Nuoruus
Nuoruus on termi, jota käytetään kuvaamaan lapsuuden ja aikuisuuden välistä aikaa. Vaikka tämä voi olla häilyvä määritelmä, sitä käytetään myös poliittisissa termeissä viittaamaan tiettyihin ikäryhmiin. Hyvän kasvu-, oppimis- ja työympäristön tarjoaminen nuorille on Euroopan ja Eurofoundin keskeinen tavoite, mutta siihen liittyy erityisiä haasteita. Nuoret ovat jo pitkään olleet tärkeä painopiste EU:n tason politiikassa, ja tämä pätee erityisesti nykyään.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Kuilun yhdistäminen: Eriarvoisuus varhaiskasvatuksen ja -hoidon saatavuudessa
Vaikka varhaiskasvatus ja -hoito (ECEC) on ollut useiden viimeaikaisten EU-aloitteiden ytimessä, on olemassa riski, että jotkut lapset jäävät jälkeen. Tässä artikkelissa tarkastellaan osallistumisasteita ECEC:iin ja pyrimme tarkastelemaan, miten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat lapset voivat päästä käsiksi tähän tärkeään koulutusjärjestelmän osaan.Tekoälyä käytetään jo Euroopan työpaikoilla, mutta ei nuorten työntekijöiden kustannuksella
Tekoälyn nopea käyttöönotto viime vuosina on herättänyt keskustelua siitä, heikentääkö teknologia nuorten työllistymismahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan EU27-alueen näyttöä vertaamalla nuorten ja huippuikäisten työntekijöiden työmarkkinatuloksia vuosina 2011–2025, samalla kun erotetaan todellinen generatiivisen tekoälyn käyttö mahdollisesta altistumisesta sille.Suljettu sukupolvi: Euroopan asuntomarkkinat epäonnistuvat nuorten edessä
Euroopan pääkaupungeissa on tapahtunut hiljainen mutta syvällinen irtautuminen. Vuosikymmenten ajan piilevä sosiaalinen sopimus vihjasi, että kun taloukset kasvoivat ja nuoret työntekijät astuvat työmarkkinoille, he lopulta saisivat avaimet omiin etuoviinsa.Nuorten työllisyysaste on EU:ssa korkeampi kuin koskaan sitten vuoden 2007, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on historiallisen alhainen (11 prosenttia vuonna 2024). Lisäksi lannistuneiden työntekijöiden osuus työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista on alhaisimmillaan. Tämä merkitsee parannusta verrattuna covid-19-pandemiaan, jolloin työpaikkojen menetys vaikutti eniten nuoriin, koska he olivat yliedustettuina aloilla, joihin pandemiarajoitukset vaikuttivat eniten, ja he työskentelivät todennäköisemmin määräaikaisissa työsuhteissa tai osa-aikaisesti.
Nuorten työn laatu on parantunut, sillä vastentahtoisia määräaikaisia työsopimuksia on vähemmän, työsuhdeturva koetaan paremmin ja työ- ja yksityiselämän tasapaino on parempi kuin pandemiavuosina.
Covid-19-kriisillä oli suhteettoman suuri vaikutus nuorten tyytyväisyyteen elämään ja henkiseen hyvinvointiin verrattuna vanhempiin ryhmiin. Tämä parani kevään ja kesän 2020 välillä, kun sulkutoimet helpottuivat, mutta putosi alimmalle tasolleen keväällä 2021, kun rajoitukset ja koulujen sulkemiset palasivat, mikä heikensi elämäntyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia, jossa lähes kaksi kolmasosaa nuorista oli masennuksen vaarassa. Pandemian jälkeen nuorten henkinen hyvinvointi on parantunut, vaikkakin vähemmän kuin vanhemman väestön keskuudessa.
Uudet havainnot paljastavat, että toiveiden ja konkreettisten suunnitelmien epäsuhta, erityisesti työnhaussa, on yhteydessä suurempaan masennuksen riskiin nuorten keskuudessa. Toiveiden ja suunnitelmien väliset ristiriidat ovat yleisimpiä asumisen yhteydessä: muutto pois vanhempien kodista tai muutto kumppanin kanssa ja asunnon ostaminen.
Asuminen on yksi suurimmista esteistä nuorten itsenäistymiselle, ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevat eivät todennäköisesti pysty muuttamaan pois vanhempiensa kodista, mikä lisää taloudellista rasitusta kotitaloudelle. Vanhempiensa kanssa asuvilla nuorilla on todennäköisimmin vaikeuksia tulla toimeen.
Nuorten luottamus laitoksiin on yleisesti ottaen edelleen korkeampi kuin muiden ryhmien luottamus, vaikka covid-19-kriisi on vaikuttanut heihin eniten mielenterveyden ja työllisyyden osalta. Poliittisten päättäjien on tärkeää hyödyntää tätä sosiaalista pääomaa ja varmistaa, että nuoriin investoiminen pysyy EU:n poliittisen asialistan kärjessä.
Nuorten tukemiseksi pandemian aikana otettiin käyttöön monenlaisia toimenpiteitä. Näitä olivat muun muassa vahvistettu eurooppalainen nuorisotakuu, kansalliset aloitteet nuorten pitämiseksi koulutuksessa sekä toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti nuorille suunnatun taloudellisen tuen ja sosiaalisen suojelun esteitä. monet näistä poliittisista toimista olivat kuitenkin väliaikaisia. Jotta voidaan varmistaa parempi selviytymiskyky tulevissa kriiseissä, on ratkaisevan tärkeää, että poliittiset päättäjät asettavat etusijalle nuoria koskevat pitkän aikavälin toimenpiteet, kuten työnsaannin ja oppisopimuskoulutuksen jatkuvan parantamisen sekä työsuhdeturvan lisäämisen.
Eurofoundin keskustelut
Eurofound on tehnyt paljon työtä työllisyyteen, elämänlaatuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien nuorisokysymysten parissa. Tutkimuksessa tarkastellaan edelleen nuoriin vaikuttavia kysymyksiä useilla aihealueilla, erityisesti työllisyydessä ja työmarkkinoilla, elinoloissa ja elämänlaadussa sekä julkisten palvelujen saatavuudessa.
Nuorisotyöllisyys ja nuoriin vaikuttavat kysymykset ovat edelleen tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Nuoret olivat jo maksaneet suurimman hinnan edellisestä taantumasta, ja kävi ilmi, että nuoret olivat haavoittuvimpia covid-19-pandemian ja rajoitustoimenpiteiden vakaville sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille.
Jotta historia ei toistuisi, komissio käynnisti heinäkuussa 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, joka rakentuu neljään osa-alueeseen, jotta seuraavalle sukupolvelle voidaan tarjota "silta työpaikkoihin". Komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi "Silta työelämään – Nuorisotakuun vahvistaminen", joka korvaa vuoden 2013 suosituksen konkreettisena poliittisena välineenä covid-19-pandemian työllisyys- ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelutarjouksen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Tämä aloite kytkeytyy yritysten tarpeisiin tarjota tarvittavaa osaamista erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää varten. Se laajentaa nuorisotakuun ikähaarukkaa 15–24-vuotiaista 15–29-vuotiaisiin.
Nuorisotyöllisyyden tukipakettiin sisältyy myös ehdotus ammatillisesta koulutuksesta, uutta pontta oppisopimuskoulutukselle ja lisätoimenpiteitä nuorten työllisyyden tukemiseksi.
Tämä aloite perustuu aiempiin Euroopan tason toimiin. Komission vuonna 2016 antaman tiedonannon "Investointi Euroopan nuorisoon" tavoitteena oli tukea nuoria nuorisopaketin muodossa. Paketilla tuetaan parempia mahdollisuuksia päästä työllistymään vuonna 2013 käynnistetyn nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta, parempia mahdollisuuksia koulutuksen avulla sekä parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja osallistumiseen.
Osana tätä pyrkimystä 26. marraskuuta 2018 hyväksytyssä uusimmassa EU:n nuorisostrategiassa (2019–2027) vahvistetaan puitteet jäsenvaltioiden kanssa tehtävälle nuorisopoliittiselle yhteistyölle. Toimet on ryhmitelty kolmeen pääasialliseen toiminta-alueeseen, jotka liittyvät sanoihin "Sitouta", "Yhdistä" ja "Voimaannuta".
Komissio antoi tammikuussa 2020 tiedonannon "Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi". Tämä valmisti tietä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevalle toimintasuunnitelmalle, jossa toistetaan EU:n sitoutuminen nuorisotakuuseen. Euroopan komission maaliskuussa 2021 ehdottamassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota seurasi Porton sosiaalialan huippukokouksessa toukokuussa 2021 annettu julkilausuma, esitettiin nuorille uusia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten (NEET) osuuden vähentäminen 11 prosentista (2024) 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan komissio: Vahvistettu nuorisotakuuopens in new tab
EUR-Lex: Nuorisotyöllisyyden tuki: silta työpaikkoihin seuraavalle sukupolvelleopens in new tab
Euroopan komissio: EU:n nuorisostrategiaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
21 May 2024
Becoming adults: Young people in a post-pandemic world
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it had been in recent years, many obstacles remained on their route to independence, such as the rising cost of living and inability to move out of the parental home. This report explores young people’s wishes and plans for the future – and the well-being outcomes related to these plans – in the context of the current labour market and housing situation and progress on the implementation of the EU’s reinforced Youth Guarantee.
6 July 2022
Fifth round of the Living, working and COVID-19 e-survey: Living in a new era of uncertainty
The fifth round of Eurofound's e-survey, fielded from 25 March to 2 May 2022, sheds light on the social and economic situation of people across Europe two years after COVID-19 was first detected on the European continent. It also explores the reality of living in a new era of uncertainty caused by the war in Ukraine, inflation, and rising energy prices.
The findings of the e-survey reveal the heavy toll of the pandemic, with respondents reporting lower trust in institutions than at the start of the pandemic, poorer mental well-being, a rise in the level of unmet healthcare needs and an increase in the number of households experiencing energy poverty.
16 December 2021
The impact of COVID-19 on young people in the EU
&w=3840&q=75)
23 October 2020
Youth in a time of COVID
Watch the webinar - Being young in the COVID-19 pandemic
3 July 2019
Inequalities in the access of young people to information and support services
In recent years, concerns have been expressed at EU and national level that the combined stresses arising from school, parental expectations and societal pressures can make the transition to adulthood difficult for young people – with the risk of a long-lasting negative impact. One way of easing the transition is to provide appropriate information and support services during these critical life-changing years. However, it appears that not all young people have access to such services. This report describes the characteristics of the young people who face most difficulties in accessing social and health services, the types of services most relevant to them and the main challenges they face in accessing information and support services. It also looks at what service providers can do to ensure they reach young people in need of their support and presents innovative examples of how to tackle inequalities in access to services.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Eszter Sándor
Senior research managerEszter Sandor on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on asiantuntemusta kyselymenetelmistä ja tilastollisista analyyseistä, hän on työskennellyt Euroopan elämänlaatututkimuksen ja viimeisimpänä Living, working and COVID-19 -sähköisen kyselyn valmistelussa ja hallinnassa sekä vastaa tietoaineistojen laadusta. Hänen tutkimusalueitaan ovat nuorten hyvinvointi ja elämänlaatu kotitalouksissa ja perheissä, mukaan lukien subjektiivinen hyvinvointi, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä elinolot. Hän on aiemmin työskennellyt taloudellisena konsulttina Skotlannissa keskittyen taloudellisten vaikutusten arviointeihin, arviointeihin ja panos-tuotosanalyysiin. Hänellä on maisterin tutkinto taloustieteestä ja kansainvälisistä suhteista Budapestin Corvinus-yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
