&w=3840&q=90)
Työaika
Työaika tarkoittaa mitä tahansa ajanjaksoa, jonka aikana työntekijä työskentelee työnantajan käytettävissä ja hoitaa toimintaansa tai velvollisuuksiaan kansallisten lakien ja/tai käytäntöjen mukaisesti. Työajat vaihtelevat eri ammateissa tai eri elämänvaiheissa työskenteleville työntekijöille, ja nämä erot ovat erityisen silmiinpisiä, kun sukupuoli otetaan huomioon.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Työmarkkinasuhteet: Diskurssi ja kehitykset työaikajärjestelyissä vuonna 2025
EU:n työaikajärjestelyjen muutokset vuonna 2025 heijastavat kansallisten työmarkkinasuhteiden moninaisuutta ja sitä, millä tasoilla sosiaalinen vuoropuhelu tapahtuu. Tässä artikkelissa analysoidaan vuoden 2025 keskustelua ja kehitystä liittyen ylityöhön, työaikakirjauksiin, vuosilomaan ja työajan lyhentämiseen.Siirtyminen hybridityöhön: Johtamisen haasteet – Digitaalinen tarina
Tämä digitaalinen juttu esittelee päähavaintoja siitä, miten hybridityö muokkaa johtamiskäytäntöjä esimiehen tasolla: Miksi hybridityö vaatii uusia koordinointimuotoja; Miten esimiehet ylläpitävät näkyvyyttä ja suorituskyvyn valvontaa ilman fyysistä yhteisläsnäoloa; Mikä ylläpitää tiimin yhtenäisyyttä ja hyvinvointia hajallaan olevien joukkueiden välillä; Kuinka tiedon ja mahdollisuuksien tasapuolinen pääsy voidaan taata; Missä politiikkaohjausta tai tukea eniten tarvitaan.Siirtyminen hybridityöhön: Johtamisen haasteet
COVID-19-pandemia nopeutti siirtymistä hybridityöhön, jossa työntekijät jakavat aikansa etätyön ja paikan päällä työn välillä. Vaikka tämä malli tarjoaa enemmän joustavuutta, se tuo myös uusia haasteita esimiehille ja muille esimiehille. Tässä raportissa tarkastellaan, miten hybridityö muokkaa työorganisaatiota ja vaikuttaa päivittäisiin johtamiskäytäntöihin esimiesten tasolla, keskittyen muutoksiin koordinoinnissa, viestinnässä, suorituskyvyn hallinnassa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa.Eurofound on jo vuosien ajan kerännyt tietoa työajan eri osa-alueista ja niiden vaikutuksista miesten ja naisten työoloihin ja elämänlaatuun EU:ssa. Eurofoundin työajasta tehdyt tutkimukset pyrkivät parantamaan ymmärrystä siitä, kuinka pitkään työntekijät työskentelevät, miten heidän aikansa on organisoitu sekä työaikakuvioiden vaikutuksia työllisyydessä, tuottavuudessa, hyvinvointissa sekä työ- ja yksityiselämän tasapainossa. Tietoja yhteisesti sovitusta työajasta ja sosiaalisten kumppaneiden roolista on julkaistu säännöllisesti, ja niitä on analysoitu myös pitkän aikavälin näkökulmasta. Tutkimukset miesten työajasta verrattuna naisiin osoittavat, että miehet tekevät paljon todennäköisemmin pidempiä työpäiviä ja naiset todennäköisemmin palkattomaan kotityöhön. Vaikka useimmat yksilöt, sukupuolestaan riippumatta, vaikuttavat tyytyväisiltä nykyiseen työaikaansa, suurin osa niistä, jotka ilmaisevat mieltymyksen muuttaa työaikaansa, sanoo haluavansa lyhentää työaikojaan.
Työaika on keskeinen osa työelämää, ja sen sääntely on ollut poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten keskustelujen ytimessä sekä EU:n että kansallisella tasolla. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi EU:n työaikadirektiivi edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot takaavat vähimmäisvaatimukset työajan kestosta ja järjestelystä kaikille työntekijöille koko EU:ssa. Tähän sisältyvät enimmäisviikoittaiset työajat (asetettu 48 tuntiin), vähimmäislepo- ja tauko-, vuosiloma, yötyö ja vuorotyö.
Euroopan komissio: Työaikadirektiivi (2003/88/EY)opens in new tab
Euroopan komissio: Työaikadirektiivi: Tulkitseva viestintä direktiivistä 2003/88/EY (korjaus: 2023/C 143/06) opens in new tab
Merkittävimmät muutokset työaikasääntelyssä EU:ssa vuosina 2021 ja 2022 liittyivät kahden eurooppalaisen direktiivin toimeenpanoon:
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
24 October 2023
Working time in 2021–2022
The most important changes in the regulation of working time in Europe in 2021 and 2022 were related to the transposition of two European directives: the Work–life Balance Directive and the Transparent and Predictable Working Conditions Directive. The reduction of working time and more specifically the four-day working week have been increasingly debated in many EU Member States. In 2022, the average collectively agreed working week in the EU stood at 38.1 hours. Of the sectors analysed, agreed working hours were shortest in public administration, at around 37.7 hours – still longer than the overall average – and longest in the retail sector, at 38.5 hours. The average collectively agreed paid annual leave entitlement stood at 24.3 days in the EU, and was higher in the Member States that were part of the EU prior to its 2004 enlargement (EU14), at 25.3 days, than in the other Member States, at only 20.9 days. If working collectively agreed hours, full-time workers in the EU27 would have worked, on average, 1,726 hours in 2022, with an average of 1,698 hours in the EU14 and 1,822 hours in the other Member States.
8 December 2022
The rise in telework: Impact on working conditions and regulations
This report presents Eurofound’s research on telework during the COVID-19 pandemic in 2020 and 2021. It explores changes in the incidence of telework, working conditions experienced by employees working from home and changes to regulations addressing issues related to this working arrangement. The findings reveal a rapid escalation of telework triggered by the pandemic: in 2021, 2 out of 10 European employees were teleworking – a figure that most likely would not have been reached before 2027 had the pandemic not occurred. The health crisis unleashed the social and technological potential for flexibility in terms of working time and place. The impacts of telework on working conditions were initially difficult to determine because it was difficult to disentangle them from pandemic-induced factors, such as lockdowns and school closures. However, both the positive impacts, such as the contribution of telework to improving work–life balance, and the negative impacts, such as reduced social interaction and an increase in overtime worked, have become more evident. The rise in telework and an awareness of its implications for working conditions have prompted a renewed focus on regulatory frameworks, with new telework regulations passed in several EU Member States.
29 November 2022
Working conditions in the time of COVID-19: Implications for the future
The strict public health restrictions implemented by governments in 2020 to control the COVID-19 pandemic abruptly changed working life and continued to shape it over the two years that followed. Between March and November 2021, over 70,000 interviews were carried out in 36 countries by the European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS), a high-quality probability-based survey. The aim was to provide a detailed picture of the working lives of Europeans in that exceptional time.
The report documents the working conditions of Europeans in 2021. It examines variation in job quality and identifies its positive association with well-being, health, work engagement and the financial sustainability of work. It highlights the divergences in the experiences of workers depending on workers’ own attributes and their place in the workforce. From this analysis, the report aims to derive lessons for the future, particularly in relation to the enduring marks on how we work and the implications for work organisation, the quality of work, and the interaction between work and private life.
1 September 2022
Telework in the EU: Regulatory frameworks and recent updates
This report sets out to map and analyse legislation and collective bargaining on telework in the 27 Member States and Norway. It highlights the main cross-country differences and similarities regarding telework legislation and recent changes to these regulations. It also examines the current situation regarding collective bargaining on telework. The analysis highlights many of the drawbacks and challenges of telework, focusing on provisions relating to access to telework, flexible working time, continuous availability/connectivity, isolation, occupational and health risk prevention and the costs incurred by the employee while working remotely. With COVID-19 having been an accelerator for regulating telework both in legislation and through collective bargaining, the report sheds light on how the future of telework could be regulated at national and EU level to improve working conditions and the well-being of workers.
11 March 2021
COVID-19: Implications for employment and working life
Disclaimer - Please note that this report was updated with revised data (specifically for Bulgaria) on 23 March 2021.
This report sets out to assess the initial impact of the COVID-19 crisis on employment in Europe (up to Q2 2020), including its effects across sectors and on different categories of workers. It also looks at measures implemented by policymakers in a bid to limit the negative effects of the crisis. It first provides an overview of policy approaches adopted to mitigate the impact of the crisis on businesses, workers and citizens. The main focus is on the development, content and impact of short-time working schemes, income support measures for self-employed people, hardship funds and rent and mortgage deferrals. Finally, it explores the involvement of social partners in the development and implementation of such measures and the role of European funding in supporting these schemes.
26 February 2021
Working conditions and sustainable work: An analysis using the job quality framework
This flagship report summarises the key findings of Eurofound’s research on working conditions conducted over the programming period 2017–2020. It maps the progress achieved since 2000 in improving working conditions and examines whether all workers have benefited equally from positive change. It highlights which groups are the most at risk of experiencing poor working conditions and being left behind. Given the changes in the world of work, emerging challenges for good job quality are identified. The report also provides evidence for measures that could lead to the further improvement of work and the achievement of fair working conditions for all in the EU. The analysis shows that, overall, job quality in the EU is improving, if slowly. Not all workers are benefiting to the same extent, however. Furthermore, gender, age and contractual status have a significant bearing on a person’s working conditions. And while digitalisation helps to address some job quality issues, it also creates new challenges. The COVID-19 pandemic has exacerbated trends, reinforcing concerns and highlighting the importance of achieving job quality for all.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Jorge Cabrita
Senior research managerJorge Cabrita on vanhempi tutkimuspäällikkö Working Life -yksikössä, jossa hän suunnittelee, koordinoi ja hallinnoi Euroopan laajuista tutkimusta ja levittää sen tuloksia. Hänen pääasiantuntemuksensa ovat työolosuhteet ja työn laatu, työaika ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino, työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä vihreän siirtymän sosioekonomiset vaikutukset. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimusta työajan kehityksestä ja työpaikkojen laadusta ilmastohaavoittuvilla alueilla sekä johtaa yhdessä Euroopan työolosuhteiden kyselyn 2030 toteutusta. Aiemmin hän toimi tutkijana Centre for Studies for Social Intervention -keskuksessa ja Portugalin talouden tutkimuskeskuksessa, ja toimi kouluttajana ja konsulttina. Hänellä on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja MSc sosio-organisatorisista taloudellisista järjestelmistä Lissabonin taloustieteellisestä tiedekunnasta.
Oscar Vargas Llave
Senior research managerOscar Vargas Llave is a senior research manager in the Working Life unit at Eurofound and manages projects on changes in the world of work and the impact on working conditions and related policies: organisation of working time, remote work, the right to disconnect, health and well-being and ageing. Before joining Eurofound in December 2009, he worked as project coordinator in the field of health and safety and was responsible for the Professional Card Scheme for the Construction Sector in Spain at the non-profit Fundación Laboral de la Construcción in Madrid. He has a background in industrial sociology (Universidad Pontificia de Salamanca), and also holds a Diploma in Social Science Research Methods from the University of Cardiff and a Master’s degree in Health and Safety from the Autonomous University of Madrid.
Sara Grubanov-Boskovic
Research officerSara Grubanov-Boskovic on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, osallistuen etätyö, työaika, elinolosuhteet ja EU:n laajentumisen projekteihin. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän työskenteli politiikkavastaavana OECD:n Istanbulin keskuksessa globaalien suhteiden johtokunnassa sekä tieteellisenä projektivastaavana Euroopan komission muuttoliikkeen ja demografian tietokeskuksessa. Torinon yliopistossa postdoc-tutkijana hänen tutkimuksensa keskittyi taitoeroihin, ja vierailevana tutkijana Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa hän työskenteli väestörakenteen muutoksen ja väestön ikääntymisen parissa. Sara on suorittanut väestö- ja talouskehityksen tohtorin tutkinnon Barin yliopistosta.
Carla Blanco Ameneiros
Temporary research support officerCarla Blanco Ameneiros on tilapäinen tutkimustukihenkilö Eurofoundin työelämän yksikössä, joka osallistuu työmarkkinasuhteiden ja sosiaalisen vuoropuhelun tutkimukseen, erityisesti eurooppalaisten sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuuteen. Ennen tätä tehtävää hänen tutkimuksensa keskittyi työajan lyhentämiseen ja sen vaikutuksiin työoloihin ja tuottavuuteen sekä joustaviin työjärjestelyihin ja alustapohjaiseen hoitotyöhön. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän toimi tutkimusassistenttina Pablo de Olavide -yliopistossa, tutkien pitkäaikaishoidon työntekijöitä ja asenteita hyvinvointijärjestelmää kohtaan. Hänellä on maisterin tutkinto Euroopan monitieteisistä opinnoista, erikoistuen EU:n julkisiin asioihin ja -politiikkaan, College of Europesta, sekä yhteistutkinto sosiologiasta ja valtiotieteestä Pablo de Olavide -yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
