Sosiaalipolitiikka
EU:n sosiaalipolitiikalla pyritään edistämään työllisyyttä, parantamaan elin- ja työoloja, tarjoamaan riittävä sosiaalinen suojelu ja torjumaan sosiaalista syrjäytymistä. Nämä politiikat kuuluvat yleensä EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaan ja vastuulle, mutta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari antaa uutta pontta EU:n tason aloitteille.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Vihreän käyttäytymispolitiikan kartoitus EU:ssa
Tämä artikkeli kartoittaa, kuinka pitkälle jäsenvaltiot ovat rakentaneet kykyä kehittää ja ottaa käyttöön tällaisia käyttäytymistietoisia politiikkoja. Se havaitsee merkittäviä eroja koko EU:ssa, huolestuttavan kaavan kanssa: suurimman siirtymäpaineen alla olevat maat ovat usein vähiten varustautuneita suunnittelemaan ihmiskeskeisiä politiikkoja, jotka helpottaisivat sitä.Energian hinnan nousu: Euroopan poliittiset vastaukset elinkustannuskriisiin
Euroopan hallitukset ovat vastanneet energian hintojen nousuun erilaisilla toimilla lieventääkseen vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin. Nämä toimenpiteet osoittavat laajaa johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden kesken: lyhyellä aikavälillä pyritään lievittämään välittömiä vaikutuksia ja pitkällä aikavälillä monipuolistamaan energialähteitä ja vähentämään energiariippuvuutta.Muutos ilmastonmuutoksen myötä: Miksi päättäjien tulisi omaksua käyttäytymiseen liittyvät näkemykset
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miksi käyttäytymisen oivallukset tulisi sisällyttää ilmastonmuutospolitiikan tekemiseen ja miten ne voivat edistää tehokkaampia ja sosiaalisesti osallistavampia strategioita, sillä koko järjestelmän laajuiset muutokset eivät voi tapahtua ilman julkista tukea ja hyväksyntää.Eurofound yhdistää tutkimuksensa EU:n toimielinten ja työmarkkinaosapuolten määrittelemiin poliittisiin painopisteisiin. Viraston tutkimustulokset osoittavat, miten politiikat toimivat käytännössä, millaisten lähestymistapojen on osoitettu toimivan ja miten politiikkoja voidaan tehostaa.
Marraskuussa 2017 hyväksytty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari perustuu 20 keskeiseen periaatteeseen, jotka rakentuvat seuraaviin: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; oikeudenmukaiset työolot; sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Euroopan komissio esitteli 4. maaliskuuta 2021 toimintasuunnitelmansa pilarin täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi ja muutti periaatteet konkreettisiksi toimiksi, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia ja tukevat samalla elpymistä covid-19-pandemiasta. Siinä esitetään kolme EU:n tason tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka auttavat ohjaamaan kansallisia politiikkoja ja uudistuksia:
Vähintään 78 prosentin 20–64-vuotiaasta väestöstä tulisi olla työelämässä vuoteen 2030 mennessä
Vähintään 60 % kaikista aikuisista tulisi osallistua koulutukseen vuosittain
Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää olisi vähennettävä vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien vähintään 5 miljoonaa lasta
Pilarin täytäntöönpano riippuu suurelta osin jäsenvaltioiden toimista, sillä ne ovat ensisijaisesti vastuussa työllisyydestä, osaamisesta ja sosiaalipolitiikasta. Komissio tukee jäsenvaltioita näiden tavoitteiden saavuttamisessa antamalla ohjausta ja koordinoimalla kansallisia talous- ja sosiaalipolitiikkoja talous- ja sosiaalipolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kautta, mukaan lukien asiaan liittyvät maakohtaiset suositukset, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan vahvistamiseksi ja sosiaalipalveluihin ja sosiaaliseen infrastruktuuriin investoimiseksi.
Sosiaalipolitiikan alalla komissio käynnisti kesäkuussa 2021 asunnottomuuden torjunnan eurooppalaisen foorumin ja esitteli syyskuussa 2022 uuden eurooppalaisen hoito- ja hoitostrategian, johon sisältyy pitkäaikaishoitoa koskeva aloite ja Barcelonan tavoitteiden tarkistaminen. Tämän jälkeen neuvosto hyväksyi tammikuussa 2023 komission suosituksen vähimmäistulosta.
Komission vuonna 2014 perustama Euroopan sosiaalipolitiikan analyysiverkosto (ESPAN) tarjoaa riippumatonta tietoa, analyyseja ja asiantuntemusta sosiaalipolitiikasta. Sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet tarjoavat laajan perustan uusien aloitteiden kehittämiselle.
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Asunnottomuuden torjunnan eurooppalainen foorumiopens in new tab
Euroopan komissio: Eurooppalainen hoivastrategia omaishoitajille ja hoidettavilleopens in new tab
Euroopan komissio: neuvosto hyväksyi suosituksen riittävästä vähimmäistoimeentulostaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalipolitiikan analyysiverkosto (ESPAN)opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
8 January 2025
50 years supporting better policies for a strong social Europe
&w=3840&q=75)
19 December 2023
Intergenerational inequalities: How to close the gaps?
The various economic and social shocks of the past decade and a half – most recently the COVID-19 pandemic – have ongoing consequences for the living standards and prospects of Europeans, and sometimes these outcomes have been uneven across age groups. Social policies – such as those in the areas of social protection and housing – in some cases have benefited certain age groups over others. The upshot both of crises and of policies is that inequalities between the generations have widened in important areas.
This policy brief examines some of the intergenerational social trends that either were persistent or changed considerably over the last decade and a half, sometimes contrary to expectations. It focuses on significant developments that have received somewhat less attention in policy planning in the areas of income, housing, work and employment, and health. The intention is to develop a clearer sense of the direction of social change and bring medium- and long-term perspectives into policy thinking.
22 March 2023
EU convergence: Geographical dimension, impact of COVID-19 and the role of policy
Historically, the political debate around EU convergence has gathered momentum in the aftermath of a crisis. In the wake of the COVID-19 pandemic, the purpose of this report is to take stock of the last two decades of convergence trends. The study begins with an empirical investigation of economic, social and institutional convergence over 2004–2019 at both Member State and regional levels. The analysis is then extended to 2020 and 2021 to examine the impact of the pandemic. The study confirms overall upward convergence, driven by the central and eastern European Member States, which the pandemic appears to have slowed but not stopped. The analysis of trends is followed by an assessment of the potential impact of the Recovery and Resilience Facility (RRF) on convergence and a discussion of different policy scenarios to support upward convergence, based on the current experience with the RRF and the ongoing debate about the future of EU cohesion policy.
24 January 2023
Economic and social inequalities in Europe in the aftermath of the COVID-19 pandemic
The COVID-19 pandemic had varying impacts on social groups, depending on existing disadvantages, and it was widely believed that it triggered a rise in inequalities across different areas of life. Using indicators from the EU’s Multidimensional Inequality Monitoring Framework (MIMF), this report shows how inequality in the spheres of income, health, employment and education changed between 2010 and 2020. It also examines the main drivers of this change during the pandemic and explores the relationships between government policies in several domains and inequality.
7 September 2022
Access to essential services for people on low incomes: Energy, public transport and digital communications
In collecting information on essential services, the European Commission requested Eurofound to provide input on certain aspects of existing and planned measures in the Member States to improve access to essential services in reference to Principle 20 of the European Pillar of Social Rights. For this exercise, the scope was on energy services, public transport, and digital communications, and the focus on people at risk of poverty or social exclusion (in most cases in practice, people on low incomes). This paper provides an overview of the measures in the Member States based mainly on the inputs from the Network of Eurofound Correspondents, collected in February–March 2022. The paper reviews the measures across the entire EU by clustering the major types or targets of the measures to make essential services accessible, and by succinctly listing main country-level examples. It provides information for understanding the diversity and similarities of the measures applied and suggests pointers on areas where policy action could be developed.
29 October 2021
Exploring the social challenges of low carbon energy policies in Europe
This briefing is co-produced by the European Environment Agency (EEA) and Eurofound. It is based on the results of two complementary analyses by the EEA and the European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions (Eurofound) on the socioeconomic effects of climate policies, in the context of the European Green Deal and the EU transition to a carbon-neutral economy. The EEA focused on the understanding of distributional aspects of climate change policies, while Eurofound sought to identify, based on national experiences, the climate policies with significant distributional effects and explore how these are being addressed in EU Member States. This briefing focuses on the effect on citizens of climate mitigation policies in the energy, transport and building sectors, through the impacts of these policies on their daily lives (jobs, mobility, housing, etc.).
6 July 2021
Distributional impacts of climate policies in Europe
With the European Green Deal, the EU is setting in motion a set of policies and measures aimed at preventing and alleviating the effects of climate change. The main objective is to embark on the transition to a climate-neutral economy. These much needed climate policies, however, may have undesirable distributional effects on individuals and companies. As well as their intended effects, some measures, such as carbon taxes, can have associated regressive effects, negatively impacting on people with lower income levels, and hence lowering their acceptability. Based on the most recent national experiences, this report identifies those climate policies having significant distributional effects and explores how these are being addressed in the various Member States. In addition, the report identifies and describes the main issues and players in the ongoing public debate on the socioeconomic impacts of climate policies.
30 March 2021
Wealth distribution and social mobility
This report explores the distribution of household wealth in the EU Member States and analyses the role of wealth in social mobility. Using data from three datasets (the Household Finance and Consumption Survey, the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe and the Luxembourg Wealth Study), it focuses on wealth per household member. Wealth composition is compared across social groups and countries, and the role of housing assets in wealth distribution and negative wealth is assessed. The findings show that parental background, including parental wealth, has an impact on educational and wealth mobility. In order to promote equality of opportunities in terms of access to education and housing, the impact of wealth inequalities, including differences in parental wealth, should be counterbalanced. The report also suggests that regularising wealth declaration in the EU could be a way of promoting social justice by minimising hidden wealth and combating tax evasion.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daniel Molinuevo
Senior research managerDaniel Molinuevo on sosiaalipolitiikkayksikön tutkimuspäällikkö, joka aloitti Eurofoundissa vuonna 2010. Hänen sosiaali- ja terveysalan tutkimuksensa on keskittynyt palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen, niiden digitaaliseen muutokseen ja henkilöstön työoloihin. Hänen työnsä on keskittynyt pääasiassa lapsille suunnattuihin palveluihin sekä Eurofoundissa että Unicefissä, jossa hän työskenteli vuonna 2021 tukemassa eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoa. Hän opiskeli sosiologiaa Salamancassa, Espanjassa ja Humboldtin yliopistossa Berliinissä. Hänellä on maisterin tutkinto Euroopan politiikan ja hallinnon opinnoista College of Europesta Bruggesta ja maisterin tutkinto eurooppalaisesta sosiaalipolitiikasta London School of Economicsista, jossa hän työskenteli myös tutkijana.
Massimiliano Mascherini
Head of UnitMassimiliano Mascherini on toiminut Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön johtajana lokakuusta 2019 lähtien. Hän liittyi Eurofoundiin vuonna 2009 tutkimuspäällikkönä, suunnitellen ja koordinoiden hankkeita nuorten työllisyydestä, NEET-opiskelijoista ja sukupuolten tasa-arvosta. Vuonna 2017 hänestä tuli vanhempi tutkimuspäällikkö ja hän johti uutta tutkimusta konvergenssin seurannasta EU:ssa. Lisäksi hän johti vuoden 2026 Euroopan elämänlaatukyselyn konseptointia. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin Brendan Walsh -palkinto parhaasta Economic and Social Review -lehdessä julkaistusta artikkelista. Aiemmin hän toimi tieteellisenä virkamiehenä Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa. Hän opiskeli Firenzen yliopistossa, pääaineenaan aktuaari ja tilastotieteet ja suoritti tohtorin tutkinnon sovelletussa tilastotieteessä. Vuonna 2014 hän sai tieteellisen pätevyyden sosiaalitilastotieteen ja demografian apulaisprofessorina Italian yliopisto- ja tutkimusministeriöstä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Sydneyn yliopistossa ja Aalborgin yliopistossa sekä vierailevana professorina Pontifical Academy of Social Sciencesissa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
