, joka rakentuu neljään osa-alueeseen, jotka tarjoavat sillan työpaikkoihin seuraavalle sukupolvelle. Komission ehdotus neuvoston suositukseksi "Silta työelämään" vahvistaa vuonna 2013 käynnistettyä nuorisotakuuta. Tämä aloite kytkeytyy yritysten tarpeisiin tarjota erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää varten tarvittavia taitoja sekä kehittää monialaisia taitoja, kuten yrittäjyys- ja uranhallintataitoja. Pakettiin sisältyy myös ehdotus ammatillisesta koulutuksesta, uutta pontta oppisopimuskoulutukselle ja lisätoimenpiteitä nuorten työllisyyden tukemiseksi.
Euroopan unionin neuvosto antoi 8 päivänä kesäkuuta 2020 päätelmät uudelleen- ja täydennyskoulutuksesta kestävyyden ja työllistettävyyden lisäämisen perustana talouden elpymisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisen yhteydessä.
Komissio avasi yhdessä EU:n viraston Cedefopin kanssa vuonna 2012 EU:n osaamispanoraamasivuston, jossa esitellään tietoa lyhyen ja keskipitkän aikavälin osaamistarpeista, osaamistarjonnasta ja osaamisen kohtaanto-ongelmasta EU:ssa. Sen tavoitteena oli parantaa EU:n valmiuksia arvioida ja ennakoida osaamistarpeita, jotta koulutusjärjestelmät vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja vastaisivat paremmin osaamisen tarjontaa ja kysyntää. Cedefop vastaa tällä hetkellä EU:n osaamistietojen tuottamisesta.
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatettaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan osaamisen teemavuosi 2023opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan osaamisohjelmaopens in new tab
EUR-Lex: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi ammatillisesta koulutuksestaopens in new tab
Euroopan unionin neuvosto: Neuvoston päätelmät uudelleen- ja täydennyskoulutuksesta kestävyyden ja työllistettävyyden lisäämisen perustanaPDFopens in new tab
Euroopan komissio: Komissio käynnistää nuorisotyöllisyystuen: silta työpaikkoihin seuraavalle sukupolvelleopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
10 September 2024
Company practices to tackle labour shortages
This report provides updated evidence on the persistence of labour shortages amid declining levels of labour market slack in the EU and at Member State level. This serves as a background to the main focus of the report, which is on organisational policies aimed at attracting workers to occupations in which shortages are common. Case studies were conducted across sectors and Member States to gain an insight into how organisations deal with recruitment and retention challenges in a tight labour market. The report offers lessons on steps employers can take to fill vacancies, whether acting alone or in partnership with other organisations. It builds on previous Eurofound research that developed a taxonomy of actions employers adopt aimed at addressing labour shortages.
30 March 2023
Fostering skills use for sustained business performance: Evidence from the European Company Survey
Human resources contribute to the success of an organisation though their skills. According to the ability, motivation, opportunity (AMO) model, employee contributions to organisational performance depend on their skills, their motivation to draw on their skills, and the opportunities to do so. Organisations can adopt managerial approaches cultivating ability (A) by facilitating learning, creating opportunity (O) by providing employees with autonomy, and encouraging motivation (M) by leveraging monetary and non-monetary motivational drivers.
This report is based on the 2019 European Company Survey (ECS 2019). It shows that managerial approaches cultivating AMO are positively linked to establishment performance, and that these approaches are driven by an organisational culture that values employees as an asset to the organisation. People-centred managerial approaches that harness workplace wellbeing are central to the mechanism linking human capital utilisation to business outcomes.
27 March 2023
Measures to tackle labour shortages: Lessons for future policy
As economies begin to recover from the COVID-19 pandemic, labour shortages are becoming increasingly evident despite the impact of the war in Ukraine on energy and commodity prices. These include shortages exacerbated by the crisis in some sectors and professions where they had been endemic for some time. This report looks at measures implemented at national level to tackle labour shortages in the health, care, and information and communication technology sectors, as well as those arising from the twin green and digital transition. It assesses what measures are effective and explores the contextual factors supporting or hindering effective policy implementation and outcomes.
29 November 2022
Working conditions in the time of COVID-19: Implications for the future
The strict public health restrictions implemented by governments in 2020 to control the COVID-19 pandemic abruptly changed working life and continued to shape it over the two years that followed. Between March and November 2021, over 70,000 interviews were carried out in 36 countries by the European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS), a high-quality probability-based survey. The aim was to provide a detailed picture of the working lives of Europeans in that exceptional time.
The report documents the working conditions of Europeans in 2021. It examines variation in job quality and identifies its positive association with well-being, health, work engagement and the financial sustainability of work. It highlights the divergences in the experiences of workers depending on workers’ own attributes and their place in the workforce. From this analysis, the report aims to derive lessons for the future, particularly in relation to the enduring marks on how we work and the implications for work organisation, the quality of work, and the interaction between work and private life.
20 July 2021
Tackling labour shortages in EU Member States
While unemployment is still a huge challenge in Europe, some countries, sectors and occupations are experiencing labour shortages. This report explores various approaches to identifying labour shortages and maps national policy debates around the issue. It documents public and social partner interventions to tackle labour shortages, such as measures fostering geographical or occupational mobility, addressing skills shortages and underinvestment in skills, improving working and employment conditions, and providing better matching procedures.
30 June 2021
Innovation in EU companies: Do workplace practices matter?
The EU has long supported innovation in business and in workplaces. The challenges facing Europe as it emerges from the COVID-19 crisis make the need for innovation more urgent. The NextGenerationEU recovery package requires a reorientation of business activities towards innovation for resilience. Looking to the longer term, policies such as the European Industrial Strategy aim to support the transition to a green and digital economy.
Against this background, this policy brief investigates the workplace practices of innovative companies and examines the evidence linking them with innovation. These practices aim to encourage employees to work and problem-solve independently, to develop their skills, to include them in organisational decision-making, to motivate them to surpass their job description and to reward them for doing so. Analysis of these workplace practices can improve understanding of how they contribute to increasing the innovation potential of companies. It also provides an evidence base to support the work of policymakers and practitioners.
12 October 2020
European Company Survey 2019 - Workplace practices unlocking employee potential
This report is based on the fourth edition of the European Company Survey (ECS), which was carried out jointly by Eurofound and Cedefop in 2019. It describes a wide range of practices and strategies implemented by European companies in terms of work organisation, human resource management, skills use and skills development, and employee voice. The report shows how these practices are combined and how the resulting ‘bundles of practices’ are associated with two outcomes beneficial to employees and employers: workplace well-being and establishment performance.
The analysis finds that the establishments that are most likely to generate this win–win outcome are those that combine a high degree of worker autonomy, a balanced motivational strategy, a comprehensive training and learning strategy, and high levels of direct employee involvement in decision-making, as well as offering managerial support for these practices. To boost the adoption of employee-oriented practices – particularly in relation to autonomy, skills and employee involvement – managers should be offered appropriate support, as they play a key role in the decision to initiate workplace change. They are also crucial to its success, as they must continuously support the workplace practices implemented.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Gijs van Houten
Senior research managerGijs van Houten on Eurofoundin työllisyysyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on erityisosaamista kansainvälisistä kyselymenetelmistä sekä työpaikan käytäntöjen ja organisaatiostrategioiden analysoinnista. Hän johtaa Eurofoundin tiedonkeruuta käsittelevää työryhmää ja vastaa vuoden 2024 Euroopan työolotutkimuksen suunnittelusta ja menetelmistä. Ennen Eurofoundille tuloaan vuonna 2010 hän työskenteli Alankomaiden sosiaalialan tutkimuslaitoksessa (SCP). Gijs vietti vuoden poissa vuonna 2016 työskennellen Pew Research Centerissä Washington DC:ssä. Hänellä on sosiologian maisterin tutkinto Radboudin yliopistosta Nijmegenistä ja tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä Utrechtin yliopistosta.
Tina Weber
Senior research managerTina Weber is a senior research manager in Eurofound’s Working Life unit. Her work has focused on labour shortages, the impact of hybrid work and an ‘always on’ culture and the right to disconnect, working conditions and social protection measures for self-employed workers and the impact of the twin transitions on employment, working conditions and industrial relations. She is responsible for studies assessing the representativeness of European social partner organisations. She has also carried out research on European Works Councils and the evolution of industrial relations and social dialogue in the European Union. Prior to joining Eurofound in 2019, she worked for a private research institute primarily carrying out impact assessments and evaluations of EU labour law and labour market policies. Tina holds a PhD in Political Sciences from the University of Edinburgh which focussed on the role of national trade unions and employers’ organisations in the European social dialogue.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
