Epäyhtälö

Tuloerot

Kriisin alkamisen jälkeen tuloerot ovat kasvaneet EU:ssa, koska maiden välinen tulojen lähentymisprosessi on pysähtynyt ja maiden sisäiset tuloerot ovat kasvaneet. Palkka- ja tuloerot ovat edelleen huolenaihe, ja työssäkäyvät köyhät ovat edelleen merkittävä ryhmä EU:n työntekijöiden keskuudessa. Eurofound on tehnyt näistä kysymyksistä useita tutkimuksia, joissa on tuotu esiin vaikutuksia työllisyyteen, elinoloihin, elämänlaatuun ja työoloihin.

Eurofound on tarkastellut viimeaikaista kehitystä palkkojen jakautumisessa EU:ssa keskittyen sekä EU-ulottuvuuteen että tarjoamalla maakohtaisia vertailuja tulojen ja palkkaerojen osalta. Tutkimuksessa on myös selvitetty ammattien roolia palkkaerojen jäsentämisessä EU:ssa.

Tutkimus tuloeroista ja työllisyysmalleista ennen suurta taantumaa ja sen jälkeen osoitti, että taantuma lisäsi eriarvoisuutta sekä koko EU:ssa että useimmissa jäsenvaltioissa. Se osoittaa, että työttömyys ja siihen liittyvä tulojen lasku ovat tärkein syy eriarvoisuuden lisääntymiseen viime vuosina.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tutkittu myös työssäkäyvien köyhyyttä ja "työssäkäyviä köyhiä". Hallitusten eriarvoisuuden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi ja tulojen lisäämiseksi toteuttamien suorien toimenpiteiden, kuten vähimmäispalkan ja toimeentuloon riittävän palkan, progressiivisen verotuksen, työssäkäyvien etuuksien ja sosiaaliavustuksen, rinnalla on kiinnitettävä enemmän poliittista huomiota epäsuoriin toimenpiteisiin, joilla parannetaan työssäkäyvien köyhien kotitalouksien elintasoa, kuten joustavampiin työjärjestelyihin, asumistukiin, taitojen parantamiseen ja lastenhoitoon.

Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia EU:ssa koskevassa poliittisessa katsauksessa tarkastellaan, miten tuloerot heikentävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja Euroopan kansalaisten hyvinvointia.

Sosiaalinen eriarvoisuus

Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimuksissa (EQLS) tarkastellaan eriarvoisuutta elämänlaadun eri indikaattoreiden välillä. Vuoden 2016 eurooppalaisesta toimintatasosta käy ilmi, että vaikka jotkin indikaattorit ovat parantuneet, toisten indikaattorien eriarvoisuus on jatkuvaa. Se korostaa sitä ongelmaa, että kriisin jälkeisen elpymisen nouseva aalto ei ole nostanut kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Alimman tuloneljänneksen ihmisten elämänlaatu parani vuosina 2011–2016 vähemmän kuin muiden. Vuoden 2016 tutkimuksen uudessa aiheessa on tarkasteltu ruokasäästöjen "säästämistä" ja lääkäri- tai hammaslääkärikäyntien lykkäämistä keinoina selviytyä puutteesta. 

Vuoden 2016 eurooppalaisessa toimintamallissa korostetaan, että eriarvoisuus hoidon saatavuudessa ja laadussa ovat merkittäviä tekijöitä, jotka rajoittavat työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan sekä heikentävät elämänlaatua. Suuret erot jäsenvaltioiden ja sosioekonomisten ryhmien välillä palvelujen laadun arvioinneissa korostavat eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden jatkuvaa merkitystä.

Terveyserot tai -erot saavat yhä enemmän huomiota politiikassa. EQLS-tiedot valaisevat muutoksia koko EU:n väestössä ja suhteessa tiettyihin ryhmiin. Kiireellisimmät eriarvoisuudet liittyvät tuloihin, ja niitä korostetaan esimerkiksi siksi, että alimpaan tuloneljännekseen kuuluvien ihmisten perusterveydenhuollon saanti on suurempia ongelmia ja että tyytyväisyys yleislääkäri- ja sairaalapalvelujen laatuun on alhaisempi.

Alemman tulotason naisilla on erityisesti suurempi riski saada mielenterveysongelmia. Jotkut ryhmät, erityisesti (pitkäaikais)työttömät, kokevat paljon todennäköisemmin syrjäytymisen tunteita. Ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittaneet tai sitä alemman tason suorittaneet raportoivat sosiaalisesta syrjäytymisestä enemmän, ja toisin kuin muut, tilanne ei parantunut vuosina 2011–2016.

Eurofound on tehnyt useita tutkimuksia ikääntyneiden ja nuortensekä työmarkkinoille pääsyssä että heidän sosiaalisessa tilanteessaan.

Sosiaalinen liikkuvuus

Kansalaiset ja hallitukset kaikkialla EU:ssa ovat yhä huolestuneempia siitä, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nuoremmilla sukupolvilla on vähemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen ylöspäin kuin heidän vanhempiensa sukupolvella. Tämän huolen jakavat pienituloiset ja keskiluokka.

Eurofoundin tutkimus tuo uutta valoa keskusteluun sosiaalisesta liikkuvuudesta EU:ssa ja tarjoaa uutta näyttöä sukupolvien välisen sosiaalisen liikkuvuuden malleista. Siinä yksilöidään sosiaalisen liikkuvuuden keskeiset esteet ja tarkastellaan politiikkaa, jolla pyritään helpottamaan sosiaalista liikkuvuutta ylöspäin ja yhtäläisiä mahdollisuuksia erityisesti lastenhoidon, varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja työmarkkinoiden aloilla.

Sukupuolten epätasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoakoskevissa tutkimuksissa on tarkasteltu erityisesti miesten ja naisten työolojen eriarvoisuutta osana Eurofoundin Euroopan työolotutkimusta (EWCS). Muita tutkimuksia on tehty muun muassa sukupuolten välisistä työllisyyseroista, sukupuolten välisistä palkkaeroista, palkkauksen läpinäkyvyydestä, työ- ja yksityiselämän tasapainosta ja joustavista työjärjestelyistä sekä viime aikoina miesten syrjinnästä työelämässä. Euroopan elämänlaatututkimuksessa korostetaan viestiä, jonka mukaan naiset tekevät edelleen suurimman osan palkattomasta kotitalous- ja hoivatyöstä.