Tekoälyä käytetään jo Euroopan työpaikoilla, mutta ei nuorten työntekijöiden kustannuksella

ChatGPT:n julkaisu marraskuussa 2022, jota seurasi suurten kielimallien nopea käyttöönotto, johti lukuisiin analyyseihin, joiden tavoitteena oli selvittää, onko teknologia aiheuttanut negatiivisen työllisyysshokin nuorille työmarkkinoille tulossa. Useat varhaiset tutkimukset, jotka keskittyivät Yhdysvaltoihin, väittivät, että varhaisen uran rekrytoinnin laskua ohjasi teknologia (Brynjolfsson ym., 2025; Dominski ja Lee, 2025; Massenkoff ja McCrory, 2026). Toiset taas ehdottavat, että nuorten työntekijöiden viimeaikaiset negatiiviset työllistymistulokset johtuvat etätyön lisääntymisestä eivätkä generatiivisesta tekoälystä (AI) (Lambert ja Schindler, 2026). Lisäksi euroalueeseen keskittyvät analyysit osoittavat, että nuorten työllisyyden viimeaikainen heikkous seurasi poikkeuksellisen vahvan työpaikkojen luomisen aikaa, ja sitä voidaan osittain tulkita normaaliksi työmarkkinoiden uudelleentasapainotukseksi (Chaloupka ja Dias da Silva, 2026).

Tämä artikkeli edistää näitä keskusteluja vertaamalla EU27:n työmarkkinoiden tuloksia nuorten työntekijöiden (15–29-vuotiaat) ja huippu-ikäisten (30–49-vuotiaat) työmarkkinoilla vuosina 2011–2025. Se eroaa useimmista olemassa olevista töistä kahdella suhteella. Ensinnäkin se testaa nuoriin kohdistuvaa väitettä vertailuryhmää vastaan riittävän pitkän aikaikkunan aikana, jotta shokki voidaan erottaa trendistä. Toiseksi se käyttää generatiivisen tekoälyn käytön mittaria altistumisen sijaan seuratakseen, eroavatko työmarkkinoiden tulokset nuorten ja huippu-ikäisten työntekijöiden välillä sen mukaan, kuinka laajasti teknologiaa on todellisuudessa käytetty heidän työtehtävissään.

Pandemian jälkeisen elpymisen taustalla viimeaikaiset kehitykset rekrytoinnissa ovat laajasti linjassa syklisten työmarkkinoiden dynamiikan kanssa. Rekrytointi oli vahvaa vuonna 2022, elpymisen huipulla, ja sen jälkeen se osoittaa asteittaista normalisoitumista (Kuva 1). Nuorten palkkausaste, joka kattaa kaikki 15–29-vuotiaat työssä, jonka he olivat aloittaneet edellisen 12 kuukauden aikana, osuutena kaikista kyseisen ikäryhmän ihmisistä, olivatpa he työvoimassa tai eivät, oli 16,5 % vuonna 2019; se nousi 17,9 %:iin vuonna 2022 ja laski 15,9 %:iin vuonna 2025. Huippuikäisten osuus kulki samaa polkua, 9,6 %:sta vuonna 2019 10,2 %:iin vuonna 2022 ja 8,9 %:iin vuonna 2025. Nuorten työntekijöiden kohdalla vaihtelut ovat suurempia molempiin suuntiin, mikä vastaa heidän parempaan reagointikykyään sykliin, mutta profiili on sama molemmilla ikäryhmillä: vahva työpaikkojen luominen vuoteen 2022 asti, minkä jälkeen viileneminen on jättänyt molemmat tasot hieman alle pandemian aikaiset tasot, 3,5 % nuorilla ja 7,4 % parhaassa iässä olevilla työntekijöillä.

Työttömyys on ainoa alue, jossa nuoret ovat menettäneet asemansa verrattuna parhaaseen työikäisiin (Kuva 2). Molemmat ryhmät päättävät vuoden 2025 työttömyysasteen matalammalla kuin vuonna 2019, mutta parhaat ikäiset työttömyysasteet laskivat huomattavasti. Nuorten työttömyysaste nousi 11,97 %:sta 11,73 %:iin ja huippuikäisten aste laski 5,99 %:sta 5,09 %:iin. Kunkin ryhmän omien vuoden 2019 arvojen mukaan nuoret ovat 98 vuonna 2025, kun taas parhaaseen ikäluokkaan kuuluvat arvot ovat 85. Kuvassa 2 voidaan erottaa kaksi erillistä vaihetta. Ensinnäkin pandemia nosti nuorten työttömyyden 12,5 % verrattuna parhaaseen työikäiseen 5,6 %:iin; tämä ero ei koskaan toipunut pandemian jälkeen. Toiseksi, vuodesta 2023 lähtien parhaat ikäiset työttömyysasteet ovat jatkaneet laskuaan, kun taas nuorten työttömyysaste on noussut takaisin vuoden 2019 tasolleen. Verrattuna pandemiaa edeltävään trendiin, jolloin sarjat etenivät lähes tahdissa, sarjan kasvava ero vuoden 2020 jälkeen on huomionarvoista.

Nuoren ryhmän sisällä työmarkkinoiden viileneminen ei koske vain valmistuneita. Korkea-asteen suorittaneet päättävät vuoden 2025 kolmesta koulutustason ryhmästä vahvimpaan asemaan: heidän työllisyysasteensa on ainoa vuoden 2019 tason yläpuolella, 3,0 %, kun taas työttömyysaste on 1,7 % alle vuoden 2019 tason (Kuva 3). Lisäksi keskitasoiset koulutustasoiset pitävät vuoden 2019 asemansa lähes täsmälleen kaikissa kolmessa indikaattorissa, työllisyysaste pysyy ennallaan ja työttömyysaste hieman matalampi. Työllisyysasteen heikkeneminen keskittyy matalan koulutustason ryhmään: heidän työllisyysasteensa laski 4,1 % alle vuoden 2019 tason, lähes kokonaan vuonna 2025, ja heidän työttömyysasteensa on ainoa, joka päätti kauden pandemiaa edeltävän tason yläpuolelle.

Kuva 3

Labour market position of young people aged 15–29 by educational attainment, EU27, 2019–2025, indexed values

Notes: Index for 2019 = 100. Each panel indexes the three attainment groups relative to their own 2019 value. ISCED 0–2 corresponds to less than primary, primary and lower secondary education; ISCED 3–4 corresponds to upper secondary and post-secondary non-tertiary education; ISCED 5 and above corresponds to tertiary education, including short-cycle tertiary, bachelor’s, master’s and doctoral programmes. The employment rate is the percentage of employed people as a share of the population; the unemployment rate is the percentage of unemployed people as a share of the labour force; the hiring rate is the number of people who have started a job within the previous 12 months as a share of the population. Workers whose start date in a job is not recorded are counted in the population but not among recent hires, so hiring levels are slightly understated.

Lähde: Author, based on EU-LFS extractions; EU27 aggregate.

Avaa tietoluettelossa

Share

Share or save

EU27-alueella työllisyys siirtyy kohti ammatteja, joissa tekoälyä oikeasti käytetään, ja muutos on yhteinen molemmille ikäryhmille (Kuva 4). Vuosien 2019 ja 2025 välillä nuorten työntekijöiden määrä korkean käytön ammateissa (katso kuva 4 näiden ammattiryhmien määrittelystä) kasvoi 16,4 %, 9,07 miljoonasta 10,6 miljoonaan, kun taas huippuikäisten työllisyys samassa ammatissa kasvoi 15,0 %, 30,7 miljoonasta 35,3 miljoonaan. Toisessa päässä molemmat ryhmät menetti työllisyytensä: vähäkäyttöiset ammatit menettivät 7,2 % nuorista työntekijöistään ja 11,4 % prime-ikäisistään samana ajanjaksona. Tekoälyn keskivahva käyttö leimaavat ammatit sijoittuvat näiden kahden ryhmän väliin: nuorten työllisyys kasvoi siellä 1,2 %, kun taas prime age -työllisyys laski 4,4 %. Tämä malli on olemassa ennen generatiivisen tekoälyn käyttöä. Korkean käytön ammateissa työllisyys on kasvanut sekä nuorilla että parhaassa ikäisessä työssä vuodesta 2013 lähtien, jolloin se oli 86 % vuoden 2019 tasosta nuorilla ja 92 % parhaassa työikäisessä. Sen sijaan, että ne olisivat poikkeusta trendistä, vuoden 2022 jälkeiset vuodet jatkavat rakenteellista muutosta työllisyyden osalta – joka on ollut käynnissä yli vuosikymmenen – kohti ammatteja, joissa tekoälyä käytetään todennäköisemmin.

Kuva 4

Occupational AI use by employees aged 15–29 and 30–49, EU27, 2011–2025, indexed values

Notes: Index for 2019 = 100. The dashed vertical lines indicate the release of ChatGPT in November 2022. Occupations are ranked by the share of workers reporting that they had used an AI-powered tool in their main job in the previous 12 months, as measured in the AIM-WORK survey conducted by the European Commission’s Joint Research Centre (JRC). They are divided into three groups of roughly equal employment size, using employment before 2022, so each group contains about a third of all employees rather than a third of all occupations. Low, medium and high AI use refer to the proportion of workers in that occupation who use AI. Examples of occupations that report high AI use are information and communications technology professionals and business and administration professionals. The medium use group includes science and engineering associate professionals, health professionals and sales workers. The low use group includes personal service workers, drivers, mobile plant operators and building trades.

Lähde: Author, based on EU-LFS extractions; JRC AIM-WORK survey 2024–2025; EU27 aggregate.

Avaa tietoluettelossa

Share

Share or save

Kuva 5 esittelee nuorten ja huippuikäisten työntekijöiden rekrytointitrendejä kolmessa eri tekoälyn käyttöryhmässä. Jokainen rivi kuvaa ikäryhmän palkkaajien osuuden, jotka ovat ottaneet työpaikan kyseisessä ryhmässä viimeisen 12 kuukauden aikana. Nämä kolme osaa muodostavat 100 per ryhmä, kun taas nämä kaksi ryhmää ovat suoraan verrattavissa toisiinsa. Kuva osoittaa, että vuodesta 2011 lähtien ammattien jakauma on siirtynyt tasaisesti kohti tekoälyä käytettyjä ammatteja. Nuorten keskuudessa uusien palkattujen osuus korkean käytön ammateissa nousi 23,1 %:sta vuonna 2011 27,7 %:iin vuonna 2019 ja 30,3 %:iin vuonna 2025, kun taas vähäkäyttöisiin ammatteihin siirtyvien osuus laski 35,5 %:sta vuonna 2011 29,4 %:iin vuonna 2025. Samanlainen kaava ilmenee myös huippu-ikäisten työntekijöiden kohdalla: vuosien 2011 ja 2025 välillä osuus nousi 25,8 %:sta 34,8 %:iin korkean käytön ryhmässä ja laski 42,1 %:sta 32,8 %:iin matalan käytön ryhmässä. Kuitenkin luku osoittaa myös laskun kahdella alueella. Nuoret ovat vähemmän keskittyneitä kuin huippu-ikäiset työpaikoissa, joissa tekoälyä käytetään: vuonna 2025 30,3 % näissä tehtävissä palkatuista oli nuoria, kun taas 34,8 % oli 30–49-vuotiaita. Vuodesta 2022 lähtien nuorten palkattujen osuus korkean käytön ammateissa on laskenut 0,7 prosenttiyksikköä, kun taas keskipitkän käytön ammatteihin menevien osuus on noussut 1,3 prosenttiyksikköä.

Kuva 5

Share of new hires by occupational AI use, EU27, 2011–2025 (% of the age band’s hires)

Notes: ‘Hires’ refer to people who have been in their job for 12 months or less. The dashed vertical lines indicate the release of ChatGPT in November 2022. Occupations are ranked by the share of workers reporting that they had used an AI-powered tool in their main job in the previous 12 months, as measured in the AIM-WORK survey. They are divided into three groups of roughly equal employment size, using employment before 2022, so each group contains about a third of all employees rather than a third of all occupations. Low, medium and high AI use refer to the proportion of workers in that occupation who use AI. AI use ranges from 1.3% to 17.2% of workers across the occupations in the low-use group, from 17.4% to 36.7% in the medium-use group, and from 36.9% to 58.8% in the high-use group.

Lähde: Author, based on EU-LFS extractions; JRC AIM-WORK survey 2024–2025; EU27 aggregate.

Avaa tietoluettelossa

Share

Share or save

Tässä koottu näyttö ei tue väitettä, että generatiivinen tekoäly olisi aiheuttanut nuorille suunnatun työllisyysshokin EU:ssa. Rekrytointi on hidastunut vuodesta 2022 lähtien sekä nuorilla että parhaalla ikäisellä työryhmällä ja kaikissa kolmessa tekoälyä käyttävissä ammattiryhmissä. Tämä seuraa poikkeuksellisen nopeaa työllisyyden kasvua vuonna 2022 eikä vakaata lähtötasoa. Työllisyys jatkaa siirtymistään ammatteihin, joissa teknologiaa käytetään eniten, ja se tapahtuu sekä nuorille että parhaaseen ikään sattuville työntekijöille, jatkaen rakenteellista työvoiman uudelleenjakoa, joka on jatkunut vuodesta 2013 lähtien. Rekrytointiin vaikuttamisen osalta rekrytoinnin jyrkempi hidastuminen ammateissa, joissa tekoälyä käytettiin runsaasti, koskee sekä huippu-ikäisiä että nuoria työntekijöitä tasavertaisessa suhteessa. Vuoteen 2019 verrattuna rekrytointi on itse asiassa jäänyt vähemmän nuorille kaikissa tekoälyä käyttävissä ammateissa.

Kaksi asiaa on syytä huomioida. Ensimmäinen liittyy työttömyyteen, alueeseen, jossa nuoret ovat menettäneet asemansa verrattuna parhaaseen työikäiseen. Tämä kuilu kuitenkin avautui pandemian aikana eikä marraskuun 2022 jälkeen (kun ChatGPT julkaistiin), ja se on jatkanut laajentumistaan siitä lähtien. Itse asiassa nuorten työttömyysaste on palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle, kun taas parhaassa iässä olevien työttömyysaste on jatkanut laskuaan. Toinen on koulutustason merkitys. Nuoren ryhmän sisällä työllisyyden lasku keskittyy matalan koulutuksen omaaviin, joiden työllisyysaste vuonna 2025 oli 4,1 % alle vuoden 2019 tason ja jonka työttömyysaste on ainoa, joka on pandemiaa edeltävän tason yläpuolella.

Yhdessä tarkasteltuna todisteet viittaavat työmarkkinoihin, joissa tekoälyä käytetään, mutta eivät sellaisiin, joissa nuoret työntekijät kantavat suhteettoman suuria työllistymiskustannuksia.