Työmarkkinasuhteet
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja viranomaisilla on kaikilla oma roolinsa työsuhteen hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia järjestelmässä, joka toimii eurooppalaisella, kansallisella, alakohtaisella, alueellisella ja yritystasolla. Viime vuosina, kun teknologia ja työmuodot kehittyvät jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä, työmarkkinasuhdejärjestelmät ovat kohdanneet kriittisiä haasteita.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen osallistuminen Euroopan lukukauteen vuosina 2024–2025
Tässä raportissa tarkastellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen roolia keskipitkän aikavälin talousrakenteellisten suunnitelmien ja vuoden 2025 vuosittaisten edistymisraporttien muotoilussa. Raportissa analysoidaan sosiaalisten kumppaneiden osallistumista kansallisella tasolla hallituksiin sekä heidän yhteistyötään Euroopan komission kanssa faktanselvitysmatkoissa, maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa sekä arvioidaan heidän osallistumistaan laajempaan Euroopan lukukauteen, mukaan lukien uusi sosiaalisen konvergenssin kehys.Kansalliset minimipalkat EU:ssa: politiikkavetoinen kasvu, jatkuva lähentyminen ja läheisempi läheisyys neuvoteltuihin palkkoihin
Viimeisen vuoden aikana kansalliset minimipalkat nousivat merkittävästi koko EU:ssa, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jatkaen alueellisten erojen kaventamista. EU:n minimipalkkadirektiivi on noussut merkittäväksi minimipalkankorotusten ajuriksi monissa maissa, ylittäen inflaatiotason ja nousten nopeammin kuin kollektiivisesti sovitut palkkapohjat monilla matalapalkkaisilla aloilla.Eurofound on kehittynyt 40 vuoden aikana keskeiseksi asiantuntijakeskukseksi, joka seuraa ja analysoi työmarkkinasuhteiden suuntauksia. Tähän sisältyy yhteyksiä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun. :n jäsenvaltioissa ja Norjassa toimivien Eurofoundin yhteyshenkilöiden verkostonse on havainnut kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa.
Eurofound on tuottanut useita vertailevia analyysejä, artikkeleita ja tapaustutkimuksia eri puolilla EU:ta ja Norjaa työmarkkinasuhteista sekä säännöllisesti päivitettäviä tietokantoja aiheeseen liittyvistä aiheista.
Tutkimus kartoittaa ja käsittelee keskeisiä ulottuvuuksia ja indikaattoreita, jotka ovat merkityksellisiä Euroopan työmarkkinasuhteiden järjestelmille 21. vuosisadalla. Toisessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten EU:n ja Norjan työmarkkinaosapuolet ovat tutkineet uusia aiheita, välineitä ja innovatiivisia lähestymistapoja vastatakseen viime vuosina esiin nousseisiin moniin uusiin poliittisiin, oikeudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Palkkaus ja työaika ovat edelleen erittäin kiinnostavia alueita, ja niitä tarkistetaan vuosittain. Äskettäisen palkkapäivityksen yksi osa-alue keskittyy lakisääteisiin vähimmäispalkkatasoihin kaikkialla EU:ssa, kun taas toinen keskittyy työehtosopimusneuvotteluihin.
Eurofound on vuodesta 2006 lähtien tehnyt edustavuudesta. Näiden tutkimusten tarkoituksena on antaa perustiedot, joita tarvitaan eurooppalaisten alakohtaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevien komiteoiden perustamiseen ja toimintaan.
Tässä yhteydessä Euroopan komissio käynnisti vuonna 2015 Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun "uuden alun". Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja työmarkkinaosapuolet korostivat kesäkuussa 2016 antamassaan yhteisessä julkilausumassa sen keskeistä roolia EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan merkittävänä osatekijänä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa 2023 Val Duchessessa vuonna 2024 järjestettävästä työmarkkinaosapuolten huippukokouksesta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa työvoima- ja osaamisvajeen käsittelemiseksi. Komissio ja toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat maaliskuussa 2025 yhteisen sopimuksen Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta. Tämä perustuu vuonna 2024 annettuun Val Duchesse -työmarkkinaosapuolten julistukseen.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
24 October 2023
Working time in 2021–2022
The most important changes in the regulation of working time in Europe in 2021 and 2022 were related to the transposition of two European directives: the Work–life Balance Directive and the Transparent and Predictable Working Conditions Directive. The reduction of working time and more specifically the four-day working week have been increasingly debated in many EU Member States. In 2022, the average collectively agreed working week in the EU stood at 38.1 hours. Of the sectors analysed, agreed working hours were shortest in public administration, at around 37.7 hours – still longer than the overall average – and longest in the retail sector, at 38.5 hours. The average collectively agreed paid annual leave entitlement stood at 24.3 days in the EU, and was higher in the Member States that were part of the EU prior to its 2004 enlargement (EU14), at 25.3 days, than in the other Member States, at only 20.9 days. If working collectively agreed hours, full-time workers in the EU27 would have worked, on average, 1,726 hours in 2022, with an average of 1,698 hours in the EU14 and 1,822 hours in the other Member States.
29 June 2023
Minimum wages in 2023: Annual review
The 2023 annual review of minimum wages was prepared in the context of unprecedented inflation across Europe. While this led to hefty increases in nominal wage rates in many countries, it was in many cases not enough to maintain workers’ purchasing power. Based on developments over the last decade, this report shows that, overall, minimum wage earners in nearly all countries saw their purchasing power rising, the gap between their wages and average wages narrowing, and to some degree growth exceeding labour productivity development. Despite the short-term losses in real terms, these longer-term gains did not disappear in 2023. Even in the context of rising inflation, the processes of wage setting did not change substantially. But the early impacts of the EU directive on adequate minimum wages are noticeable, with more countries electing to use the international ‘indicative reference values’ mentioned in the directive – 50% of the average or 60% of the median wage – when determining their targets for new levels. This year’s report presents, for the first time, an in-depth insight into net minimum wages for single adults, through the EUROMOD tax–benefit microsimulation model, while presenting the latest research findings on minimum wages, published during 2022.
30 August 2022
Moving with the times: Emerging practices and provisions in collective bargaining
This report analyses recent developments and emerging practices in collective bargaining processes and outcomes, mainly in the private sector. The report covers collective bargaining systems in 10 EU Member States and is based on cases identified through interviews with key stakeholders and negotiating parties at national level. It analyses the effects of the COVID-19 pandemic and the subsequent economic and social crisis on collective bargaining dynamics and collective agreements. It also investigates practices and innovations that have emerged in response to structural drivers such as technological change, decarbonisation and climate-neutrality policies, and workforce ageing. It assesses the capacity of collective bargaining systems to adapt to structural changes in work, production and the labour market as well as medium-term trends.
10 December 2021
Social partners going digital: Using digital tools and adapting social dialogue processes
Digital transformation is changing the world of work. This report looks at how social partners – the actors involved in the regulation of employment relationships – are increasingly adopting technological solutions to improve the services that they provide to their members and facilitate collective bargaining processes. Technological tools offer social partners the opportunity to enhance consultation, engage with their members through digitised processes, improve services and increase networking activities, as well as addressing the issue of membership decline. The findings of this report show that the extent to which the social partners use digital technologies varies greatly across the EU Member States, Norway and the United Kingdom. Provisions in collective agreements on several aspects of digitalisation have been identified in about half of the countries. Through these provisions, social partners encourage their members to boost training on digital skills, ensure fair and safe working conditions and take account of data protection and employee monitoring practices. The European social partners’ autonomous framework agreement on digitalisation has provided inspiration to national-level organisations, and follow-up actions in this regard have the potential to greatly benefit their members.
11 December 2020
Industrial relations: Developments 2015–2019
As part of its mandate to promote dialogue between management and labour, Eurofound has monitored and analysed developments in industrial relations systems at EU level and in EU Member States for over 40 years. This flagship report is based on the work done in this context during the last programming period (2015–2019). It draws on the extensive monitoring of industrial relations systems and social dialogue carried out by Eurofound on an ongoing basis. The overall aim of the report is to assist policymakers and industrial relations actors both to understand the challenges facing social dialogue and to identify possible ways to contribute to balanced and well-functioning industrial relations systems going forward.
10 September 2020
Capacity building for effective social dialogue in the European Union
The aim of this report is to add to the discussion on how Eurofound can contribute to supporting capacity building of social partners for effective social dialogue. The report includes a review by Eurofound aimed at identifying the capacity-building needs and initiatives of social partners in relation to national frameworks for autonomous collective bargaining, involvement in European social dialogue and the European Semester, and the development of membership and services for members. It also includes the results from stakeholder consultations and two exchange seminars held in 2019, along with a set of policy pointers for further discussion.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Victoria Cojocariu
Research officerVictoria Cojocariu on Eurofoundin työelämäyksikön edustavuustutkimusten tutkija. Hän vastaa Eurofoundin kansallisten yhteyshenkilöiden tutkimuspanoksen hallinnoinnista ja laadunvalvonnasta sekä osallistuu yleiskatsausraporttien laatimiseen alakohtaisia edustavuustutkimuksia varten ja tietojen rakentamiseen Euroopan työmarkkinaosapuolten tietokantaa varten. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2019 Victoria työskenteli ohjelmakoordinaattorina Romanian Open Society Foundation -säätiössä ja tutkijana Bukarestin julkisen innovaation keskuksessa osallistuen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, jotka liittyvät muuttoliikkeeseen, koulutukseen, kolmansien maiden kansalaisten pääsyyn työmarkkinoille sekä ihmisoikeuksiin. Koulutukseltaan hän on sosiologian kandidaatin ja maisterin tutkinto.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on Eurofoundin työelämäyksikön tutkija. Hän vastaa alakohtaisten edustavuustutkimusten yleiskatsausten laatimisesta, työmarkkinasuhteita, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työelämää koskevan kansallisen raportoinnin hallinnasta ja laadunvalvonnasta sekä palkan ulkopuolisia työehtosopimusneuvotteluja koskevan hankkeen kehittämisestä. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli teknisenä tutkijana Kansainvälisen työjärjestön hallinto- ja kolmikantaosastolla Genevessä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lippulaivaraportin 2022 parissa. Hän työskenteli myös tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020) keskittyen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, työehtosopimusneuvotteluihin, työoloihin ja työsosiologiaan. Marialla on valtiotieteen maisterin tutkinto erikoistuen vertailevaan eurooppapolitiikkaan Keski-Euroopan yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
