Ovatko eurooppalaiset valmiita ilmastonmuutokseen?

Mary McCaughey 0:05 Hei ja tervetuloa tähän Eurofound Talks -jaksoon. Tänään puhumme ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on edelleen vahvasti agendalla, vaikka se ei ehkä olekaan täysin selvää kaikesta siitä, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu. Mutta keskustelemme siitä, ovatko eurooppalaiset todella tehokkaasti valmistautuneita tällaiseen ilmastonmuutokseen.

Olemme äskettäin julkaisseet sekä Eurofoundin että Euroopan ympäristöviraston, yhden sisarjärjestön, raportin, jossa kuvataan erittäin vakava tilanne, jonka edessä olemme. Neljä viidestä eurooppalaisesta on jo kokenut äärimmäisten sääolosuhteiden vaikutukset, kuten polttavat helleaallot tai tuhoisat metsäpalot. Tiedämme, että he ymmärtävät, että näin tapahtuu, mutta näiden riskien ja tunteidemme tai kykymme selviytyä niiden välillä näyttää olevan valtava kuilu.

Makrotasolla meillä on Euroopan unioni, joka on edelleen sitoutunut nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Haluamme nähdä päästöjen 55 %:n vähennyksen vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan lähes 40 % heistä kertoo, etteivät he itse asiassa pysty pitämään kotinsa viileänä. Tämä tapahtuu huolimatta kaikista EU:n instituutioiden ja jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vahvistaa resilienssiä ja vähentää haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen ilmiölle.

Mutta tänään sukellamme ilmastoon liittyviin tuloksiin, erityisesti yhdestä Eurofoundin vuosittaisesta kyselystä. Sitä kutsutaan Living and Working in Europe -sähköiseksi kyselyksi. Se tarkastelee, mittaa lämpötilaa, jos haluat, siitä, mitä eurooppalaiset kansalaiset kokevat jäsenvaltioissa. Tutkimme myös EU:n resilienssitavoitteiden ja sen todellisuuden välistä kuilua, mitä se tarkoittaa kotitalouksien valmistautumisessa ilmastoriskeihin Euroopassa.

Toivottavasti aiomme myös keskustella siitä, mitä päättäjät voivat tehdä varmistaakseen, että siirtymä on sosiaalisesti reilu. Olen siis iloinen, että meillä on tänään mukana yksi ETA:n kollegoistamme, Aleksandra Kazmierczak. Ole hyvä, Aleksandra.

Aleksandra Kazmierczak 2:42 Hei, hei, hienoa olla täällä.

Mary McCaughey 2:44 Ja Eurofoundilta meillä on Marianna Baggio. Ole hyvä, Marianna.

Marianna Baggio 2:49 Kiitos paljon, Mary.

Mary McCaughey 2:52 Joten, Marianna, haluan aloittaa sinusta. Tämä raportti, josta puhumme, on peräisin tästä Living and Working in the EU -kyselystä. Miten tämä data kerättiin tänä vuonna ja kuinka edustava tämä kysely on, jos niin haluat, keskimääräisestä eurooppalaisesta kotitaloudesta?

Marianna Baggio 3:10 Joten sähköinen kysely on yksi niistä kyselyistä, joita teemme vuosittain. Äskettäin Esther puhui myös taloudellisesta kestävyydestä ja luottamuksesta, jotka tulivat samasta kyselystä, jonka teimme. Ja tuossa kyselyssä meillä on vuosittain pieni moduuli, joka muuttuu ja tarkastelee jotain, mikä kiinnostaa meitä tutkijana.

Mary McCaughey 3:21 Kyllä.

Marianna Baggio 3:33 Tiedämme, että myös päättäjät ovat siitä hyvin kiinnostuneita. Tämän vuoden pieni moduuli tehtiin yhteistyössä ETA:n kanssa, ja pohdimme yhdessä todella, mitä voimme kysyä eurooppalaisilta ilmastonmuutoksesta, valmiudesta, heidän käyttäytymisestään, mitä he tekevät, mitä he eivät voi tehdä, missä he kamppailevat.

Mary McCaughey 3:47 Kerro lisää.

Marianna Baggio 3:52 Ajatuksena oli siis tehdä yhteistyötä. Kuten tiedätte, ja ehkä kuulijatkin tietävät, että sähköinen kysely kerätään kaikille 27 EU:n jäsenvaltiolle. Tänä vuonna keräsimme 27 000 vastausta. Meillä on vastaajaryhmä, joka toimii paneelina, joten he vastaavat vuodesta toiseen jatkuvasti, mikä on meille hienoa trendien seuraamiseen. Sitten meillä on uusia ihmisiä, joita rekrytoimme sosiaalisen median mainonnan kautta.

Koska kyseessä on verkkokysely, se ei täysin vastaa eurooppalaista väestöä. Tutkijoina meillä on kuitenkin tapa korjata tämä käyttämällä tilastollisia korjauksia, jotka heijastavat koko Euroopan kuvaa. Ja korjaamme tämän iän, sukupuolen, koulutustason ja alueiden mukaan. Se on kuin ottaisi kuvan Euroopasta ja huomaat, etteivät värit ole ihan oikeat, ja säädät niitä hieman. Joten päivän päätteeksi kuva on hyvä. Se kertoo sinulle, mitä tapahtuu.

Mary McCaughey 4:43 Kiitos.

Marianna Baggio 4:57 Kuten sanoit, se mittaa lämpötilaa. Se näyttää, mitä maailmassa on, ja voit todella pohtia sitä. Kuitenkin raportissamme sanomme aina hyvin selvästi, ettei näitä absoluuttisia lukuja pitäisi pitää kiveen hakattuina, vaan kyse on oikeastaan trendien antamisesta. Kyse on siitä, missä haasteet ovat.

Mary McCaughey 4:58 Mm-hm.

Marianna Baggio 5:15 Se kertoo päättäjille: "katso tätä, tätä ja tätä, ja kiinnitä huomiota siihen, mitä tapahtuu".

Mary McCaughey 5:21 Kyllä, mutta haluan myös selventää, että kun olemme tarkastelleet sähköisen kyselyn tuloksia – vaikka se on hyvin erilainen kuin muut vankemmat metodologisesti perusteltavat kyselymme, kuten Working Conditions Survey ja Quality of Life Survey – sähköisen kyselyn tulokset vastaavat hyvin muiden kyselyjen tuloksia.

Marianna Baggio 5:35 Kyllä, ehdottomasti. Ja raportissamme lukijat näkevät, että tarkistamme näistä muista saatavilla olevista kyselyistä, joissa meidät on sijoitettu, ja lisäämme tämän päälle mekanismia, lisää tietoa. Joten se rakentuu oikeastaan jo saatavilla olevan päälle. Se on ehdottomasti hyvä työkalu.

Mary McCaughey 5:51 Kyllä. Ja mielenkiintoista on, että työolosuhteiden kyselystämme – ja juuri saimme tulokset viimeisimmästä Euroopan työolosuhteiden kyselystä vuodelta 2024, jonka toteutimme ja tulokset ovat tulleet viime aikoina – tiedämme, että työssä olevien korkean kuumuuden raportointi on lisääntynyt. Joten tässä tarkastelemme lämpöä siinä mielessä, miten se vaikuttaa kansalaiseen, ei-työvoimaiseen kansalaiseen, jos niin voi sanoa, tai kansalaiseen, kun he eivät ole töissä. Voisitko kertoa hieman siitä, mitä tämä kysely kertoo siitä, miten ihmiset kokevat korkeita lämpötiloja arjessaan, erityisesti kun puhutaan kodeista verrattuna siihen, mitä he kokevat työpaikalla?

Marianna Baggio 6:45 Tämän kyselyn tulos oli todella vaikuttava siinä mielessä, että yksi kahdesta tuntee olonsa todella kuumaksi kotonaan. Ja lämpö tuntui myös talon ulkopuolella, kuten naapurustossa. Ja tämä oli jopa korkeampi kuin talossa, noin 60 %. Joten ihmiset ovat epämukavia.

Mary McCaughey 7:03 Kuusikymmentä prosenttia ihmisistä kokee, että heidän naapurustossaan on liian kuuma?

Marianna Baggio 7:07 Ja talon ulkopuolella se on noin puolet talosta. Ja kun he menevät naapurustoonsa, se on vain hieman korkeampi. Joten ne ovat kotona kuumia. Kun he lähtevät ulos, he tuntevat lämmön. Ja tämä on varsin vahvaa. Kaiken kaikkiaan, kuten sanoit alussa, 80 % ihmisistä on kokenut ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Marianna Baggio 7:29 Oliko se tulva vai metsäpalot? Irlannissa 43 % koki tuulen vaikutuksen.

Mary McCaughey 7:32 Tunnemme tuulen, ehkä, Marianna, mutta emme todellakaan tunne kuumuutta täällä.

Marianna Baggio 7:42 Ei, emme tunne kuumuutta. Mutta kokonaisuudessaan Euroopassa se oli eniten tuntuvaa. Ja mielestäni yksi kahdesta, joiden koti tuntui liian kuumalta, se on aika vaikuttava. Ja mielestäni on myös tärkeää korostaa, että kaupunkien ihmiset tunsivat sen paljon enemmän kuin maaseudulla, koska siellä on sementtilohkon kaltainen lämpö.

Mutta todella kuuma olo oli se, mikä oli silmiinpistävää. Luulen, että kotona kuuma olo on todella epämukavaa. Se oli enemmän kuin mitä ihmiset tunsivat töissä, koska ehkä töissä on ilmastointi—se on yhteinen infrastruktuuri—kun taas kotona sinun tehtäväsi on varmistaa, ettet tunne sitä lämpöä ja lämpöä, ja se on kamppailua.

Mary McCaughey 8:23 Ehdottomasti näin on. Tarkoitan, Aleksandra, ehkä voimme tarkastella sitä vähän enemmän, koska näin tuloksissa, että yksi viidestä sanoo, ettei kotimaassa ole resilienssimittareita. Tarkoitan, että se on tavallaan se, mitä sanoisimme olevan toimenpiteitä, joilla kompensoidaan sitä asiaa, josta Marianna tässä puhuu. Miksi tällaisten asioiden, kuten eristyksen tai tulvasuojauksen, käyttö on niin vähäistä?

Aleksandra Kazmierczak 8:54 Kyselyn perusteella havaitsimme, että eri resilienssimittareiden käyttö vaihteli toisistaan. Itse asiassa esimerkiksi katto- ja seinieristys tai varjostus olivat yleisimpiä vaihtoehtoja, ja alle puolet vastaajista käytti niitä. Voimme siis ottaa joko optimistisen näkemyksen, että lähes puolet vastaajista omistaa niitä kotona, tai hieman negatiivisemman näkemyksen, että puolella ei ollut sitä.

Muistetaan, että kaikki talot eivät tarvitse eristystä tai varjostusta. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa on perinteisesti rakennettuja taloja, joissa on hyvin paksut seinät. Ne saattavat oikeasti kestää kuumuutta ja suojella sisällä olevia korkeilta lämpötiloilta. Jos asut asunnossa, jossa ikkunat ovat pohjoiseen ja itään, varjostus ei välttämättä ole tarpeen. Ja jos et asu tulvariskialueella, et välttämättä tarvitse tulvasuojausta. Joskus juuri talon sijainti voi määrittää, tarvitaanko kestävyystoimenpiteitä.

Kuitenkin hieman huolestuttavaa oli, että vain noin 40 % vastaajista oli vakuutettu, joka suojaisi heitä äärimmäisiltä sääolosuhteilta, mikä tarkoittaa, että kuusi kymmenestä vastaajastamme altistuisi suurille tappioille, jos äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, metsäpalot tai tuuli, todella tapahtuisi.

Mary McCaughey 10:34 Mutta Aleksandra, eikö se välttämättä aina johdu siitä, ettei joku pysty ottamaan vakuutusta näihin toimenpiteisiin, vaan myös siitä, etteivät vakuutusyhtiöt tarjoa heille sellaista vakuutusta?

Aleksandra Kazmierczak 10:46 Se saattaa olla totta. Meillä on Euroopassa useita erilaisia vakuutusjärjestelmiä; Jotkut ovat enemmän markkinapohjaisia, toiset enemmän solidaarisuuspohjaisia. Joten se riippuu todella maasta, mutta voi olla, että jopa joillakin tulvariskialueilla asuntovakuutusta ei ole saatavilla tai se ei ole kohtuuhintainen, koska vakuutusmaksut ovat niin korkeat, että ihmiset jäävät pois järjestelmästä, jonka pitäisi suojella heitä.

Mary McCaughey 11:07 Kyllä, ja tämä tulee todennäköisesti olemaan yhä enemmän tilannetta, kun vakuutusyhtiöt huomaavat tällaisen uhan, jota kohtaamme. Tarkoitan, että tämä näyttää myös hyvin paljon tämän kohtuuhintaisuuden kriisiltä. Ja olemme jo elinkustannuskriisin edessä. Nyt nykyisten maailmansotien keskellä olemme kuumenemiskriisin edessä öljyn hintojen vuoksi. Mutta oletan, että samalla tavalla kohtaamme kriisin, kun yritämme pitää talojen viileinä. Ja näen, että tulosten perusteella lähes 40 % vastaajista sanoo, etteivät he pysty pitämään kotiaan viileinä. Ja Marianna sanoo, että se on yhä suurempi ongelma. Olemme jo tällaisessa eriarvoisuuden sosioekonomisessa kriisissä. Miten tämä muuttaa perheen tapaa kokea helleaallon?

Aleksandra Kazmierczak 12:12 Täytyy sanoa, että pidin tätä lukua – 38 % ihmisistä, joilla ei ole varaa pitää kotinsa mukavan viileänä – täysin järkyttävänä. Erityisesti verrattuna aiempiin kyselyihin, joissa kysyttiin samankaltaisia kysymyksiä niiden kyvystä pysyä viileänä, mikä yleensä vaihteli noin 19–20 % eurooppalaisesta väestöstä.

Uskon, että kaksi tekijää on todellakin vaikuttanut tähän. Ensinnäkin lisääntyvät helleaallot ja kuumat jaksot Euroopassa. Mutta toiseksi, kuten mainitsit, energiakriisi ja hinnat nousivat Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Ukrainaa vastaan.

Mary McCaughey 13:03 Ja myös viimeisin sota Iranissa. Ymmärrämme, että tämä on pahentanut tilannetta entisestään.

Aleksandra Kazmierczak 13:21 Kyllä, ja vieläkin järkyttävämpi havainto oli, että niistä, joilla oli eniten taloudellisia vaikeuksia, jopa kaksi kolmasosaa ei pystynyt pitämään kotiaan viileänä. Näin ollen näemme eräänlaisen suuren eron varakkaampien ja köyhempien vastaajien välillä, mikä hyvin selvästi liittyy mittareiden kohtuuhintaisuuteen.

On runsaasti näyttöä siitä, että huonommissa tuloissa olevat ihmiset saattavat kokea helleaaltoja eri tavoin. Marianna mainitsi jo tämän ongelman, että ihmisillä saattaa olla kuuma kotona, koska he saattavat asua huonolaatuisissa ja ylikuumenemissa taloissa, mutta he elävät todellisuudessa hyvin tiheässä kaupunkiympäristössä, joka on myös hyvin kuuma.

Samat ryhmät saattavat työskennellä pienituloisissa töissä – keittiöissä, lähettinä, bussinkuljettajina – ja altistuvat jatkuvasti lämmölle, mikä tarkoittaa, etteivät he välttämättä saa helpotusta töissä, kotona tai edes julkisilla kulkuvälineillä töihin. Se on armotonta.

Ja jos saan lisätä, jos lisäät myös henkilökohtaisen haavoittuvuuden tason – jos olet huonossa kunnossa ja pienituloinen, tai jos olet iäkäs ja pienituloinen etkä pysty maksamaan mitään suojatoimia – altistumisesi kuumuudelle saattaa tarkoittaa, että saat oikeasti lämpöhalvauksen tai sydän- tai munuaissairautesi pahenevat. Kuumuuden yleisimmät uhrit ovat yli 75-vuotiaat tai ne, joilla on sydän- ja verisuonitauteja tai muita aiempia sairauksia.

Mary McCaughey 15:11 Ja oletan, että myös hyvin nuoret—vauvat, jotka altistuisivat tuolle lämmölle, olisivat myös hyvin haavoittuvia.

Aleksandra Kazmierczak 15:23 Kyllä, vauvoja, lapsia ja jopa nuoria. Itse asiassa Tšekistä on tehty hyvin mielenkiintoista tutkimusta sairaalahoitojen tai päivystyskäyntien osalta helleaaltojen aikana, jotka osoittavat myös erittäin suuren osuuden nuorista, jotka otetaan sairaalaan. Eli kyse ei ole vain vanhuksista, vaan koko yhteiskunnan laajuisesta ongelmasta.

Mary McCaughey 15:47 Kyllä, olen hyvin kiinnostunut tästä kuilusta, koska vaikuttaa siltä, että maaseudun ja kaupunkien lämpökuilu on olemassa, ja nyt puhut myös tästä kuilusta terveysasioissa. Lisäksi kai on olemassa jako Etelä-, Itä- ja Pohjois-Euroopan välillä. On selvää, että Marianna ja minä emme kokisi tätä helteä samalla tavalla kuin muilla mailla. Aiommeko tarkastella toista alueellista jakolinjaa Euroopassa tässä asiassa?

Aleksandra Kazmierczak 16:29 Ehdottomasti. Etelä-Eurooppa on todellinen kuuma paikka ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta. Täällä esiintyvät voimakkaimmat ja yleisimmät helleaallot, metsäpalojen kuuma paikka ja vesipulan ongelmat keskittyvät. Valencian alueen tulvat osoittavat myös, ettei tämä alue ole immuuni tulville. Kaikki ilmastotiede osoittaa, että tilanne vain pahenee, ja paljon pahemmaksi kuin muilla Euroopan alueilla.

Etelä-Euroopan vastaajat raportoivat useimmin vaikutuksista, ja heillä oli yleensä matalampi valmistautuminen kotona, lukuun ottamatta ilmastointia ja varjostusta. Samaan aikaan Pohjois-Eurooppa on vähiten kärsinyt ja myös huonosti valmistautunut.

Mary McCaughey 18:00 Vaikka, Aleksandra, ne eivät ehkä ole kuumuuden vaikutuksen alaisia, oletan että niihin vaikuttavat muut ilmastoon liittyvät säämuutokset.

Aleksandra Kazmierczak 18:10 Kyllä, todellakin. Esimerkiksi tulvien tapauksessa voimme nähdä suuremman määrän ja tuuliongelmia Irlannissa. Yksi erittäin mielenkiintoinen havainto oli, että Keski- ja Itä-Euroopasta vastaajat raportoivat useammin käyttäneensä valmiustoimenpiteitä kotimaassa. Perinteisesti Itä-Eurooppaa on pidetty vähiten valmistautuneena alueena, joten on mielenkiintoista nähdä, että yksilön valmius ja paikallisten viranomaisten valmius, vastaajien kokeman näkökulmasta, on monilla mittareilla itse asiassa korkeampi kuin muilla alueilla.

Mary McCaughey 19:20 Raportissa puhutaan myös vuokralaisista—että ne, jotka vuokraavat asuntojaan, saattavat kärsiä kovemmin. Miksi näin on?

Marianna Baggio 19:43 No, mielestäni vuokralaisten ja omistajien kannustimissa on ristiriitaa. Olen vuokralainen enkä voi ripustaa kuvaa seinälle, saati tehdä isoja muutoksia kuten asentaa ilmastointijärjestelmän. Samaan aikaan omistajalla ei oikeastaan ole kannustinta parantaa kotiani, koska he eivät asu siellä ja se tulee maksamaan heille rahaa. Siksi vuokralaiset joutuvat usein asumaan ympäristöön, joka ei ole normaalin mukainen.

On myös riski "renovictioneista", joissa omistaja haluaa remontoida ja laittaa talon takaisin korkeampaan hintaan, koska ihmiset haluavat asua paremmin eristetyissä ja energiatehokkaammissa kodeissa. Vuokralaisille tämä on todella vaikea tilanne tämän kannustimien epäsuhtaisuuden vuoksi.

Mary McCaughey 21:21 Mutta Marianna, eikö päättäjien velvollisuus olisi varmistaa, että on olemassa perustaso toimenpiteitä, jotta tällaista asuntoa ei voi vuokrata ilman sitä mahdollisuutta?

Marianna Baggio 21:42 Uskon, että tämä on täysin totta. Joillekin jäsenvaltioille näet, että tämä on suunta, johon se on menossa. Esimerkiksi Belgiassa et voi saada vuokrahintojen nousua, jos kotisi ei ole täyttänyt energiatehokkuusvaatimuksia.

Tutkimuksessamme havaitsimme myös pienen eron yksityisillä markkinoilla vuokraavien ja julkisten tilojen välillä. Yleisesti ottaen julkisella sektorilla on korkeammat standardit kuin yksityisellä sektorilla energiatehokkuuden ja vuokralaisten suojelemisen suhteen. Mutta ehdottomasti, vuokralaisten yleinen tilanne on huonompi kuin omistajien.

Mary McCaughey 22:49 Ja kun puhumme huonosta terveydestä kärsivistä, johtuuko se siitä, että heillä on vähemmän toimijuutta haavoittuvuutensa vuoksi vai siitä, että resurssit ovat yleisiä?

Marianna Baggio 23:04 Se on molempien sekoitus. Kun sinulla on terveysongelmia, sinulla voi olla myös ongelmia tulotilanteesi kanssa; Saatat joutua tekemään vähemmän töitä tai sinulla voi olla vamma. Joten sinulla on vähemmän mahdollisuuksia investoida ratkaisuihin. Mutta uskon myös, että huono terveys on melko vaativaa kognitiivisen käytettävyyden kannalta käsitellä niin monia ongelmia. Oman terveytensä kanssa toimiminen samalla kun ajattelee ilmastonmuutosta ja sopeutuminen on melko ylivoimaista. Tässä julkisen politiikan tulisi tutkia tätä ja auttaa näitä ihmisiä, jotka todella pahentavat haavoittuvuuksiaan.

Mary McCaughey 24:11 Siirrytään kansalaisten ymmärrykseen tai tietoisuuteen – miten tiedotuskampanjat toimivat? Osallistuvatko ne oikeasti ihmisten tietoisuuteen ja toimimiseen?

Aleksandra Kazmierczak 24:52 Uskon, että tietoisuuskampanjat ja äärimmäisten sääilmiöiden varoitukset ovat ehdottoman avainasemassa. Olemme nähneet, miten varhaiset varoitukset vähentävät tulviin liittyviä kuolemia. Esimerkiksi Puolaan kohdistui tulvia syyskuussa 2024, ja vain yhdeksän ihmistä menetti henkensä, kun vuonna 1997 heitä oli 55 tai 56. Tämä parannus johtuu väestön tietoisuudesta ja tehokkaista varoituksista.

Sanottakoon kuitenkin, että pelkkä varoitus annetaan ilman, että kerrotaan, mitä pitäisi tehdä, ja ilman että ihmisille annetaan toimivaltaa toimia, ei riitä. Voimme myös keskustella siitä, johtaako lisävaroitusten antaminen väestön turtumiseen. Lämpövaroitusten tapauksessa suuri osa väestöstä nauttii lämpimästä säästä, joten 27 tai 30 asteen vaaran kuuleminen voi monista tuntua "huutavalta sudelta". Jos ihmiset kuulevat saman varoituksen yhä uudelleen, he vain lakkaavat kuuntelemasta. Se on todella hienovarainen tasapainottelu.

Mary McCaughey 27:32 Se resonoi ilmastonmuutosta koskevan viestintäkampanjan laajemman kuvan kanssa – tuo "viisi minuuttia keskiyöhön" -varoitus ei enää pidä paikkaansa, koska ihmiset ovat kuulleet sen liian kauan. Kyse on siis siitä, miten kommunikoida paremmin varmistaaksesi, että ihmiset todella ryhtyvät toimiin.

Marianna, minua kiinnostaa näkökulma eri sukupolvien näkökulmasta. Nuoret vastaajat tässä kyselyssä ilmaisivat joitakin ilmastonmuutoksen huolten tasoista. Mitä luulet, mitä se meille kertoo?

Marianna Baggio 28:38 Nuorimmat sukupolvet ovat niitä, jotka näkevät ilmastonmuutoksen todella kehittyvän tavalla, jota toivomme sen tapahtuvan. Heidän näkökulmansa on paljon pidempi kuin vanhemman—heidän huolensa on suhteellisen lyhytaikainen, kun he käsittelevät nykytilannetta.

Kyselyssämme olemme nähneet, että 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat olivat parhaiten valmistautuneita kotona. He ovat asunnonomistajia ja heillä on ollut elinikäinen säästöjä ja sijoittaa näihin toimenpiteisiin. Samaan aikaan nuoret kohtaavat monimutkaisempia haasteita, kuten kyvyttömyyttä muuttaa pois kotoa tai löytää asuntoa, samalla kun heidän on kohdattava ilmastonmuutos, joka tuntuu epäoikeudenmukaiselta perinnöltä aiemmilta sukupolvilta.

Mary McCaughey 30:00 Ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raportti antaa meille valtavasti pohdittavaa. Jos tapaisit yhden päättäjän, joka voisi vaikuttaa, mitkä olisivat kolme pääkohtaa, jotka asettaisit pöydälle?

Marianna Baggio 30:40 Ensinnäkin, auta vuokralaisia, ei vain asunnonomistajia. Tarvitsemme apurahoja ja lainoja, jotta sekä vuokralaiset että asunnonomistajat voivat sijoittaa vuokra-asuntoihin, jotta vuokralaiset voivat elää paremmin ilman, että hinnat nousevat pilviin. Toiseksi meidän täytyy tehdä jäähdytyksestä edullista kaikille, koska ne, jotka kamppailevat eniten, ovat niitä, joilla on myös taloudellisia vaikeuksia. Ja kolmanneksi, päivitä rakennussääntöjä niin, että valmius on sisäänrakennettuna siihen, miten rakentamme alusta alkaen.

Mary McCaughey 31:41 Aleksandra, jotain lisättävää?

Aleksandra Kazmierczak 31:48 Laajentaakseni Mariannan sanomaa, monet eristys- tai kattotyöapurahat vaativat merkittävän alkuinvestoinnin, joka suodattaa välittömästi pienituloiset ryhmät. Tarvitsemme edistyksellisiä apurahoja ja tukia, jotka erottavat tulotasot.

Palaisin myös tietoisuuden kysymykseen. Yksinkertaiset asiat, kuten verhojen heittäminen tai ostoksille menemättä jättäminen keskipäivällä, voivat auttaa ihmisiä pysymään viileinä. Tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä, joka antaa ihmisille käytännön työkaluja. Lopuksi emme voi luottaa pelkästään yksilöiden tekoihin. Tarvitsemme merkittäviä investointeja kollektiivisiin toimiin – tehokkaaseen aluesuunnitteluun, joka ei rakenna taloja tulvatasangoille, ja kaupunkien viherryttämistä auttaakseen kaupunkeja selviytymään äärimmäisistä sateista ja kuumuudesta.

Mary McCaughey 34:09 Tarvitaan yhteistä toimintaa; Se ei voi aina olla yksilön käsissä. Tiedotuskampanjoiden tulee olla kohdennettuja ja toiminnallisia. Ja meidän on puututtava näihin kasvaviin alueellisiin, sukupolvi- ja kaupunki-maaseutu-eroihin.

Haluan kiittää teitä molempia todella paljon. Tutustu myös kokonaisraporttiin Overheated and Underprepared: Europeans' Experience of Living with Climate Change, joka on vapaasti saatavilla verkkosivuillamme. Kiitos, että kuuntelit Eurofound Talksia. Voit seurata meitä sekä ETA:ssa että Eurofoundissa sosiaalisen median kanavilla.

Mary McCaughey 35:50 Kiitos vielä kerran. Siihen asti, kun Eurofound puhuu kanssasi.