Vähimmäispalkka
Termi "vähimmäispalkka" viittaa sääntelyyn liittyvään rajoitukseen, joka koskee työnantajan työntekijöille maksamaa alhaisinta palkkaa. Lakisääteisiä vähimmäispalkkoja säännellään muodollisilla laeilla tai asetuksilla. Työehtosopimuksista sovitut vähimmäispalkat on määritelty ammattiliittojen ja työnantajien välisissä työehtosopimuksissa. Termiä "kansallinen vähimmäispalkka" käytetään, kun maissa on yksi (tai useampi) peruspalkka, joka kattaa työntekijät koko maassa. Ne voivat olla joko lakisääteisiä tai työehtosopimuksia.
Uutta ja tulossa
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
21 July 2025
Tämän vuoden raportissa esitellään vuoden 2025 vähimmäispalkat ja kuinka ne asetettiin ja korotettiin vuoden 2024 aikana. Se sisältää tietoa maista, joissa on ja joissa ei ole kansallisia vähimmäispalkkoja. Lisäksi siinä esitetään ensimmäinen vertaileva katsaus siihen, miten jäsenvaltiot ovat saattaneet vähimmäispalkkadirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja esitetään uusia arvioita vähimmäispalkansaajien osuudesta ja heidän mahdollisuuksistaan asua. Lopuksi siinä esitetään yhteenveto vuoden 2024 aikana julkaistusta vähimmäispalkkoja koskevasta tutkimuksesta.
23 June 2025
23 June 2025
Kansallisten vähimmäispalkkojen korotuksilla voi olla erilaisia kerrannaisvaikutuksia – ne voivat esimerkiksi johtaa palkankorotuksiin yleisemmin ja vaikuttaa työmarkkinaosapuolten liikkumavaraan työehtosopimusneuvotteluissa. Tässä raportissa tarkastellaan, miten kansallisten vähimmäispalkkojen muutokset vaikuttavat työehtosopimuksiin ja todellisiin palkkoihin valituissa matalapalkkaisissa työpaikoissa ja aloilla. Kvantitatiivisessa analyysissä käytetään Eurofoundin tietokantaa matalapalkkaisten työntekijöiden vähimmäispalkoista työehtosopimuksissa, jotta voidaan analysoida kansallisten vähimmäispalkkojen vaikutusta työehtosopimuksissa sovittuihin vähimmäispalkkoihin. Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastojen tietoja käytetään analysoitaessa kansallisten vähimmäispalkkojen vaikutusta todellisiin palkkoihin.
Laadullinen analyysi perustuu kansallisiin tapaustutkimuksiin, jotka koskevat asumis- ja sosiaalihuoltoa sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistusta kuudessa jäsenvaltiossa: Ranskassa, Saksassa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Espanjassa. Nämä jäsenvaltiot valittiin, koska ne eroavat toisistaan kansallisten vähimmäispalkkojen ja työehtosopimusten välisen vuorovaikutuksen suhteen. Analyysissä todetaan, että yleisesti ottaen kansallisten vähimmäispalkkojen korotusten ja todellisten ja neuvoteltujen palkkojen muutosten välillä on positiivinen yhteys matalapalkka-aloilla, vaikka maiden välillä on eroja.
Tietoa aiheesta Vähimmäispalkka
Lue lisää tästä aiheesta ja sen merkityksestä EU:n politiikan muotoilulle.
Kohokohdat aiheesta Vähimmäispalkka
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
21 July 2025
Vähimmäispalkat vuonna 2025: Vuosikatsaus
Tämän vuoden raportissa esitellään vuoden 2025 vähimmäispalkat ja kuinka ne asetettiin ja korotettiin vuoden 2024 aikana. Se sisältää tietoa maista, joissa on ja joissa ei ole kansallisia vähimmäispalkkoja. Lisäksi siinä esitetään ensimmäinen vertaileva katsaus siihen, miten jäsenvaltiot ovat saattaneet vähimmäispalkkadirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja esitetään uusia arvioita vähimmäispalkansaajien osuudesta ja heidän mahdollisuuksistaan asua. Lopuksi siinä esitetään yhteenveto vuoden 2024 aikana julkaistusta vähimmäispalkkoja koskevasta tutkimuksesta.
29 January 2025
National minimum wages, 2025
26 January 2024
Minimum wages for low-paid workers in collective agreements
In this pilot project, Eurofound successfully established the feasibility of, and piloted, an EU-wide database of minimum pay rates contained in collective agreements related to low-paid workers. A conceptual and measurement framework was devised, a total of 692 collective agreements – related to 24 low-paid sectors of interest – were selected to be ‘fully coded’ and representative data on negotiated minimum pay were compiled for 24 EU Member States. Based on more than 3,202 renewal texts, time series of collectively agreed minimum rates were created from 2015 to 2022 for 19 countries. This is the first time that an EU-wide data collection has provided comparative time series on negotiated pay. Key findings are is that in some countries outdated agreements contain rates below the applicable statutory minima, and that the potential of collective agreements to regulate pay generally or for employees earning higher wages than the minimum pay is not always fully capitalised on.
See also the national country reports (Eurofound papers), providing meta-data for the data collection, at the end of this web page.
27 November 2023
Minimum wages: Non-compliance and enforcement across EU Member States – Comparative report
In the EU, non-compliance with statutory or negotiated minimum wages averages 6.93% or 1.3%, depending on the statistics used. The lowest national estimate is 0.01% in Belgium and the highest is 11.59% in Hungary. It mostly affects young workers, those on fixed-term or part-time contracts and those working for small companies. It is more common in services than in manufacturing, and is characterised by shorter working time. Member States monitor, enforce and promote compliance in similar ways, although with some differences. This report identifies hindering and enabling factors. Some countries focus on specific economic sectors, such as construction, domestic work, platform work, agriculture and meat processing. National authorities often enforce minimum wages indirectly by helping employers comply, raising workers’ awareness, and helping stakeholders increase cooperation and develop faster procedures. Combining these soft initiatives with tougher measures increases the effectiveness of inspectorates’ actions in enforcing compliance with minimum wages.
30 November 2022
Regulating minimum wage and other forms of pay for the self-employed
This report is carried out in the context of the three-year pilot project (2021–2023), ‘Role of the minimum wage in establishing the Universal Labour Guarantee’, mandated to Eurofound by the European Commission. Its focus is module 3 of the project, investigating minimum wages and other forms of pay for the self-employed. Out of concern for the challenging conditions faced by certain groups of self-employed workers, some Member States have established or are in discussions about proposing some statutory forms of minimum pay for selected categories of the self-employed. The main objective of the report is to understand how minimum wages, wage rates, tariffs, fees and other forms of pay could be fixed for specific jobs or professions in sectors having a high level of ‘vulnerable’ workers, as well as ‘concealed’ self-employed. While the majority of Member States allow trade union representation, the right to collective bargaining for the self-employed is much more limited. Only a small number of Member States provide examples of collectively agreed minimum wages or other forms of pay for the self-employed.
15 June 2022
How to ensure adequate minimum wages in an age of inflation
22 January 2020
Minimum wages in the EU
Asiantuntijat aiheesta Vähimmäispalkka
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntijatietoa, ja heihin voi ottaa yhteyttä, jos on kysyttävää tai pyyntöjä medialle.
Carlos Vacas‑Soriano
Senior research managerCarlos Vacas Soriano on Eurofoundin työllisyysyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän työskentelee aiheiden parissa, jotka liittyvät palkka- ja tuloeroihin, minimipalkkoihin, matalaan palkkaan, työn laatuun, määräaikaisiin työsuhteisiin ja segmentointiin sekä työn laatuun. Ennen siirtymistään Eurofoundiin vuonna 2010 hän työskenteli makrotalousanalyytikkona Euroopan komissiossa ja Euroopan työmarkkinoiden tutkijana Espanjan keskuspankissa. Hänellä on maisterin tutkinto eurooppalaisesta taloustieteestä College of Europesta Bruggesta ja tohtorin tutkinto työtaloustieteestä Salamancan yliopistosta (tohtori Europaeus).
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
Kaikki sisältö aiheesta Vähimmäispalkka
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
