&w=3840&q=90)
Työmarkkinasuhteet
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja viranomaisilla on kaikilla oma roolinsa työsuhteen hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia järjestelmässä, joka toimii eurooppalaisella, kansallisella, alakohtaisella, alueellisella ja yritystasolla. Viime vuosina, kun teknologia ja työmuodot kehittyvät jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä, työmarkkinasuhdejärjestelmät ovat kohdanneet kriittisiä haasteita.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Työmarkkinasuhteet: Diskurssi ja kehitykset työaikajärjestelyissä vuonna 2025
EU:n työaikajärjestelyjen muutokset vuonna 2025 heijastavat kansallisten työmarkkinasuhteiden moninaisuutta ja sitä, millä tasoilla sosiaalinen vuoropuhelu tapahtuu. Tässä artikkelissa analysoidaan vuoden 2025 keskustelua ja kehitystä liittyen ylityöhön, työaikakirjauksiin, vuosilomaan ja työajan lyhentämiseen.Paikka pöydässä, mutta kuka päättää? Sosiaaliset kumppanit julkisen työllisyyden ja sosiaaliturvalaitosten hallinnossa
Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen osallistumista julkisten työllisyyspalveluiden ja sosiaaliturvalaitosten hallintoon 27 EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa sekä raportoidaan niiden vaikutusvallasta, jos sitä on, näihin laitoksiin.Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.Eurofound on kehittynyt 40 vuoden aikana keskeiseksi asiantuntijakeskukseksi, joka seuraa ja analysoi työmarkkinasuhteiden suuntauksia. Tähän sisältyy yhteyksiä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun. :n jäsenvaltioissa ja Norjassa toimivien Eurofoundin yhteyshenkilöiden verkostonse on havainnut kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa.
Eurofound on tuottanut useita vertailevia analyysejä, artikkeleita ja tapaustutkimuksia eri puolilla EU:ta ja Norjaa työmarkkinasuhteista sekä säännöllisesti päivitettäviä tietokantoja aiheeseen liittyvistä aiheista.
Tutkimus kartoittaa ja käsittelee keskeisiä ulottuvuuksia ja indikaattoreita, jotka ovat merkityksellisiä Euroopan työmarkkinasuhteiden järjestelmille 21. vuosisadalla. Toisessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten EU:n ja Norjan työmarkkinaosapuolet ovat tutkineet uusia aiheita, välineitä ja innovatiivisia lähestymistapoja vastatakseen viime vuosina esiin nousseisiin moniin uusiin poliittisiin, oikeudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Palkkaus ja työaika ovat edelleen erittäin kiinnostavia alueita, ja niitä tarkistetaan vuosittain. Äskettäisen palkkapäivityksen yksi osa-alue keskittyy lakisääteisiin vähimmäispalkkatasoihin kaikkialla EU:ssa, kun taas toinen keskittyy työehtosopimusneuvotteluihin.
Eurofound on vuodesta 2006 lähtien tehnyt edustavuudesta. Näiden tutkimusten tarkoituksena on antaa perustiedot, joita tarvitaan eurooppalaisten alakohtaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevien komiteoiden perustamiseen ja toimintaan.
Tässä yhteydessä Euroopan komissio käynnisti vuonna 2015 Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun "uuden alun". Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja työmarkkinaosapuolet korostivat kesäkuussa 2016 antamassaan yhteisessä julkilausumassa sen keskeistä roolia EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan merkittävänä osatekijänä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa 2023 Val Duchessessa vuonna 2024 järjestettävästä työmarkkinaosapuolten huippukokouksesta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa työvoima- ja osaamisvajeen käsittelemiseksi. Komissio ja toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat maaliskuussa 2025 yhteisen sopimuksen Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta. Tämä perustuu vuonna 2024 annettuun Val Duchesse -työmarkkinaosapuolten julistukseen.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
24 October 2023
Working time in 2021–2022
The most important changes in the regulation of working time in Europe in 2021 and 2022 were related to the transposition of two European directives: the Work–life Balance Directive and the Transparent and Predictable Working Conditions Directive. The reduction of working time and more specifically the four-day working week have been increasingly debated in many EU Member States. In 2022, the average collectively agreed working week in the EU stood at 38.1 hours. Of the sectors analysed, agreed working hours were shortest in public administration, at around 37.7 hours – still longer than the overall average – and longest in the retail sector, at 38.5 hours. The average collectively agreed paid annual leave entitlement stood at 24.3 days in the EU, and was higher in the Member States that were part of the EU prior to its 2004 enlargement (EU14), at 25.3 days, than in the other Member States, at only 20.9 days. If working collectively agreed hours, full-time workers in the EU27 would have worked, on average, 1,726 hours in 2022, with an average of 1,698 hours in the EU14 and 1,822 hours in the other Member States.
29 June 2023
Minimum wages in 2023: Annual review
The 2023 annual review of minimum wages was prepared in the context of unprecedented inflation across Europe. While this led to hefty increases in nominal wage rates in many countries, it was in many cases not enough to maintain workers’ purchasing power. Based on developments over the last decade, this report shows that, overall, minimum wage earners in nearly all countries saw their purchasing power rising, the gap between their wages and average wages narrowing, and to some degree growth exceeding labour productivity development. Despite the short-term losses in real terms, these longer-term gains did not disappear in 2023. Even in the context of rising inflation, the processes of wage setting did not change substantially. But the early impacts of the EU directive on adequate minimum wages are noticeable, with more countries electing to use the international ‘indicative reference values’ mentioned in the directive – 50% of the average or 60% of the median wage – when determining their targets for new levels. This year’s report presents, for the first time, an in-depth insight into net minimum wages for single adults, through the EUROMOD tax–benefit microsimulation model, while presenting the latest research findings on minimum wages, published during 2022.
30 August 2022
Moving with the times: Emerging practices and provisions in collective bargaining
This report analyses recent developments and emerging practices in collective bargaining processes and outcomes, mainly in the private sector. The report covers collective bargaining systems in 10 EU Member States and is based on cases identified through interviews with key stakeholders and negotiating parties at national level. It analyses the effects of the COVID-19 pandemic and the subsequent economic and social crisis on collective bargaining dynamics and collective agreements. It also investigates practices and innovations that have emerged in response to structural drivers such as technological change, decarbonisation and climate-neutrality policies, and workforce ageing. It assesses the capacity of collective bargaining systems to adapt to structural changes in work, production and the labour market as well as medium-term trends.
10 December 2021
Social partners going digital: Using digital tools and adapting social dialogue processes
Digital transformation is changing the world of work. This report looks at how social partners – the actors involved in the regulation of employment relationships – are increasingly adopting technological solutions to improve the services that they provide to their members and facilitate collective bargaining processes. Technological tools offer social partners the opportunity to enhance consultation, engage with their members through digitised processes, improve services and increase networking activities, as well as addressing the issue of membership decline. The findings of this report show that the extent to which the social partners use digital technologies varies greatly across the EU Member States, Norway and the United Kingdom. Provisions in collective agreements on several aspects of digitalisation have been identified in about half of the countries. Through these provisions, social partners encourage their members to boost training on digital skills, ensure fair and safe working conditions and take account of data protection and employee monitoring practices. The European social partners’ autonomous framework agreement on digitalisation has provided inspiration to national-level organisations, and follow-up actions in this regard have the potential to greatly benefit their members.
11 December 2020
Industrial relations: Developments 2015–2019
As part of its mandate to promote dialogue between management and labour, Eurofound has monitored and analysed developments in industrial relations systems at EU level and in EU Member States for over 40 years. This flagship report is based on the work done in this context during the last programming period (2015–2019). It draws on the extensive monitoring of industrial relations systems and social dialogue carried out by Eurofound on an ongoing basis. The overall aim of the report is to assist policymakers and industrial relations actors both to understand the challenges facing social dialogue and to identify possible ways to contribute to balanced and well-functioning industrial relations systems going forward.
10 September 2020
Capacity building for effective social dialogue in the European Union
The aim of this report is to add to the discussion on how Eurofound can contribute to supporting capacity building of social partners for effective social dialogue. The report includes a review by Eurofound aimed at identifying the capacity-building needs and initiatives of social partners in relation to national frameworks for autonomous collective bargaining, involvement in European social dialogue and the European Semester, and the development of membership and services for members. It also includes the results from stakeholder consultations and two exchange seminars held in 2019, along with a set of policy pointers for further discussion.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Valeria Virgili
Project support officerValeria Virgili on projektitukivirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä. Hän työskentelee tällä hetkellä Social Dialogue Networkissa, palvelutason sopimuksessa, jota rahoittaa Euroopan komission työllisyys-, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosasto ja jota Eurofound koordinoi tukemaan eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun analysointia ja edistämistä. Ennen tätä hän suoritti harjoittelujakson ja 11 kuukauden määräaikaisen viran Eurofoundilla, osallistuen Social Dialogue Networkiin liittyviin toimintoihin. Ennen virastoon liittymistään hän työskenteli kaksi vuotta ADAPTissa, italialaisessa tutkimuskeskuksessa, joka on erikoistunut kansainväliseen ja vertailevaan työoikeuden ja työmarkkinasuhteiden tutkimukseen. Valerialla on maisterin tutkinto politiikasta ja sosiaalipolitiikasta Bolognan yliopistosta.
Victoria Cojocariu
Research officerVictoria Cojocariu on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, joka työskentelee sosiaalisen vuoropuhelun ja työmarkkinasuhteiden parissa. Hän on laajasti mukana Eurofoundin edustavuustutkimuksissa, joita tukee eurooppalaista sosiaalista vuoropuhelua, sekä tutkimuksissa, joissa analysoidaan sosiaalisten kumppaneiden roolia kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä työehtosopimuskäytäntöjä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat digitalisaatio, työorganisointi ja työpaikkakäytännöt. Vuodesta 2025 lähtien Victoria hallinnoi EU:n PolicyWatch-tietokantaa. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2019 Victoria työskenteli tutkijana Bukarestin julkisen innovaation keskuksessa sekä Romanian Open Society Foundationissa, osallistuen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin maahanmuuton, koulutuksen, kolmansien maiden kansalaisten työmarkkinoille pääsyn sekä ihmisoikeuksien alalla. Hänellä on kandidaatin ja maisterin tutkinnot sosiologiassa.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, erikoistuen vertaileviin työmarkkinasuhteisiin, sosiaaliseen vuoropuheluun ja työehtoneuvotteluihin. Hänellä on asiantuntemusta työehtosopimusten sisältöanalyysissä. Hänen nykyinen työnsä tarkastelee sosiaalikumppaneiden roolia kansallisten julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaaliturvalaitosten hallinnassa sekä sosiaalisen vuoropuhelun roolia työvoiman maahanmuutossa. Hän osallistuu myös EU-tason sektorikohtaisten sosiaalisten kumppaneiden edustavuuden arviointiin ja joka toinen vuosi järjestettävien kolmikantaisten vaihtoseminaareiden järjestämiseen. Ennen Eurofoundiin liittymistään Mária tutki työehtosopimusta Kansainvälisen työjärjestön hallinnon ja kolmipartismin osastolla Genevessä (2020–2022), sen jälkeen hän oli työskennellyt tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020). Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä, erikoistuen vertailevaan eurooppalaiseen politiikkaan Central European Universitystä.
Tina Weber
Senior research managerTina Weber on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työelämän yksikössä. Hänen työnsä on keskittynyt työvoimapulaan, hybridityön vaikutuksiin ja 'aina toiminnassa' -kulttuuriin sekä oikeuteen irtautua, työoloihin ja sosiaaliturvatoimiin itsenäisille ammatinharjoittajille sekä kaksoissiirtymän vaikutuksiin työllisyydessä, työoloissa ja työmarkkinasuhteissa. Hän vastaa tutkimuksista, jotka arvioivat eurooppalaisten sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuutta. Hän on myös tehnyt tutkimusta Euroopan työneuvostoista sekä työmarkkinasuhteiden ja sosiaalisen dialogin kehityksestä Euroopan unionissa. Ennen Eurofoundiin liittymistään vuonna 2019 hän työskenteli yksityisessä tutkimuslaitoksessa, jossa tehtiin pääasiassa EU:n työlainsäädännön ja työmarkkinapolitiikkojen vaikutusarviointeja. Tina on suorittanut tohtorin tutkinnon valtiotieteissä Edinburghin yliopistosta, keskittyen kansallisten ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen rooliin Euroopan sosiaalisessa vuoropuhelussa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
