&w=3840&q=90)
Työolosuhteet
Työolosuhteet viittaavat niihin olosuhteisiin, joissa ja joiden puitteissa työtä tehdään. Työolosuhteet ovat työn ominaisuus tai niiden yhdistelmä, jota voidaan muokata ja parantaa. Nykyiset käsitykset työolosuhteista sisältävät laajempia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa työntekijään psykosomaattisesti. Näin ollen laajempi määritelmä käsitteelle kattaa työn taloudellisen ulottuvuuden ja vaikutukset elinolosuhteisiin. Työolot ovat työoikeuden kohde ja niitä säätelevät kaikki sen eri lähteet: lainsäädäntö, työehtosopimukset, työsäännöt, työsopimus sekä tavat ja käytännöt.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Algoritminen johtaminen eurooppalaisilla työpaikoilla – Digitaalinen tarina
Tämä digitaalinen juttu esittelee päähavaintoja algoritmisen johtamisen käytöstä eurooppalaisissa työpaikoissa sekä sen suhteesta työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin.Algoritminen johtaminen eurooppalaisissa työpaikoissa
Yhä useammat työntekijät joutuu algoritmiseen hallintaan – eli tietokoneohjelmien käyttöön suorituskyvyn seuraamiseen, tehtävien jakamiseen ja työn aikatauluttamiseen. Miten tämä muokkaa työtä ja vaikuttaa työoloihin sekä työntekijöiden hyvinvointiin?Ei-standardi työllisyys EU:ssa: Trendit, tyypit ja työolosuhteet
Tämä raportti tarjoaa yleiskatsauksen uusien ja ei-standardoitujen työmuotojen trendeistä koko Euroopan unionissa. Hyödyntäen saatavilla olevia vertailuaineistoja, se kartoittaa viimeaikaisia kehityksiä näissä työjärjestelyissä ja analysoi niiden vaikutuksia työllistymisen laatuun. Raportissa tarkastellaan myös sosiaalisten kumppaneiden viime vuosina tekemiä toimia uusien ja ei-standardien työn muotojen haasteiden ratkaisemiseksi.Eurofound seuraa työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien työoloja työssä. Se tarjoaa analyysejä, jotka keskittyvät kiinnostaviin työtilanteisiin – kuten ICT:hen, liikkuvaan työhön ja psykososiaalisiin riskeihin – sekä käsittelee tiettyjä työmarkkinaryhmiä. Kestävän työn tutkimus tarkastelee työn ja sen olosuhteiden roolia ihmisten osallistumisen tukemisessa koko elämän ajan tavoilla, jotka huomioivat yksilölliset mieltymykset ja mahdollistavat hyvän työnlaadun.
Euroopan mailla on vahva sitoutuminen työolojen parantamiseen. Vaikka paljon huomiota on kiinnitetty työolosuhteisiin, jotka vaikuttavat kielteisesti terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin, myös 'hyvää työtä' tukevat olosuhteet ja korkea työnlaatu ovat yhä tärkeämpiä.
Työolosuhteet ja työnlaatu ovat korkealla Euroopan politiikan agendalla. Euroopan unionin toimintaa koskeva sopimus (TFEU) korostaa merkittävinä tavoitteina 'työllisyyden edistäminen, parannettujen elinolojen ja työolosuhteiden kehittäminen ... asianmukainen sosiaalinen suojelu, vuoropuhelu johdon ja työvoiman välillä, henkilöstöresurssien kehittäminen pysyvän työllisyyden saavuttamiseksi ja syrjäytymisen torjuminen'.
EU:n politiikka turvaa työpaikoilla tasa-arvoiset mahdollisuudet naisille ja miehille, rajoittaa työaikoja, asettaa standardeja turvallisuuden varmistamiseksi ja edistää investointeja taitojen kehittämiseen. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat perustaneet erilaisia prosesseja työolojen edistymisen ja kehityksen seuraamiseksi.
17. marraskuuta 2017 Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio julistivat virallisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Yksi pilarin keskeisistä periaatteista on oikeudenmukaisten työolosuhteiden saavuttaminen. Tämä kattaa turvallisen ja sopeutuvan työllisyyden, palkat, työolosuhteet ja suojan irtisanomistilanteissa, sosiaalisen vuoropuhelun ja työntekijöiden osallistumisen, työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä terveellisen, turvallisen ja hyvin sopeutuneen työympäristön ja tietosuojan.
Kesäkuussa 2019 hyväksytty uusi direktiivi 2019/1152 läpinäkyvistä ja ennustettavista työoloista hyväksytty, ja se on suora jatko pilarille, määrittelee uudet vähimmäisoikeudet kaikille työntekijöille sekä uudet säännöt työntekijöiden työoloista tiedottamisesta.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
29 November 2022
Working conditions in the time of COVID-19: Implications for the future
The strict public health restrictions implemented by governments in 2020 to control the COVID-19 pandemic abruptly changed working life and continued to shape it over the two years that followed. Between March and November 2021, over 70,000 interviews were carried out in 36 countries by the European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS), a high-quality probability-based survey. The aim was to provide a detailed picture of the working lives of Europeans in that exceptional time.
The report documents the working conditions of Europeans in 2021. It examines variation in job quality and identifies its positive association with well-being, health, work engagement and the financial sustainability of work. It highlights the divergences in the experiences of workers depending on workers’ own attributes and their place in the workforce. From this analysis, the report aims to derive lessons for the future, particularly in relation to the enduring marks on how we work and the implications for work organisation, the quality of work, and the interaction between work and private life.
7 December 2022
Living, working and COVID-19 in the European Union and 10 EU neighbouring countries
The Living, working and COVID-19 survey, first launched by Eurofound in early 2020, aims to capture the wide-ranging impact of the pandemic on the work and lives of EU citizens. The fifth round of the Eurofound survey, which was implemented in spring 2022, also sheds light on a new uncertain reality caused by the war in Ukraine, record-high inflation and sharp rises in the cost of living. As a pilot survey, a shorter version of the questionnaire was fielded by the European Training Foundation (ETF) in 10 European Union (EU) neighbouring countries. This joint Eurofound-ETF factsheet presents a selection of results from the survey covering both the EU-27 and the 10 selected EU neighbouring countries.
The results reveal at least one clear commonality across respondents from all countries: serious concerns about the rising cost of living. At the same time, the results point to a large divergence in living and working conditions between respondents in the two groups of countries, but also show large differences within the EU itself and amongst the selected EU neighbouring countries.
19 May 2022
Työelämä COVID-19-pandemian aikana 2021
Tämä julkaisu koostuu yksittäisistä maaraporteista työelämästä vuonna 2021 28 maassa – 27 EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa. Maan raportit tiivistävät todisteita COVID-19-pandemian vaikutuksista työelämään kansallisten tutkimusten ja kyselytulosten pohjalta vuonna 2021. Ne kuvaavat hallitusten ja sosiaalisten kumppaneiden politiikkatoimia pyrkimyksissään lieventää sosioekonomisia vaikutuksia ja sisältävät painopisteen pandemiaan sopeutumiseen ja työhön palaamiseen liittyviin politiikka-alueisiin. Tähän kuuluu erityisesti keskittyminen uusiin työterveys- ja työturvallisuusjärjestelyihin, uusiin työjärjestelyihin, politiikkoihin työvoimapulan ja palkkojen ratkaisemiseksi. Raporteissa tarkastellaan myös pandemian vaikutuksia sosiaaliseen vuoropuheluun, kollektiiviseen neuvotteluun ja työehtotoimiin.
Huomioithan, että EU:ssa ei ole yhtenäistä raporttia työelämästä vuonna 2021.
10 March 2022
Overtime in Europe: Regulation and practice
Despite the well-known adverse effects of regular long working hours on workers’ health, well-being and performance, many workers in the EU continue to work beyond their normal hours. Part of this additional working time is classified as overtime. This report takes a comparative overview of how overtime is regulated in the EU Member States, Norway and the United Kingdom, including its definition, the limits on its use and the compensation received by workers for working extra hours. The report assesses the extent of the phenomenon using national-level data, delves into the factors that explain it, and examines the potential consequences for workers and firms. Finally, the report summarises the current debate on the topic, as uncompensated working hours, structural overtime and monitoring of working hours are currently some of the most discussed work-related issues across the EU.
9 December 2020
Employee monitoring and surveillance: The challenges of digitalisation
New digital technologies have expanded the possibilities of employee monitoring and surveillance, both in and outside the workplace. In the context of the increasing digitalisation of work, there are many issues related to employee monitoring that warrant the attention of policymakers. As well as the often-cited privacy and ethical concerns, there are also important implications for worker–employer relations, as digitally enabled monitoring and surveillance inevitably shift power dynamics in the workplace. Based on input from the Network of Eurofound Correspondents, this report explores the regulatory approaches to workplace monitoring in Europe, and the many challenges arising from the use of new digital technologies. Drawing from empirical and qualitative research, the report also provides some insight into the extent of employee monitoring in Europe and the implications for job quality and work organisation.
16 January 2020
Telework and ICT-based mobile work: Flexible working in the digital age
Advances in ICT have opened the door to new ways of organising work. We are shifting from a regular, bureaucratic and ‘factory-based’ working time pattern towards a more flexible model of work. Telework and ICT-based mobile work (TICTM) has emerged in this transition, giving workers and employers the ability to adapt the time and location of work to their needs. Despite the flexibility and higher level of worker autonomy inherent in TICTM, there are risks that this work arrangement leads to the deterioration of work–life balance, higher stress levels and failing worker health. This report analyses the employment and working conditions of workers with TICTM arrangements, focusing on how it affects their work–life balance, health, performance and job prospects. While policymakers in many EU countries are debating TICTM and its implications, the study finds that only a few have implemented new regulations to prevent TICTM from having a negative impact on the well-being of workers.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Jorge Cabrita
Senior research managerJorge Cabrita on vanhempi tutkimuspäällikkö Working Life -yksikössä, jossa hän suunnittelee, koordinoi ja hallinnoi Euroopan laajuista tutkimusta ja levittää sen tuloksia. Hänen pääasiantuntemuksensa ovat työolosuhteet ja työn laatu, työaika ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino, työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä vihreän siirtymän sosioekonomiset vaikutukset. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimusta työajan kehityksestä ja työpaikkojen laadusta ilmastohaavoittuvilla alueilla sekä johtaa yhdessä Euroopan työolosuhteiden kyselyn 2030 toteutusta. Aiemmin hän toimi tutkijana Centre for Studies for Social Intervention -keskuksessa ja Portugalin talouden tutkimuskeskuksessa, ja toimi kouluttajana ja konsulttina. Hänellä on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja MSc sosio-organisatorisista taloudellisista järjestelmistä Lissabonin taloustieteellisestä tiedekunnasta.
Agnès Parent-Thirion
Senior research managerAgnès Parent-Thirion on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työelämän yksikössä, joka vastaa työolosuhteiden tutkimuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hänellä on keskeinen rooli Euroopan työolosuhteiden kyselyssä (EWCS), jossa hän johtaa ja johtaa kyselylomakkeen laatimista EWCS 2030 -kyselyä varten. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat työn laatu, työn organisointi, sukupuoli, psykososiaaliset riskit sekä vihreiden ja digitaalisten siirtymien vaikutus työelämään. Yli kahden vuosikymmenen kokemuksella eurooppalaisissa vertailukyselyissä Agnès on erikoistunut kyselylomakkeiden kehittämiseen, ammattien koodaukseen, laadunvalvontaan ja analyysiin. Hän on valmistunut taloustieteestä ja johtamisesta Paris IX Dauphine ja Paris I Panthéon Sorbonnen yliopistoista sekä hänellä on tilastotieteen jatkotutkinto Trinity College Dublinista. Hän on myös suorittanut erikoiskoulutuksen tekoälyjohtajuudesta (MIT Sloan Executive Education) ja siirtymän suurista haasteista (Campus de la Transition). Ennen Eurofoundiin liittymistään hän työskenteli useita vuosia Euroopan komissiossa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
