TYÖELÄMÄN ja KOULUTUKSEN NUORET
NEET on lyhenne sanoista "ei työelämässä tai koulutuksessa", ja sitä käytetään viittaamaan monien 15–29-vuotiaiden nuorten tilanteeseen Euroopassa. NEET-käsitteen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä nuorten haavoittuvasta asemasta ja seurata paremmin heidän ongelmallista pääsyään työmarkkinoille.
Eurofound tarjoaa tietoa tästä aiheesta seuraamalla työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien suuntauksia eri puolilla EU:ta, analysoimalla sukupuolten välisiä eroja ja seuraamalla suuren taantuman ja covid-19-pandemian kaltaisten kriisien vaikutuksia. Sen tulokset tukevat nuorisotakuun kaltaisia politiikkoja ja korostavat tarvetta kohdennetuille nuorille naisille ja äideille.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Young people in the Western Balkans
This report analyses data from Eurofound’s 2021 European Working Conditions Telephone Survey and its 2022 Living, working and COVID-19 e-survey, as well as data from official statistics, to examine employment trends, working conditions and the social situation of young people in the Western Balkans (Albania, Bosnia and Herzegovina, Kosovo, Montenegro, North Macedonia and Serbia). Employment trends are also presented for Türkiye. This report is part of Eurofound’s ongoing effort to support informed policymaking in EU accession countries through the Instrument for Pre-accession Assistance (IPA). It is the first output from a project financed by the Directorate-General for Neighbourhood and Enlargement Negotiations (DG NEAR) under the auspices of the IPA. Its aim is to provide knowledge that will support better-informed social, employment and work-related policies in the Western Balkans and Türkiye. It offers a comparative perspective between the countries and with the EU based on sound statistical analysis and expert consultation.
Onko Eurooppa pettänyt nuorisonsa?
Tässä Eurofound Talks -jaksossa Mary McCaughey keskustelee Eurofoundin tutkijoiden Eszter Sandorin ja Massimiliano Mascherinin kanssa nuorten tilanteesta Euroopassa talouskriisin ja suuren taantuman vaikutuksista covid-19-pandemian jälkimainingeihin ja äänestyssuuntauksiin äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa. He keskustelevat siitä, että vaikka työllisyydessä on viime vuosina tapahtunut myönteistä kehitystä, Euroopassa on huolestuttavia ongelmia, jotka on ratkaistava – ei vain kyseisten nuorten vaan myös laajemman taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden kannalta.Becoming adults: Young people in a post-pandemic world
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it had been in recent years, many obstacles remained on their route to independence, such as the rising cost of living and inability to move out of the parental home. This report explores young people’s wishes and plans for the future – and the well-being outcomes related to these plans – in the context of the current labour market and housing situation and progress on the implementation of the EU’s reinforced Youth Guarantee.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret nousivat yhdeksi haavoittuvimmista ryhmistä vuosien 2008–2013 suuren taantuman jälkeen. Nuorisotyöttömyys on noussut yli 40 prosenttiin monissa EU-maissa, mikä osoittaa, että nuoret ovat muita ikäryhmiä alttiimpia talouden taantumalle.
EU27:ssä 15–29-vuotiaiden työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus oli suurimmillaan 16,1 prosenttia vuonna 2013, ja seuraavina vuosina se parani jonkin verran nuorisotakuun kaltaisten politiikkatoimien ansiosta. Vuoteen 2019 mennessä korko oli pudonnut 12,6 prosenttiin, mikä on alhaisin piste 10 vuoteen.
Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät taloudelliset rajoitukset ovat osaltaan nostaneet työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuden 13,8 prosenttiin vuonna 2020 työpaikkojen menetysten ja nuorten koulutuksen esteiden vuoksi. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut tasaisesti vuodesta 2021 lähtien ja saavutti kaikkien aikojen alhaisimman 11,2 prosentin tason vuonna 2023. Lisäksi lannistuneiden työntekijöiden osuus työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevasta väestöstä on myös alhaisimmillaan.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten naisten osuus EU:ssa oli 15,5 prosenttia vuonna 2020, ja se on edelleen korkeampi (12,5 prosenttia) vuonna 2023 kuin nuorten miesten 10,1 prosenttia. Nuorten naisten osuus on suurempi lähes kaikissa jäsenvaltioissa.
Monissa maissa nuoret äidit ovat nyt todennäköisemmin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia kuin nuoret miehet, ja perhevelvollisuudet ovat suurin syy työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olemiseen. Erityisesti nuorille äideille tai yleisemmin nuorille naisille suunnattuja EU:n poliittisia toimenpiteitä on kuitenkin vähän. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuuden sukupuoliulottuvuutta on ehkä korostettava enemmän.
EU:n nuorten mielen hyvinvoinnin on raportoitu olevan huolestuttavaa, erityisesti kun on kyse yksinäisyyden ja masennuksen tunteista, joissa nuoret kärsivät pandemian vaikutuksista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisestä enemmän kuin ikääntynyt väestö.
Nuorisotakuun täytäntöönpanon myötä 15–29-vuotiaiden työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt vuosien 2008–2013 kriisin pahimmillaan noin 14 miljoonasta 9,3 miljoonaan vuonna 2019 (12,6 %), nousi covid-19-pandemian aikana ja laski jälleen 8,2 miljoonaan vuonna 2023 (11,2 %). Eurofoundin tutkimuksessa arvioidaan kuitenkin, että Euroopan talouksille aiheutuvat etuuksien menetykset sekä tulonmenetykset ja verot ovat merkittäviä (142 miljardia euroa vuodessa vuonna 2015). Tällä on suuri vaikutus EU:n taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.
Koska covid-19-pandemia on pahentanut myös nuorten tilannetta, Eurofound analysoi kriisin vaikutusta näihin lukuihin aiemman nuoria koskevan tutkimuksensa pohjalta.
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pyrkimys saada mahdollisimman monet eurooppalaiset nuoret tehokkaasti mukaan työelämään ovat EU:n poliittisen ohjelman ytimessä. Vuosien 2008–2013 talouskriisi johti korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja siten nuorten irtautumiseen. Tämän valossa tutkijat ja valtion virkamiehet ovat etsineet uusia tapoja seurata ja analysoida nuorten haavoittuvuutta ja syrjäytymistä työmarkkinoilla.
Työelämän ja koulutuksen ja koulutuksen käsitettä on vuodesta 2010 lähtien käytetty laajalti indikaattorina työllistettävyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevissa nuorille suunnatuissa politiikoissa.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin viitattiin ensimmäistä kertaa erityisesti Eurooppa 2010 -strategian lippulaivahankkeessa "Nuoret liikkeellä". Ikäluokka oli 15–24-vuotiaat, ja sitä laajennettiin myöhemmin koskemaan myös 15–29-vuotiaita. Käsite on nyt keskeisellä sijalla EU:n tason poliittisessa keskustelussa. Vuonna 2023 11,2 prosenttia 15–29-vuotiaasta väestöstä oli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, mikä on historiallisen alhainen luku. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus nousi pandemian aikana 13,8 prosenttiin vuonna 2020, mutta on laskenut tasaisesti sen jälkeen.
Huhtikuussa 2013 hyväksyttiin Euroopan komission ehdotus Euroopan unionin neuvostolle nuorisotakuun toteuttamisesta kaikissa jäsenvaltioissa. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen on nuorisotakuun nimenomainen poliittinen tavoite. Aloitteen tavoitteena oli varmistaa, että kaikki 15–24-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelutarjouksen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Nuorisotakuun käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa nuorisotyöllisyysaloitteen kautta on osaltaan parantanut tilannetta paikan päällä ja vähentänyt työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää.
Komissio käynnisti joulukuussa 2016 aloitteen "Investointi Euroopan nuoriin", joka on uudistettu pyrkimys tukea nuoria. Koska nuorisotakuulla on ollut siihen mennessä myönteisiä vaikutuksia, komissio lisäsi nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitusta vuoteen 2020 saakka edistääkseen nuorten tehokkaampaa tavoittamista.
Vuonna 2018 hyväksyttiin uusi EU:n nuorisostrategia, jossa vahvistetaan puitteet jäsenvaltioiden kanssa tehtävälle nuorisopolitiikkaa koskevalle yhteistyölle vuosiksi 2019–2027. Strategiassa keskitytään kolmeen keskeiseen toiminta-alueeseen, jotka keskittyvät sanoihin "sitouttaa, yhdistää, voimaannuttaa". Samaan aikaan COVID-19:llä oli vakava vaikutus oppisopimuskoulutukseen ja koulutukseen. Talouden elpymisen tukemiseksi pandemiasta uusi komissio käynnisti 1. heinäkuuta 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, jonka tarkoituksena on tarjota seuraavalle sukupolvelle "silta työpaikkoihin". Komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi "Silta työelämään – nuorisotakuun vahvistaminen", joka korvaa vuoden 2013 suosituksen. Sillä laajennetaan nuorisotakuun ikähaarukkaa 24 vuodesta 29 vuoteen.
Euroopan komission maaliskuussa 2021 ehdottamassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota seurasi Porton sosiaalialan huippukokouksessa toukokuussa 2021 annettu julkilausuma, esitettiin nuorille uusia, kunnianhimoisia tavoitteita, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuden vähentäminen EU:ssa 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan komissio: Vahvistettu nuorisotakuuopens in new tab
EUR-Lex: Tiedonanto "Investointi Euroopan nuorisoonopens in new tab
Euroopan komissio: EU:n nuorisostrategiaopens in new tab
EUR-Lex: Nuorisotyöllisyyden tuki: silta työpaikkoihin seuraavalle sukupolvelleopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
21 May 2024
Becoming adults: Young people in a post-pandemic world
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it had been in recent years, many obstacles remained on their route to independence, such as the rising cost of living and inability to move out of the parental home. This report explores young people’s wishes and plans for the future – and the well-being outcomes related to these plans – in the context of the current labour market and housing situation and progress on the implementation of the EU’s reinforced Youth Guarantee.
9 November 2021
Impact of COVID-19 on young people in the EU
Following a long recovery from the economic crisis (2007–2013), young people in the EU proved to be more vulnerable to the effects of the restrictions put in place to slow the spread of the COVID-19 pandemic. Young people were more likely than older groups to experience job loss, financial insecurity and mental health problems. They reported reduced life satisfaction and mental well-being associated with the stay-at-home requirements and school closures. While governments responded quickly to the pandemic, most efforts to mitigate the effects of restrictions were temporary measures aimed at preventing job loss and keeping young people in education. This report explores the effects of the pandemic on young people, particularly in terms of their employment, well-being and trust in institutions, and assesses the various policy measures introduced to alleviate these effects.
9 May 2021
Living, working and COVID-19 (Update April 2021): Mental health and trust decline across EU as pandemic enters another year
The third round of Eurofound's e-survey, fielded in February and March 2021, sheds light on the social and economic situation of people across Europe following nearly a full year of living with COVID-19 restrictions. This report analyses the main findings and tracks ongoing developments and trends across the 27 EU Member States since the survey was first launched in April 2020. It pinpoints issues that have surfaced over the course of the pandemic, such as increased job insecurity due to the threat of job loss, decline in mental well-being levels, erosion of recent gains in gender equality, fall in trust levels vis-à-vis institutions, deterioration of work–life balance and growth of vaccine hesitancy. The results of the survey highlight the need for a holistic approach to support all the groups hit hard by the crisis in order to prevent them from falling further behind.
23 October 2020
Youth in a time of COVID
14 December 2017
Long-term unemployed youth: Characteristics and policy responses
While the youth labour market has improved considerably since 2014, one legacy of the recent economic crisis is the large cohort of long-term unemployed young people, which represents nearly one-third of jobless young people. This report provides an updated profile of the youth labour market in 2016 and describes trends over the past decade. It explores the determinants of long-term unemployment, at both sociodemographic and macroeconomic levels. It also provides evidence on the serious consequences for young people of spending a protracted time in unemployment, such as scarring effects on income and occupation and on several dimensions of young people’s well-being. The report concludes with a discussion of selected policy measures recently implemented by 10 Member States in order to prevent young people from becoming long-term unemployed or, if they are in such circumstances, to integrate them into the labour market or education.
4 July 2016
Exploring the diversity of NEETs
The concept of NEET (young people not in employment, education or training) has, since 2010, been widely used as a tool to inform youth-oriented policies in the 28 Member States of the European Union. While it has been a valuable addition to more traditional indicators used to understand the economic and social vulnerability of young people and their labour market participation, it has often been criticised because of the heterogeneity of the population it captures. This report explores the diversity of NEETs and suggests seven subgroups into which the NEET population can be disaggregated using data routinely collected for the EU Labour Force Survey. Through analysis of the data for each of these subgroups, it offers a contemporary overview of the composition of the NEET population, both at EU28 level and in each Member State. It is hoped this information will help policymakers more precisely target interventions intended to ease young people’s engagement with the world of work and training. A separate annex presents detailed information on the composition of NEETs in the 28 Member States.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Eszter Sándor
Senior research managerEszter Sandor on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on asiantuntemusta kyselymenetelmistä ja tilastollisista analyyseistä, hän on työskennellyt Euroopan elämänlaatututkimuksen ja viimeisimpänä Living, working and COVID-19 -sähköisen kyselyn valmistelussa ja hallinnassa sekä vastaa tietoaineistojen laadusta. Hänen tutkimusalueitaan ovat nuorten hyvinvointi ja elämänlaatu kotitalouksissa ja perheissä, mukaan lukien subjektiivinen hyvinvointi, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä elinolot. Hän on aiemmin työskennellyt taloudellisena konsulttina Skotlannissa keskittyen taloudellisten vaikutusten arviointeihin, arviointeihin ja panos-tuotosanalyysiin. Hänellä on maisterin tutkinto taloustieteestä ja kansainvälisistä suhteista Budapestin Corvinus-yliopistosta.
Massimiliano Mascherini
Head of UnitMassimiliano Mascherini on toiminut Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön johtajana lokakuusta 2019 lähtien. Hän liittyi Eurofoundiin vuonna 2009 tutkimuspäällikkönä, suunnitellen ja koordinoiden hankkeita nuorten työllisyydestä, NEET-opiskelijoista ja sukupuolten tasa-arvosta. Vuonna 2017 hänestä tuli vanhempi tutkimuspäällikkö ja hän johti uutta tutkimusta konvergenssin seurannasta EU:ssa. Lisäksi hän johti vuoden 2026 Euroopan elämänlaatukyselyn konseptointia. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin Brendan Walsh -palkinto parhaasta Economic and Social Review -lehdessä julkaistusta artikkelista. Aiemmin hän toimi tieteellisenä virkamiehenä Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa. Hän opiskeli Firenzen yliopistossa, pääaineenaan aktuaari ja tilastotieteet ja suoritti tohtorin tutkinnon sovelletussa tilastotieteessä. Vuonna 2014 hän sai tieteellisen pätevyyden sosiaalitilastotieteen ja demografian apulaisprofessorina Italian yliopisto- ja tutkimusministeriöstä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Sydneyn yliopistossa ja Aalborgin yliopistossa sekä vierailevana professorina Pontifical Academy of Social Sciencesissa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
