Työehtosopimusneuvottelut
Työehtosopimusneuvotteluilla tarkoitetaan kaikkia yhden tai useamman työnantajan (tai niiden organisaatioiden) ja yhden tai useamman työntekijäjärjestön (ammattiliiton) välisiä neuvotteluja työolojen ja -ehtojen määrittämiseksi, mukaan lukien palkkaan ja työaikaan liittyvät kysymykset, sekä työnantajien ja työntekijöiden välisten suhteiden sääntelemiseksi ILO:n yleissopimuksen nro 154 mukaisesti. Työehtosopimusneuvotteluissa on tunnistettu useita ulottuvuuksia ("neuvottelurakenne"). Näitä ovat kattavuus, joka viittaa niiden työntekijöiden prosenttiosuuteen, joihin sopimukset vaikuttavat suoraan; taso, jolla neuvottelut tapahtuvat; neuvottelujen kattamien aiheiden laajuus tai valikoima; ja syvyys – eli se, missä määrin sopimukset pannaan täytäntöön ja tarkistetaan yhdessä.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Kansalliset minimipalkat EU:ssa: politiikkavetoinen kasvu, jatkuva lähentyminen ja läheisempi läheisyys neuvoteltuihin palkkoihin
Viimeisen vuoden aikana kansalliset minimipalkat nousivat merkittävästi koko EU:ssa, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jatkaen alueellisten erojen kaventamista. EU:n minimipalkkadirektiivi on noussut merkittäväksi minimipalkankorotusten ajuriksi monissa maissa, ylittäen inflaatiotason ja nousten nopeammin kuin kollektiivisesti sovitut palkkapohjat monilla matalapalkkaisilla aloilla.Neljän vuosikymmenen data paljastaa eurooppalaisen työvoiman, joka on muuttunut tunnistamattomaksi
Eurofoundin vuoden 2024 työolosuhteiden kysely kartoittaa, miten digitalisaatio, väestörakenne ja ilmastonmuutos ovat muokanneet eurooppalaista työvoimaa 35 vuoden aikana.Euroopan sosiaalisen ja työllisyyden tulevaisuuden muovaaminen
Euroopan unioni käy läpi syvää muutosta – elinkustannuskriisistä vihreisiin ja digitaalisiin siirtymiin, väestörakenteisiin muutoksiin ja geopoliittiseen epävarmuuteen. EU:n vastauksen ytimessä näihin haasteisiin on Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta. 60 jäsenen toimikunnalla on keskeinen rooli oikeudenmukaisten työolosuhteiden, vahvan sosiaalisen suojelun ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien varmistamisessa koko liitossa.Eurofound kerää maakohtaisia tietoja EU:n työehtosopimusneuvotteluista Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkoston. Eurofoundin tutkimuksen mukaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on hyvin monipuolinen eri puolilla EU:ta. Noin 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu EU:ssa työehtosopimusneuvottelujen piiriin, mutta joissakin maissa luku vaihtelee 80 prosentista tai enemmän alle 10 prosenttiin toisissa maissa (Euroopan komission tiedot).
Työehtosopimusneuvottelut, jotka ovat järjestäytyneiden työmarkkinasuhteiden ydin, käydään erilaisissa institutionaalisissa ympäristöissä. Kansalliset järjestelmät vaihtelevat työehtosopimusneuvottelujen ja lainsäädännön roolien suhteen työmarkkinoiden sääntelyssä, neuvottelujen tasojen suhteen (monialaiset, alakohtaiset, yritys- ja työpaikkatasot, alueelliset, ammatilliset) ja tavan, jolla neuvottelut eri tasoilla voivat liittyä toisiinsa (artikulaatio). Työehtosopimusneuvottelujen – ja erityisesti palkkaneuvottelujen – keskittämisen ja koordinoinnin aste ovat järjestelmän tärkeitä piirteitä, joilla on vaikutuksia sekä työmarkkinoiden että makrotalouden tuloksiin. Työehtosopimusneuvottelujen lopputulos on tyypillisesti työehtosopimus. Tällaisilla sopimuksilla voidaan säännellä sekä allekirjoittajaosapuolten välisiä suhteita koskevia menettelyjä että sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden työehtoja ja -oloja, kuten palkkaa ja työaikaa.
Vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan työmarkkinaosapuolten riippumattomuus erityisesti palkkaneuvottelujen osalta, EU:n politiikoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus työehtosopimusneuvotteluihin ja laajempaan työmarkkinasuhdejärjestelmään. Esimerkiksi talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa annetuissa maakohtaisissa suosituksissa on käsitelty muun muassa palkkakehityksen mukauttamista tuottavuuteen, vähimmäispalkkojen määrittämiseen ja palkkojen indeksointijärjestelmiin. Yleisemmin työehtosopimusneuvottelut käydään kehyksessä, joka on osittain vahvistettu EU:n lainsäädännössä, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat samaa palkkaa samanarvoisesta työstä, sekä työaikadirektiivin ja siihen liittyvän lainsäädännön vaatimukset.
Euroopan komissio: Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoopens in new tab
Euroopan komissio: Komissio on tyytyväinen poliittiseen yhteisymmärrykseen työntekijöiden riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssaopens in new tab
Euroopan komissio: Työaikadirektiivi (2003/88/EY)opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
26 January 2024
Minimum wages for low-paid workers in collective agreements
In this pilot project, Eurofound successfully established the feasibility of, and piloted, an EU-wide database of minimum pay rates contained in collective agreements related to low-paid workers. A conceptual and measurement framework was devised, a total of 692 collective agreements – related to 24 low-paid sectors of interest – were selected to be ‘fully coded’ and representative data on negotiated minimum pay were compiled for 24 EU Member States. Based on more than 3,202 renewal texts, time series of collectively agreed minimum rates were created from 2015 to 2022 for 19 countries. This is the first time that an EU-wide data collection has provided comparative time series on negotiated pay. Key findings are is that in some countries outdated agreements contain rates below the applicable statutory minima, and that the potential of collective agreements to regulate pay generally or for employees earning higher wages than the minimum pay is not always fully capitalised on.
See also the national country reports (Eurofound papers), providing meta-data for the data collection, at the end of this web page.
30 August 2022
Moving with the times: Emerging practices and provisions in collective bargaining
This report analyses recent developments and emerging practices in collective bargaining processes and outcomes, mainly in the private sector. The report covers collective bargaining systems in 10 EU Member States and is based on cases identified through interviews with key stakeholders and negotiating parties at national level. It analyses the effects of the COVID-19 pandemic and the subsequent economic and social crisis on collective bargaining dynamics and collective agreements. It also investigates practices and innovations that have emerged in response to structural drivers such as technological change, decarbonisation and climate-neutrality policies, and workforce ageing. It assesses the capacity of collective bargaining systems to adapt to structural changes in work, production and the labour market as well as medium-term trends.
4 March 2016
The importance of collective bargaining in establishing working time in Europe
1 March 2016
Working time developments in the 21st century: Work duration and its regulation in the EU
This report examines the main trends and milestones characterising the evolution of the most important aspects of collectively agreed working time in the European Union during the first decade of the 21st century. Drawing primarily on information collected by Eurofound across all EU Member States and Norway, it focuses in particular on five sectors: chemicals, metalworking, banking, retail and public administration. The report describes the institutional regimes of regulation and assesses the evolution of agreed working hours (hours expected to be spent on work according to collective agreements or agreed between employers and employees) and usual working hours (hours usually spent in practice in work activities) between 1999 and 2014. The report points to the tension that exists between the pressure for decreased working hours in favour of a better work–life balance and fewer health problems for workers and the need for working time flexibility to meet the demands of a modern world economy.
4 November 2015
Collective bargaining in Europe in the 21st century
Collective bargaining systems in the EU have undergone a steady change since the end of the 1990s. But as businesses across Europe struggle to respond to intensifying global competition, pressure from employers for greater flexibility in collective bargaining is increasing, especially since the 2008 economic crisis. This report sets out to map developments in all major aspects of collective bargaining (apart from pay and working time, which have been analysed separately by Eurofound) over the past 15 years. In doing so, it aims to distinguish long-term trends and to identify changes brought on by the crisis. It also aims to identify the directions collective bargaining is likely to take in the coming years. The study finds a common and strong trend of convergence across the EU towards decentralisation and more flexibility in collective bargaining processes, but with significant asymmetries in the timing and pace of change.
11 September 2015
Pay in Europe in different wage-bargaining regimes
National wage-bargaining institutions are crucial in achieving pay outcomes that help to increase employment and economic growth within the context of avoiding macroeconomic imbalances within the European Monetary Union. Using a large set of empirical macroeconomic data from a variety of sources, including Eurofound and the European Commission AMECO database, this report analyses how the institutional features of national wage bargaining regimes influence pay outcomes. These features include bargaining level, type and level of coordination, use of opening clauses and the existence of wage pacts. The impact of government intervention through extension and derogation clauses and tripartite councils is also examined. The results of the study indicate that the key institutional variables of the wage-bargaining regime that influence pay outcomes are the type of coordination (how coordination is achieved) and the bargaining level.
13 April 2014
Pay in Europe in the 21st century
The issue of wages has attracted particular attention at European level since the onset of the economic crisis. Changes in economic governance, notably within the European semester, have prompted discussions on wage‑setting mechanisms. While, overall, wage‑bargaining regimes have remained relatively stable over time in many countries, the most substantial changes were seen in Member States facing more difficult economic circumstances. This report provides comparative time series on wage‑bargaining outcomes across the EU Member States and Norway, discussing pay developments against the background of different wage‑bargaining regimes and looks into the link between pay and productivity developments. It also investigates the different systems and levels of minimum wages in Europe at present, carrying out an accounting exercise through a hypothetical scenario of a minimum wage set at 60% of the median national wage (with some alternative scenarios as well for comparison) in order to benchmark and evaluate minimum wage levels and systems in Europe, and to discuss the possibilities and difficulties of coordination in this matter.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on Eurofoundin työelämäyksikön tutkija. Hän vastaa alakohtaisten edustavuustutkimusten yleiskatsausten laatimisesta, työmarkkinasuhteita, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työelämää koskevan kansallisen raportoinnin hallinnasta ja laadunvalvonnasta sekä palkan ulkopuolisia työehtosopimusneuvotteluja koskevan hankkeen kehittämisestä. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli teknisenä tutkijana Kansainvälisen työjärjestön hallinto- ja kolmikantaosastolla Genevessä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lippulaivaraportin 2022 parissa. Hän työskenteli myös tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020) keskittyen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, työehtosopimusneuvotteluihin, työoloihin ja työsosiologiaan. Marialla on valtiotieteen maisterin tutkinto erikoistuen vertailevaan eurooppapolitiikkaan Keski-Euroopan yliopistosta.
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
