Elinolot
Elinolot ovat olosuhteita tai tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten elämäntapoihin, erityisesti heidän hyvinvointiinsa. Termi "elinolot" liittyy läheisesti "elämänlaatuun". Jälkimmäinen on se, missä määrin yksilö on terve, mukava ja pystyy osallistumaan elämäntapahtumiin tai nauttimaan niistä. Termi "elämänlaatu" voi tällöin viitata sekä yksilön kokemuksiin omasta elämästään että elinolosuhteisiin, joissa yksilöt ovat.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Vihreän käyttäytymispolitiikan kartoitus EU:ssa
Tämä artikkeli kartoittaa, kuinka pitkälle jäsenvaltiot ovat rakentaneet kykyä kehittää ja ottaa käyttöön tällaisia käyttäytymistietoisia politiikkoja. Se havaitsee merkittäviä eroja koko EU:ssa, huolestuttavan kaavan kanssa: suurimman siirtymäpaineen alla olevat maat ovat usein vähiten varustautuneita suunnittelemaan ihmiskeskeisiä politiikkoja, jotka helpottaisivat sitä.Ovatko eurooppalaiset valmiita ilmastonmuutokseen?
Kun ilmastokriisi kiihtyy, onko Eurooppa valmis kuumuuteen? Tässä Eurofound Talks -jaksossa Mary McCaughey tutkii vuokralaisten ansaa ja kasvavaa kohtuuhintaisuuskriisiä ETA:n ja Eurofoundin asiantuntijoiden kanssa. Vaikka 80 % eurooppalaisista kokee äärimmäisten sääolosuhteiden vaikutukset, peräti 38 % ei pysty pitämään kotiaan viileinä. Keskustelu yhdistää EU:n vihreiden tavoitteiden ja kotitalouksien karun todellisuuden EU:n vihreiden tavoitteiden ja kotitalouksien karun todellisuuden välisen kuilun. Selvitä, miksi yksilön tietoisuus ei riitä ja mitä yhteisiä politiikkatoimia tarvitaan haavoittuvien suojelemiseksi.Kasvu ilman resilienssiä: Euroopan piilevä sosiaalinen halkeama
Äskettäinen EU:n kysely paljastaa kuilun pääekonomisten tietojen ja kotitalouksien kohtaaman taloudellisen todellisuuden välillä ympäri Eurooppaa.Eurofoundin päätehtävänä on osallistua parempien elinolojen suunnitteluun Euroopassa. Eurofound on vuodesta 1975 lähtien kehittänyt toimintaohjelmaa, jonka tarkoituksena on seurata ja analysoida elinoloja ja elämänlaatua Euroopassa. Tutkimuksessa kartoitetaan ja analysoidaan ihmisten elinolojen parantamisen kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten tietoa heidän käsityksistään elämänlaadusta ja yhteiskunnasta. Tutkimustulosten tarkoituksena on antaa tietoa elintason parantamiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen taloudellisten erojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden edessä.
COVID-19-pandemian jälkeisen terveyskriisin ja sitä seuranneen talouskriisin vuoksi elinolojen ja elämänlaadun tutkiminen on kasvanut entisestään. Eurofound tutkii talouskriisin vaikutusta eurooppalaisten elinoloihin eri elämänvaiheissa ja eri kansalaisryhmien sosiaalisten vaikeuksien lievittämiseksi toteutettujen aloitteiden roolia. Virasto seuraa edelleen tämän alan suuntauksia tämän uuden haasteen valossa.
Ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen, toisin sanoen elintason, työolojen ja taloudellisten tulosten parantaminen kaikissa jäsenvaltioissa, on yksi EU:n päätavoitteista. Elinolojen ja elämänlaadun kehityksen seuranta ja kartoittaminen EU:n jäsenvaltioissa on siksi ensisijainen tavoite.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka EU:n toimielimet julistivat yhdessä marraskuussa 2017, kattaa 20 periaatetta kolmella keskeisellä alalla: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, mukaan lukien elinoloihin ja köyhyyteen liittyvät oikeudenmukaisuudet; oikeudenmukaiset työolot; sosiaalinen suojelu ja osallisuus, joka sisältää asunnottomien asumisen ja auttamisen. Periaatteissa korostetaan erityisesti julkisten palvelujen roolia elämänlaadun parantamisessa.
Euroopan komissio käynnisti maaliskuussa 2021 toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on muuttaa pilarin 20 periaatetta konkreettisiksi toimiksi, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia heidän jokapäiväisessä elämässään, ja ehdottaa yleistavoitteita, jotka EU:n on saavutettava seuraavan vuosikymmenen aikana. Uusi kunnianhimoinen tavoite nostaa vähintään 15 miljoonaa ihmistä köyhyys- tai syrjäytymisriskistä vuoteen 2030 mennessä asettaa elinolot ja elintason sosiaalipolitiikan asialistan kärkeen. Pilariin liittyy sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, joka on luettelo indikaattoreista, joilla seurataan edistymistä näiden periaatteiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa.
Euroopan komissio on laatinut elämänlaatutilastot ja julkaissut vuonna 2003 EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILCopens in new tab). EU-SILC kerää vertailukelpoisia tietoja tuloista, köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä, asuinoloista, työvoimasta, koulutuksesta ja terveydestä.
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatettaopens in new tab
Eurostat: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – Tulostauluopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastot - Eurostatopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
19 December 2023
Intergenerational inequalities: How to close the gaps?
The various economic and social shocks of the past decade and a half – most recently the COVID-19 pandemic – have ongoing consequences for the living standards and prospects of Europeans, and sometimes these outcomes have been uneven across age groups. Social policies – such as those in the areas of social protection and housing – in some cases have benefited certain age groups over others. The upshot both of crises and of policies is that inequalities between the generations have widened in important areas.
This policy brief examines some of the intergenerational social trends that either were persistent or changed considerably over the last decade and a half, sometimes contrary to expectations. It focuses on significant developments that have received somewhat less attention in policy planning in the areas of income, housing, work and employment, and health. The intention is to develop a clearer sense of the direction of social change and bring medium- and long-term perspectives into policy thinking.
17 October 2023
Bridging the rural-urban divide: Addressing inequalities and empowering communities
The Treaty of Lisbon established territorial cohesion as the third dimension of European cohesion. Despite the high priority given in policy to achieving geographically balanced economic development, gaps in living conditions still exist between rural and urban areas. In some cases, these gaps are growing. This report documents rural–urban differences in social, political, cultural and economic outcomes. These differences may pose a serious threat to social cohesion in Europe. Indeed, this report finds that rural residents more often perceive themselves as disregarded by governments and have lower levels of trust in governments and institutions than urban residents. Moreover, public service provision in rural areas is poorer than in urban areas, and gaps in provision are continually emerging. To ensure a bright future for all areas, innovative solutions to combat economic decline must be found. This report outlines creative solutions that are being deployed across Member States to provide services in remote areas.
20 September 2023
Guaranteeing access to services for children in the EU
The European Child Guarantee was established in 2021 to ensure that children in need have access to a set of key services. This policy brief analyses trends and disparities in children’s access to early childhood education and care, education, healthcare, nutrition and housing. This is done using a convergence analysis, which tracks whether Member States are improving in respect of specific performance indicators and whether disparities between them are expanding or narrowing. The analysis, where possible, also looks at the differences between urban and rural areas and between children living in households with different levels of income and risk of social exclusion. The indicators chosen for analysis highlight the links between the Guarantee, the European Semester and the Social Scoreboard.
7 December 2022
Living, working and COVID-19 in the European Union and 10 EU neighbouring countries
The Living, working and COVID-19 survey, first launched by Eurofound in early 2020, aims to capture the wide-ranging impact of the pandemic on the work and lives of EU citizens. The fifth round of the Eurofound survey, which was implemented in spring 2022, also sheds light on a new uncertain reality caused by the war in Ukraine, record-high inflation and sharp rises in the cost of living. As a pilot survey, a shorter version of the questionnaire was fielded by the European Training Foundation (ETF) in 10 European Union (EU) neighbouring countries. This joint Eurofound-ETF factsheet presents a selection of results from the survey covering both the EU-27 and the 10 selected EU neighbouring countries.
The results reveal at least one clear commonality across respondents from all countries: serious concerns about the rising cost of living. At the same time, the results point to a large divergence in living and working conditions between respondents in the two groups of countries, but also show large differences within the EU itself and amongst the selected EU neighbouring countries.
6 July 2022
Fifth round of the Living, working and COVID-19 e-survey: Living in a new era of uncertainty
The fifth round of Eurofound's e-survey, fielded from 25 March to 2 May 2022, sheds light on the social and economic situation of people across Europe two years after COVID-19 was first detected on the European continent. It also explores the reality of living in a new era of uncertainty caused by the war in Ukraine, inflation, and rising energy prices.
The findings of the e-survey reveal the heavy toll of the pandemic, with respondents reporting lower trust in institutions than at the start of the pandemic, poorer mental well-being, a rise in the level of unmet healthcare needs and an increase in the number of households experiencing energy poverty.
30 March 2021
Wealth distribution and social mobility
This report explores the distribution of household wealth in the EU Member States and analyses the role of wealth in social mobility. Using data from three datasets (the Household Finance and Consumption Survey, the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe and the Luxembourg Wealth Study), it focuses on wealth per household member. Wealth composition is compared across social groups and countries, and the role of housing assets in wealth distribution and negative wealth is assessed. The findings show that parental background, including parental wealth, has an impact on educational and wealth mobility. In order to promote equality of opportunities in terms of access to education and housing, the impact of wealth inequalities, including differences in parental wealth, should be counterbalanced. The report also suggests that regularising wealth declaration in the EU could be a way of promoting social justice by minimising hidden wealth and combating tax evasion.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Sanna Nivakoski
Research officerSanna Nivakoski on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija. Ennen siirtymistään Eurofoundiin vuonna 2021 hän työskenteli tutkijatohtorina University College Dublinin Geary Institute for Public Policyssa, Economic and Social Research Institutessa Dublinissa ja Royal College of Surgeonsissa Irlannissa. Hän on työskennellyt monilla mikrotaloustieteen tutkimusalueilla, kuten eläketuloissa ja varallisuudessa, eläkesäästämisessä, sukupolvien välisissä siirroissa ja leskeyden taloudellisissa vaikutuksissa. Sannalla on taloustieteen tohtorin tutkinto Dublinin Trinity Collegesta.
Eszter Sándor
Senior research managerEszter Sandor on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on asiantuntemusta kyselymenetelmistä ja tilastollisista analyyseistä, hän on työskennellyt Euroopan elämänlaatututkimuksen ja viimeisimpänä Living, working and COVID-19 -sähköisen kyselyn valmistelussa ja hallinnassa sekä vastaa tietoaineistojen laadusta. Hänen tutkimusalueitaan ovat nuorten hyvinvointi ja elämänlaatu kotitalouksissa ja perheissä, mukaan lukien subjektiivinen hyvinvointi, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä elinolot. Hän on aiemmin työskennellyt taloudellisena konsulttina Skotlannissa keskittyen taloudellisten vaikutusten arviointeihin, arviointeihin ja panos-tuotosanalyysiin. Hänellä on maisterin tutkinto taloustieteestä ja kansainvälisistä suhteista Budapestin Corvinus-yliopistosta.
Hans Dubois
Senior research managerHans Dubois on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen tutkimusaiheitaan ovat asuminen, ylivelkaantuminen, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, sosiaalietuudet, eläkkeelle jääminen ja elämänlaatu lähialueella. Ennen Eurofoundiin tuloaan hän toimi apulaisprofessorina Kozminskin yliopistossa (Varsova). Hän suoritti tohtorin tutkinnon liiketaloudesta ja johtamisesta Bocconin yliopistossa (Milano) työskenneltyään tutkijana Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksessa (Madrid).
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
