&w=3840&q=90)
Sosiaaliset kumppanit
'Sosiaaliset kumppanit' on Euroopassa yleisesti käytetty termi, jolla viitataan johdon ja työvoiman edustajiin (työnantajajärjestöt ja ammattiliitot) sekä joissain yhteyksissä julkisiin viranomaisiin, jotka osallistuvat sosiaaliseen vuoropuheluun. Termi 'eurooppalaiset sosiaaliset kumppanit' viittaa erityisesti EU-tason organisaatioihin, jotka osallistuvat eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun, joka on määrätty Euroopan unionin toimintaa koskevan sopimuksen (SEUT) artikuloissa 154 ja 155. Sosiaaliset kumppanit ovat keskeisessä roolissa työsuhteen hallinnassa ja ovat keskeisiä toimijoita teollisuussuhteissa. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ne muokkaavat työoloja ja vaikuttavat sosiaalipolitiikkaan joko työehtoneuvottelujen tai kolmikantaisen sosiaalisen vuoropuhelun kautta. Ne ovat toisiinsa kietoutuvia osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalaiset, kansalliset, alakohtaiset, alueelliset (provinssiaaliset tai paikalliset), yritys- ja laitostasot.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Euroopan sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuus: Rautatieala
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida Euroopan sektorikohtaisen sosiaalisen vuoropuhelun toimikunnan edustavuutta rautatiealalla.Paikka pöydässä, mutta kuka päättää? Sosiaaliset kumppanit julkisen työllisyyden ja sosiaaliturvalaitosten hallinnossa
Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen osallistumista julkisten työllisyyspalveluiden ja sosiaaliturvalaitosten hallintoon 27 EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa sekä raportoidaan niiden vaikutusvallasta, jos sitä on, näihin laitoksiin.Representativeness of the European social partner organisations: Commerce sector – 2026
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the commerce sector.Eurofound tutkii ja raportoi sosiaalisten kumppaneiden kehityksestä, ja tarkastelee, miten ne ovat vastanneet EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa moniin uusiin poliittisiin, oikeudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotka ovat viime vuosina nousseet.
TFEU tunnustaa ja edistää sosiaalisten kumppaneiden roolia EU-tasolla ja dokumentoi EU:n sitoutumisen edistää vuoropuhelua sosiaalisten kumppaneiden välillä kunnioittaen niiden autonomiaa. Tämä tunnustus näkyy sosiaalisten kumppaneiden monivuotisten työohjelmien hyväksymisessä. Näissä ohjelmissa sosiaaliset kumppanit itse asettavat prioriteettinsa ja neuvotteluohjelmansa sekä päättävät sopivista sosiaalisen vuoropuhelun välineistä.
Vuosien varrella EU-tason sosiaalikumppaneiden rooli on lisääntynyt eurooppalaisten instituutioiden taholta. Tämä näkyy esimerkiksi vuosittaisessa kolmikantaisessa sosiaalihuippukokouksessa Euroopan neuvoston, Euroopan komission ja sosiaalikumppaneiden välillä, mikä mahdollistaa jälkimmäisten osallistumisen sosiaalisen vuoropuhelunsa yhteydessä EU:n taloudellisen ja sosiaalisen hallinnon eri osa-alueisiin. Tärkeimmät toimialojen väliset järjestöt, jotka edustavat sosiaalisia kumppaneita EU-tasolla, ovat:
Euroopan ammattiliittojen liitto (ETUC)
Euroopan liike-elämän liitto (BusinessEurope)
Euroopan käsityö- ja pk-yritysten yhdistys (SMEunited, entinen UEAPME)
Euroopan julkisia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja tarjoava työnantajien ja yritysten keskus (CEEP)
Sosiaaliset kumppanit näyttelevät merkittävää roolia EU:n sosiaalilainsäädännön muovaamisessa. Komission on kuultava sosiaalikumppaneita ennen kuin se jättää ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla pakollisen kaksivaiheisen kuulemismenettelyn kautta (artikla 154 SEUT). Lisäksi sosiaaliset kumppanit voivat neuvotella sopimuksia, jotka voidaan toteuttaa joko itsenäisesti kansallisten käytäntöjen mukaisesti tai heidän pyynnöstään EU-tasolla neuvoston päätöksellä (artikla 155, SEUT). Tässä mielessä EU-tasolla toteutetut sosiaaliset kumppanisopimukset ovat olleet merkittävässä roolissa EU:n sosiaalisen acquisin kehittämisessä.
Lisäksi eurooppalaiset institutionaaliset elimet pitävät teollisuuden kahta osapuolta avainasemassa Euroopan lukukauden kehityksessä, eli EU:n talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin syklissä. Vaikka sosiaalisten kumppaneiden rooli lukukaudella ei ole selkeästi määritelty lainsäädännössä, heidän osallistumisensa on tunnustettu ja vahvistettu asetuksessa 1175/2011 budjettitilanteiden valvonnasta sekä talouspolitiikkojen valvontaa ja koordinointia. Uudistettu Eurooppalainen lukukausi, joka käynnistettiin vuonna 2015, antaa enemmän aikaa vuoropuhelulle ja sosiaalisten kumppaneiden lisääntyneelle osallistumiselle kaikilla tasoilla. Maaliskuussa 2025 komissio ja eri toimialojen sosiaaliset kumppanit allekirjoittivat yhteisen sopimuksen eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Tämä perustuu vuoden 2024 Val Duchessen sosiaalikumppanuusjulistukseen.
Euroopan komissio: Komissio ja sosiaaliset kumppanit allekirjoittavat yhteisen sopimuksen vahvistaakseen sosiaalista vuoropuhelua Euroopassaopens in new tab
Euroopan komissio: Eurooppalainen lukukausiopens in new tab
Euroopan komissio: Sosiaalisten kumppaneiden kuulemisetopens in new tab
BusinessEurope: Euroopan sosiaalinen vuoropuhelu – Työohjelma 2022–2024opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
31 March 2025
National-level social governance of the European Semester and the Recovery and Resilience Facility
The Recovery and Resilience Facility (RRF) is integrated into the European Semester framework for economic and social policy coordination. It is the cornerstone of the NextGenerationEU package and provides funds to Member States for the implementation of the reforms and investments in their recovery and resilience plans until the end of 2026.
This report looks at the extent and quality of social partner involvement in the European Semester and in the RRF. It examines the question of how the social partners have been involved in the design and implementation of national recovery and resilience plans and how satisfied they have been with this involvement. It also aims to identify general trends in the implementation of the national plans, with a particular focus on measures in the social policy field. The involvement of the social partners came to the fore with the adoption of a new economic governance framework in April 2024, which introduced national medium-term fiscal-structural plans on which the social partners need to be consulted.
19 July 2023
Supporting regions in the just transition: Role of social partners
This report investigates the involvement of social partners in the just transition to a climate-neutral economy, with a particular focus on the territorial just transition plans. These plans aim to support the regions most negatively affected by the just transition by assisting workers to retrain, relocate and find other jobs, and also support industries that need to phase out fossil fuels or other greenhouse gas-intensive activities. The role and input of the social partners in these plans and their views on the just transition are explored. An analysis of social dialogue practices and examples of collective agreements shows the range of topics covered by the social partners. The report also investigates the role of the energy crisis in the just transition and how it has contributed to delays in the implementation of territorial just transition plans in certain Member States.
10 December 2021
Social partners going digital: Using digital tools and adapting social dialogue processes
Digital transformation is changing the world of work. This report looks at how social partners – the actors involved in the regulation of employment relationships – are increasingly adopting technological solutions to improve the services that they provide to their members and facilitate collective bargaining processes. Technological tools offer social partners the opportunity to enhance consultation, engage with their members through digitised processes, improve services and increase networking activities, as well as addressing the issue of membership decline. The findings of this report show that the extent to which the social partners use digital technologies varies greatly across the EU Member States, Norway and the United Kingdom. Provisions in collective agreements on several aspects of digitalisation have been identified in about half of the countries. Through these provisions, social partners encourage their members to boost training on digital skills, ensure fair and safe working conditions and take account of data protection and employee monitoring practices. The European social partners’ autonomous framework agreement on digitalisation has provided inspiration to national-level organisations, and follow-up actions in this regard have the potential to greatly benefit their members.
9 March 2021
Involvement of social partners in policymaking during the COVID-19 outbreak
Since 2016, Eurofound has closely monitored the involvement of national social partners in policymaking as part of the European Semester cycle. In 2020, the focus was on their involvement during the first months of the COVID-19 outbreak. While the pandemic has presented a huge challenge to social dialogue, the results of the analysis highlight how social dialogue can be an effective tool in shaping policy initiatives and finding solutions to emergency situations affecting businesses, workers, the economy and society. It is clear that the participation of social partners in the design and implementation of national recovery and resilience plans in 2021 will be key in the recovery process and for strengthening social dialogue going forward.
30 August 2020
Role of social partners in tackling discrimination at work
This report assesses the role of the social partners in tackling workplace discrimination. Against the background of EU and national anti-discrimination legislation, it highlights the extent to which the need to tackle discrimination on different grounds is on the radar of cross-sectoral social partners. It also provides an overview of the measures taken to deal with the persistent incidence of discrimination on the grounds of age, disability, race or ethnic origin, religion or belief, and sexual orientation or gender identity.
24 June 2020
COVID-19: Policy responses across Europe
The effect of the COVID-19 pandemic on the lives of individuals and societies, including on the economy and labour markets, is unprecedented. The impact of the global health emergency has placed a growing number of businesses under threat, putting the jobs of more and more workers at risk and impacting the livelihoods of many citizens. Policymakers moved swiftly in an effort to mitigate the social and economic effects on businesses, workers and citizens. Eurofound’s COVID-19 EU PolicyWatch database provides information on initiatives introduced to cushion these effects. Drawing on the content of this database of around 500 policy initiatives (April 2020), this report aims to present an overview of both large-scale government measures and collective agreements that impact on large groups of workers, setting this in the context of the evolving labour market situation.
Data: COVID-19 EU PolicyWatch
10 September 2020
Capacity building for effective social dialogue in the European Union
The aim of this report is to add to the discussion on how Eurofound can contribute to supporting capacity building of social partners for effective social dialogue. The report includes a review by Eurofound aimed at identifying the capacity-building needs and initiatives of social partners in relation to national frameworks for autonomous collective bargaining, involvement in European social dialogue and the European Semester, and the development of membership and services for members. It also includes the results from stakeholder consultations and two exchange seminars held in 2019, along with a set of policy pointers for further discussion.
6 December 2019
European sectoral social dialogue: Facts and figures
European sectoral social dialogue plays an important role in promoting dialogue between the social partners in industrial sectors at European level. There are currently 43 European sectoral social dialogue committees that bring together the social partners from the EU Member States – representatives of trade unions and employer organisations – to engage in dialogue on behalf of specific sectors. This research report provides facts and figures on sectoral diversity, social partner organisations, and representativeness at EU, Member State and sectoral levels.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Peter Kerckhofs
Senior research managerPeter Kerckhofs on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen työnsä keskittyy työmarkkinaosapuolten rooliin eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä kansalliseen raportointiin työmarkkinasuhteiden kehityksestä. Peterillä on laaja asiantuntemus edustavuustutkimusten menetelmien kehittämisestä, eurooppalaisten ja kansallisten edustavuuskriteerien soveltamisesta eri alojen erityisissä yhteyksissä sekä syvällistä tietämystä eri alojen työmarkkinasuhteista. Peter on työskennellyt myös eurooppalaisiin yritysneuvostoihin ja eurooppalaiseen alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvissä projekteissa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli tutkijana ETUI:ssa ja UCL:ssä, EMCEF:n poliittisena sihteerinä ja KU Leuvenin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtorikoulun tieteellisenä koordinaattorina. Hänellä on kandidaatin tutkinto sosiaalityöstä ja maisterin tutkinto valtiotieteestä KU Leuvenista ja yksi kansainvälisistä suhteista UCL:stä, ja hänellä on tohtorin tutkinto työmarkkinasuhteista Manchesterin yliopistosta.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, erikoistuen vertaileviin työmarkkinasuhteisiin, sosiaaliseen vuoropuheluun ja työehtoneuvotteluihin. Hänellä on asiantuntemusta työehtosopimusten sisältöanalyysissä. Hänen nykyinen työnsä tarkastelee sosiaalikumppaneiden roolia kansallisten julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaaliturvalaitosten hallinnassa sekä sosiaalisen vuoropuhelun roolia työvoiman maahanmuutossa. Hän osallistuu myös EU-tason sektorikohtaisten sosiaalisten kumppaneiden edustavuuden arviointiin ja joka toinen vuosi järjestettävien kolmikantaisten vaihtoseminaareiden järjestämiseen. Ennen Eurofoundiin liittymistään Mária tutki työehtosopimusta Kansainvälisen työjärjestön hallinnon ja kolmipartismin osastolla Genevessä (2020–2022), sen jälkeen hän oli työskennellyt tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020). Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä, erikoistuen vertailevaan eurooppalaiseen politiikkaan Central European Universitystä.
Victoria Cojocariu
Research officerVictoria Cojocariu on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, joka työskentelee sosiaalisen vuoropuhelun ja työmarkkinasuhteiden parissa. Hän on laajasti mukana Eurofoundin edustavuustutkimuksissa, joita tukee eurooppalaista sosiaalista vuoropuhelua, sekä tutkimuksissa, joissa analysoidaan sosiaalisten kumppaneiden roolia kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä työehtosopimuskäytäntöjä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat digitalisaatio, työorganisointi ja työpaikkakäytännöt. Vuodesta 2025 lähtien Victoria hallinnoi EU:n PolicyWatch-tietokantaa. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2019 Victoria työskenteli tutkijana Bukarestin julkisen innovaation keskuksessa sekä Romanian Open Society Foundationissa, osallistuen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin maahanmuuton, koulutuksen, kolmansien maiden kansalaisten työmarkkinoille pääsyn sekä ihmisoikeuksien alalla. Hänellä on kandidaatin ja maisterin tutkinnot sosiologiassa.
Angelina Atanasova
Research support officerAngelina Atanasova on tutkimustukihenkilö Eurofoundin työelämän yksikössä. Hänen nykyiset tutkimusaiheensa ovat sosiaalinen vuoropuhelu ja työmarkkinasuhteet sekä vammaisten oikeudet ja vammaisten henkilöiden osallisuus työmarkkinoille. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2024 hän työskenteli kymmenen vuotta politiikkatutkimuksen parissa Brysselissä, tutkijana European Social Observatoryssa, tutkimusassistenttina KU Leuvenin oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä tasa-arvon ja syrjinmän vastaisen politiikan konsulttina Open Society European Policy Institutessa. Hänellä on tohtorin tutkinto EU-oikeudesta ja sosiologiasta KU Leuvenista sekä maisterin tutkinto julkisesta politiikasta Central European Universitystä. Hänen pääasialliset tutkimusintressinsä ovat vammaisten oikeudet, tasa-arvo, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen dialogi.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
