Työmarkkinaosapuolet
"Työmarkkinaosapuolet" on Euroopassa yleisesti käytetty termi, jolla tarkoitetaan työmarkkinaosapuolten edustajia (työnantajajärjestöt ja ammattiliitot) ja joissakin yhteyksissä viranomaisia, jotka osallistuvat työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Termillä "eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet" tarkoitetaan erityisesti niitä EU:n tason organisaatioita, jotka osallistuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 154 ja 155 artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli työsuhteen hallinnassa, ja ne ovat keskeisiä toimijoita työmarkkinasuhdejärjestelmissä. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ne muokkaavat työoloja ja vaikuttavat sosiaalipolitiikkaan joko työehtosopimusneuvottelujen tai kolmikantaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunnallinen tai paikallinen), yritys- ja toimipaikkataso.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Euroopan sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuus: Maataloussektori – 2026
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida niiden organisaatioiden edustavuutta, jotka osallistuvat Euroopan maataloussektorin sosiaalisen vuoropuhelun komiteaan. Niiden suhteellinen edustavuus oikeuttaa heidän oikeutensa tulla kuulluksi ja heidän kykynsä neuvotella sopimuksista. Eurofoundin edustavuustutkimusten tavoitteena on tunnistaa alan asiaankuuluvat kansalliset ja eurooppalaiset sosiaaliset kumppanijärjestöt. Tämä tutkimus tunnistaa Euroopan elintarvike-, maatalous- ja matkailualan ammattiliittojen liiton (EFFAT), joka edustaa työntekijöitä, sekä Euroopan unionin ammatillisten maatalousjärjestöjen työnantajaryhmän / Euroopan unionin ammatillisten maatalousjärjestöjen komitean (GEOPA-COPA), joka edustaa työnantajia, edustavimmiksi eurooppalaisille sosiaalisiksi kumppanijärjestöiksi maataloussektorilla.
Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen osallistuminen Euroopan lukukauteen vuosina 2024–2025
Tässä raportissa tarkastellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen roolia keskipitkän aikavälin talousrakenteellisten suunnitelmien ja vuoden 2025 vuosittaisten edistymisraporttien muotoilussa. Raportissa analysoidaan sosiaalisten kumppaneiden osallistumista kansallisella tasolla hallituksiin sekä heidän yhteistyötään Euroopan komission kanssa faktanselvitysmatkoissa, maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa sekä arvioidaan heidän osallistumistaan laajempaan Euroopan lukukauteen, mukaan lukien uusi sosiaalisen konvergenssin kehys.Representativeness of the European social partner organisations: Personal services sector – 2026
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the personal services sector.Eurofound tutkii työmarkkinaosapuolten kehitystä ja raportoi siitä, ja tutkimuksessa tarkastellaan, miten ne ovat vastanneet EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa viime vuosina esiin nousseisiin moniin uusiin poliittisiin, oikeudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
SEUT-sopimuksessa tunnustetaan ja edistetään työmarkkinaosapuolten roolia EU:n tasolla ja dokumentoidaan EU:n sitoumus helpottaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua niiden riippumattomuutta kunnioittaen. Tästä tunnustuksesta on osoituksena työmarkkinaosapuolten monivuotisten työohjelmien hyväksyminen. Näissä ohjelmissa työmarkkinaosapuolet määrittelevät itse painopisteensä ja neuvotteluohjelmansa sekä päättävät työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun asianmukaisista välineistä.
Vuosien mittaan EU:n toimielimet ovat tunnustaneet yhä enemmän EU:n tason työmarkkinaosapuolten roolin. Tämä näkyy esimerkiksi Eurooppa-neuvoston, Euroopan komission ja työmarkkinaosapuolten välisen vuosittaisen sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen perustamisessa, jonka avulla työmarkkinaosapuolet voivat osallistua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa EU:n taloudellisen ja sosiaalisen ohjauksen eri osa-alueisiin. Tärkeimmät toimialarajat ylittävät organisaatiot, jotka edustavat työmarkkinaosapuolia EU:n tasolla, ovat seuraavat:
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY)
Euroopan yritysten keskusjärjestö (BusinessEurope)
Euroopan käsityöläisten ja pk-yritysten liitto (SMEunited, entinen UEAPME)
julkisia ja yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien työnantajien ja yritysten eurooppalainen keskus (CEEP)
Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä rooli EU:n sosiaalilainsäädännön muotoilussa. Komission on kuultava työmarkkinaosapuolia ennen kuin se tekee sosiaalipoliittisia ehdotuksia pakollisessa kaksivaiheisessa kuulemismenettelyssä (SEUT:n 154 artikla). Lisäksi työmarkkinaosapuolet voivat neuvotella sopimuksista, jotka voidaan panna täytäntöön joko itsenäisesti kansallisten käytäntöjen mukaisesti tai panna täytäntöön niiden pyynnöstä EU:n tasolla neuvoston päätöksellä (SEUT:n 155 artikla). Tältä osin EU:n tasolla täytäntöön pantuilla työmarkkinasopimuksilla on ollut merkittävä rooli EU:n sosiaalialan säännöstön kehittämisessä.
Lisäksi EU:n toimielimet katsovat, että työmarkkinaosapuolet ovat avainasemassa EU-ohjausjakson eli EU:n talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin syklin kehittämisessä. Vaikka työmarkkinaosapuolten roolia ohjausjaksossa ei ole selkeästi määritelty lainsäädäntökehyksessä, niiden osallistuminen on tunnustettu ja vahvistettu julkisen talouden rahoitusaseman valvonnasta sekä talouspolitiikan seurannasta ja yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa 1175/2011. Vuonna 2015 käynnistetty uudistettu talouspolitiikan EU-ohjausjakso antaa enemmän aikaa vuoropuhelulle ja työmarkkinaosapuolten laajemmalle osallistumiselle kaikilla tasoilla. Komissio ja toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat maaliskuussa 2025 yhteisen sopimuksen Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta. Tämä perustuu vuonna 2024 annettuun Val Duchesse -työmarkkinaosapuolten julistukseen.
Euroopan komissio: Komissio ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat yhteisen sopimuksen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi Euroopassaopens in new tab
Euroopan komissio: Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoopens in new tab
Euroopan komissio: Työmarkkinaosapuolten kuuleminenopens in new tab
BusinessEurope: Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu – työohjelma 2022–2024opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
31 March 2025
National-level social governance of the European Semester and the Recovery and Resilience Facility
The Recovery and Resilience Facility (RRF) is integrated into the European Semester framework for economic and social policy coordination. It is the cornerstone of the NextGenerationEU package and provides funds to Member States for the implementation of the reforms and investments in their recovery and resilience plans until the end of 2026.
This report looks at the extent and quality of social partner involvement in the European Semester and in the RRF. It examines the question of how the social partners have been involved in the design and implementation of national recovery and resilience plans and how satisfied they have been with this involvement. It also aims to identify general trends in the implementation of the national plans, with a particular focus on measures in the social policy field. The involvement of the social partners came to the fore with the adoption of a new economic governance framework in April 2024, which introduced national medium-term fiscal-structural plans on which the social partners need to be consulted.
19 July 2023
Supporting regions in the just transition: Role of social partners
This report investigates the involvement of social partners in the just transition to a climate-neutral economy, with a particular focus on the territorial just transition plans. These plans aim to support the regions most negatively affected by the just transition by assisting workers to retrain, relocate and find other jobs, and also support industries that need to phase out fossil fuels or other greenhouse gas-intensive activities. The role and input of the social partners in these plans and their views on the just transition are explored. An analysis of social dialogue practices and examples of collective agreements shows the range of topics covered by the social partners. The report also investigates the role of the energy crisis in the just transition and how it has contributed to delays in the implementation of territorial just transition plans in certain Member States.
10 December 2021
Social partners going digital: Using digital tools and adapting social dialogue processes
Digital transformation is changing the world of work. This report looks at how social partners – the actors involved in the regulation of employment relationships – are increasingly adopting technological solutions to improve the services that they provide to their members and facilitate collective bargaining processes. Technological tools offer social partners the opportunity to enhance consultation, engage with their members through digitised processes, improve services and increase networking activities, as well as addressing the issue of membership decline. The findings of this report show that the extent to which the social partners use digital technologies varies greatly across the EU Member States, Norway and the United Kingdom. Provisions in collective agreements on several aspects of digitalisation have been identified in about half of the countries. Through these provisions, social partners encourage their members to boost training on digital skills, ensure fair and safe working conditions and take account of data protection and employee monitoring practices. The European social partners’ autonomous framework agreement on digitalisation has provided inspiration to national-level organisations, and follow-up actions in this regard have the potential to greatly benefit their members.
9 March 2021
Involvement of social partners in policymaking during the COVID-19 outbreak
Since 2016, Eurofound has closely monitored the involvement of national social partners in policymaking as part of the European Semester cycle. In 2020, the focus was on their involvement during the first months of the COVID-19 outbreak. While the pandemic has presented a huge challenge to social dialogue, the results of the analysis highlight how social dialogue can be an effective tool in shaping policy initiatives and finding solutions to emergency situations affecting businesses, workers, the economy and society. It is clear that the participation of social partners in the design and implementation of national recovery and resilience plans in 2021 will be key in the recovery process and for strengthening social dialogue going forward.
30 August 2020
Role of social partners in tackling discrimination at work
This report assesses the role of the social partners in tackling workplace discrimination. Against the background of EU and national anti-discrimination legislation, it highlights the extent to which the need to tackle discrimination on different grounds is on the radar of cross-sectoral social partners. It also provides an overview of the measures taken to deal with the persistent incidence of discrimination on the grounds of age, disability, race or ethnic origin, religion or belief, and sexual orientation or gender identity.
24 June 2020
COVID-19: Policy responses across Europe
The effect of the COVID-19 pandemic on the lives of individuals and societies, including on the economy and labour markets, is unprecedented. The impact of the global health emergency has placed a growing number of businesses under threat, putting the jobs of more and more workers at risk and impacting the livelihoods of many citizens. Policymakers moved swiftly in an effort to mitigate the social and economic effects on businesses, workers and citizens. Eurofound’s COVID-19 EU PolicyWatch database provides information on initiatives introduced to cushion these effects. Drawing on the content of this database of around 500 policy initiatives (April 2020), this report aims to present an overview of both large-scale government measures and collective agreements that impact on large groups of workers, setting this in the context of the evolving labour market situation.
Data: COVID-19 EU PolicyWatch
10 September 2020
Capacity building for effective social dialogue in the European Union
The aim of this report is to add to the discussion on how Eurofound can contribute to supporting capacity building of social partners for effective social dialogue. The report includes a review by Eurofound aimed at identifying the capacity-building needs and initiatives of social partners in relation to national frameworks for autonomous collective bargaining, involvement in European social dialogue and the European Semester, and the development of membership and services for members. It also includes the results from stakeholder consultations and two exchange seminars held in 2019, along with a set of policy pointers for further discussion.
6 December 2019
European sectoral social dialogue: Facts and figures
European sectoral social dialogue plays an important role in promoting dialogue between the social partners in industrial sectors at European level. There are currently 43 European sectoral social dialogue committees that bring together the social partners from the EU Member States – representatives of trade unions and employer organisations – to engage in dialogue on behalf of specific sectors. This research report provides facts and figures on sectoral diversity, social partner organisations, and representativeness at EU, Member State and sectoral levels.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Peter Kerckhofs
Senior research managerPeter Kerckhofs on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen työnsä keskittyy työmarkkinaosapuolten rooliin eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä kansalliseen raportointiin työmarkkinasuhteiden kehityksestä. Peterillä on laaja asiantuntemus edustavuustutkimusten menetelmien kehittämisestä, eurooppalaisten ja kansallisten edustavuuskriteerien soveltamisesta eri alojen erityisissä yhteyksissä sekä syvällistä tietämystä eri alojen työmarkkinasuhteista. Peter on työskennellyt myös eurooppalaisiin yritysneuvostoihin ja eurooppalaiseen alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvissä projekteissa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli tutkijana ETUI:ssa ja UCL:ssä, EMCEF:n poliittisena sihteerinä ja KU Leuvenin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtorikoulun tieteellisenä koordinaattorina. Hänellä on kandidaatin tutkinto sosiaalityöstä ja maisterin tutkinto valtiotieteestä KU Leuvenista ja yksi kansainvälisistä suhteista UCL:stä, ja hänellä on tohtorin tutkinto työmarkkinasuhteista Manchesterin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
