Minimipalkka
Termi 'minimipalkka' viittaa sääntelyrajoitukseen alimmalle työnantajan työntekijöille maksettavalle tasolle. Lakisääteisiä minimipalkkoja säätelevät viralliset lait tai säädökset. Kollektiivisesti sovitut minimipalkat määritellään ammattiliittojen ja työnantajien työehtosopimuksissa. Termiä 'kansallinen minimipalkka' käytetään, kun mailla on yksi (tai useampi) perusvero, joka kattaa työntekijöitä koko maassa. Ne voivat olla joko lakisääteisiä tai kollektiivisesti sovittuja.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.Kansalliset minimipalkat EU:ssa: politiikkavetoinen kasvu, jatkuva lähentyminen ja läheisempi läheisyys neuvoteltuihin palkkoihin
Viimeisen vuoden aikana kansalliset minimipalkat nousivat merkittävästi koko EU:ssa, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jatkaen alueellisten erojen kaventamista. EU:n minimipalkkadirektiivi on noussut merkittäväksi minimipalkankorotusten ajuriksi monissa maissa, ylittäen inflaatiotason ja nousten nopeammin kuin kollektiivisesti sovitut palkkapohjat monilla matalapalkkaisilla aloilla.Matalapalkkaiset työpaikat: Työllisyystrendit ja minimipalkkapolitiikan vaikutukset
Tässä raportissa tarkastellaan minimipalkkapolitiikkojen pitkäaikaisia vaikutuksia EU-27-alueen työllisyysrakenteisiin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Se analysoi systemaattisesti, miten toimialakohtaisten ja ammatillisten työllisyysmallien muutokset liittyvät näihin politiikkoihin. Laajemman ja pidemmän aikavälin näkökulmasta raportti syvensi lisää olemassa olevaa tutkimusta, joka usein keskittyy enemmän välittömiin vaikutuksiin tietyille ryhmille, kuten nuorille tai matalasti koulutetuille työntekijöille, kuin rakenteellisiin muutoksiin ja laajempiin työmarkkinadynamiikkoihin.Päivitetty viimeksi: 4 September 2026
Infografiikkamme tarjoaa lisätietoja vuoden 2020 tilanteesta.
Jakso 32Miten vähimmäispalkkataso muuttuu Euroopassa?
Tässä jaksossa Mary McCaughey istuu alas Eurofoundin asiantuntijan Carlos Vacas Sorianon kanssa tutkimaan, miten minimipalkat ovat muuttuneet Euroopassa viimeisen vuoden aikana sekä näiden muutosten seurauksia. Kuuntelijoita pyydetään sukeltamaan Euroopan minimipalkkojen dynamiikan koukeroihin ja muutoksia ohjaaviin tekijöihin. Keskustelu valaisee myös minimipalkan muutoksen laajempia vaikutuksia tuloeroihin ja sukupuolten tasa-arvoon.Eurofound tarjoaa säännöllisiä päivityksiä EU:n palkoista, mukaan lukien vuosittainen tutkimus siitä, miten minimipalkkatasot ovat kehittyneet EU:ssa (sekä Norjassa), tarkastellen, miten kansalliset hallitukset ja sosiaaliset kumppanit osallistuvat uusien tasojen asettamiseen. Virasto tarkastelee myös elämiseen riittävän palkan käsitettä, jonka tavoitteena on taata työntekijöille ja heidän perheilleen kohtuullinen elintaso ja sosiaalinen osallistuminen vastauksena monien nykyisten kansallisten minimipalkkatasojen varassa olevien kotitalouksien tulojen riittämättömyyteen.
Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla on kansallinen (lakisääteinen) minimipalkka, vaikka sen taso, mukautusmekanismit ja kattavuus vaihtelevat. Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Italiassa ja Ruotsissa minimipalkat on määritelty työehtosopimuksissa.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka julistettiin vuonna 2017, määrittelee EU:n sitoutumisen oikeudenmukaisiin palkkoihin työntekijöille. Tähän kuuluu riittävien palkkojen varmistaminen työntekijöille, jotta heillä ja heidän perheillään olisi kohtuullinen elintaso, turvataan matalasti koulutettujen ja nuorten työntekijöiden mahdollisuus löytää työtä sekä tehdä työstä taloudellisesti houkuttelevaa. Pilarin toimeenpanosuunnitelma, joka julkaistiin maaliskuussa 2021, on raivannut tietä EU:n minimipalkan uudistushankkeelle.
28. lokakuuta 2020 komissio esitti ehdotuksen EU-direktiivistä riittävistä minimipalkoista. Tämän jälkeen Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä solmittiin poliittinen sopimus 7. kesäkuuta 2022. Vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin lokakuussa 2022. Sen tavoitteena on parantaa elintasoa kohti ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja vähentääkseen työssä tapahtuvaa köyhyyttä, palkkaeroja ja sukupuolten palkkaeroa. Jäsenvaltioiden tuli muuttaa direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön marraskuuhun 2024 mennessä (artikla 17). Vuonna 2023 Tanska pyysi direktiivin täydellistä tai vaihtoehtoisesti kumoamista EU:n tuomioistuimelta (C-19/23). 11. marraskuuta 2025 CJEU antoi päätöksensä, vahvistaen sen oikeudellisen pätevyyden, ehdottomasti osittaisella kumouksella.
Päivitetty viimeksi: 3 June 2026
Eurofoundin minimipalkan maaprofiilit kuvaavat, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Euroopan unionin maissa ja Norjassa. Ne voidaan lukea taustatietona Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkan määrittelysarjaan.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
1 September 2026
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
&w=3840&q=75)
29 January 2026
Kansalliset minimipalkat, 2026 (kaavio)
30 January 2026
Minimipalkkojen todellinen kasvu vuonna 2026, samalla kun jäsenvaltioiden tavoitteet edistyvät ja vetäytyvät
26 January 2024
Minimum wages for low-paid workers in collective agreements
In this pilot project, Eurofound successfully established the feasibility of, and piloted, an EU-wide database of minimum pay rates contained in collective agreements related to low-paid workers. A conceptual and measurement framework was devised, a total of 692 collective agreements – related to 24 low-paid sectors of interest – were selected to be ‘fully coded’ and representative data on negotiated minimum pay were compiled for 24 EU Member States. Based on more than 3,202 renewal texts, time series of collectively agreed minimum rates were created from 2015 to 2022 for 19 countries. This is the first time that an EU-wide data collection has provided comparative time series on negotiated pay. Key findings are is that in some countries outdated agreements contain rates below the applicable statutory minima, and that the potential of collective agreements to regulate pay generally or for employees earning higher wages than the minimum pay is not always fully capitalised on.
See also the national country reports (Eurofound papers), providing meta-data for the data collection, at the end of this web page.
27 November 2023
Minimum wages: Non-compliance and enforcement across EU Member States – Comparative report
In the EU, non-compliance with statutory or negotiated minimum wages averages 6.93% or 1.3%, depending on the statistics used. The lowest national estimate is 0.01% in Belgium and the highest is 11.59% in Hungary. It mostly affects young workers, those on fixed-term or part-time contracts and those working for small companies. It is more common in services than in manufacturing, and is characterised by shorter working time. Member States monitor, enforce and promote compliance in similar ways, although with some differences. This report identifies hindering and enabling factors. Some countries focus on specific economic sectors, such as construction, domestic work, platform work, agriculture and meat processing. National authorities often enforce minimum wages indirectly by helping employers comply, raising workers’ awareness, and helping stakeholders increase cooperation and develop faster procedures. Combining these soft initiatives with tougher measures increases the effectiveness of inspectorates’ actions in enforcing compliance with minimum wages.
30 November 2022
Regulating minimum wage and other forms of pay for the self-employed
This report is carried out in the context of the three-year pilot project (2021–2023), ‘Role of the minimum wage in establishing the Universal Labour Guarantee’, mandated to Eurofound by the European Commission. Its focus is module 3 of the project, investigating minimum wages and other forms of pay for the self-employed. Out of concern for the challenging conditions faced by certain groups of self-employed workers, some Member States have established or are in discussions about proposing some statutory forms of minimum pay for selected categories of the self-employed. The main objective of the report is to understand how minimum wages, wage rates, tariffs, fees and other forms of pay could be fixed for specific jobs or professions in sectors having a high level of ‘vulnerable’ workers, as well as ‘concealed’ self-employed. While the majority of Member States allow trade union representation, the right to collective bargaining for the self-employed is much more limited. Only a small number of Member States provide examples of collectively agreed minimum wages or other forms of pay for the self-employed.
15 June 2022
How to ensure adequate minimum wages in an age of inflation
22 January 2020
Minimum wages in the EU
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Carlos Vacas Soriano
Senior research managerCarlos Vacas Soriano on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hän työskentelee aiheiden parissa, jotka liittyvät palkka- ja tuloeroihin, minimipalkkoihin, matalaan palkkaan, työn laatuun, tilapäiseen työhön ja segmentointiin sekä työllistymisen laatuun. Ennen siirtymistään Eurofoundiin vuonna 2010 hän työskenteli makrotalouden analyytikkona Euroopan komissiossa ja tutkijana Euroopan työmarkkinoilla Espanjan keskuspankissa. Hänellä on maisterin tutkinto Euroopan taloustieteistä College of Europesta Bruggessa ja tohtorin tutkinto työtaloudesta Salamancan yliopistosta (tohtori Europaeus).
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
