&w=3840&q=90)
Sosiaalinen vuoropuhelu
Sosiaalinen vuoropuhelu voidaan määritellä neuvotteluiksi, kuulemisiksi, yhteistoimiksi, keskusteluiksi ja tiedonvaihdoksi, joissa työnantajat ja työntekijät osallistuvat. Hyvin toimiva sosiaalinen vuoropuhelu on keskeinen työkalu työolojen muovaamisessa, ja siihen osallistuu useita toimijoita eri tasoilla. Se tasapainottaa työntekijöiden ja työnantajien etuja ja edistää sekä taloudellista kilpailukykyä että sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Työmarkkinasuhteet: Diskurssi ja kehitykset työaikajärjestelyissä vuonna 2025
EU:n työaikajärjestelyjen muutokset vuonna 2025 heijastavat kansallisten työmarkkinasuhteiden moninaisuutta ja sitä, millä tasoilla sosiaalinen vuoropuhelu tapahtuu. Tässä artikkelissa analysoidaan vuoden 2025 keskustelua ja kehitystä liittyen ylityöhön, työaikakirjauksiin, vuosilomaan ja työajan lyhentämiseen.Euroopan sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuus: Rautatieala
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida Euroopan sektorikohtaisen sosiaalisen vuoropuhelun toimikunnan edustavuutta rautatiealalla.Representativeness of the European social partner organisations: Commerce sector – 2026
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the commerce sector.Päättäjät tarvitsevat vankkaa näyttöä ymmärtääkseen työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ja vastatakseen Euroopan työmarkkinasuhteiden muuttuviin dynamiikkoihin. Eurofound käyttää tietoja ja analyysejä, jotka on saatu EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kirjeenvaihtajaverkostostaan kartoittaakseen trendejä ja kaavoja sekä osoittaakseen esimerkkejä hyvin toimivasta sosiaalisesta vuoropuhelusta sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.
Eurofoundin tutkimus tarkastelee muun muassa sosiaalisten kumppaneiden osallistumista päätöksentekoon, työntekijöiden osallistumista ja osallistumista, kollektiivista neuvottelua, palkka- ja palkitsemisjärjestelmiä, työntekijöiden edustusta sekä työmarkkinasuhteita kaikilla tasoilla. Se tarkastelee, missä määrin työmarkkinasuhteet ovat sopeutuneet monikansallisten organisaatioiden syntyyn.
Virasto on tuottanut laajan tuotantokokonaisuuden yli 40 vuoden ajalta, joka on kartoittanut Euroopan sosiaalisen dialogin monia ja muuttuvia osa-alueita eri tasoilla: yritys-, sektori-, kansallis-, eurooppa- ja kansainvälisesti.
Vuonna 2022 julkaistu teollisuussuhteiden lippulaivaraportti esittelee yleiskatsauksen tärkeimmistä kehityksistä työelämän suhteissa, mukaan lukien sosiaalinen vuoropuhelu, vuosina 2015–2019. Muu tämän alan työ kartoittaa työmarkkinasuhteiden keskeisiä ulottuvuuksia.
Sosiaalinen vuoropuhelu on keskeinen periaate Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, joka julistettiin vuonna 2017. Uusien keskustelujen syntyminen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta, työnlaadusta ja uusista työmarkkinamalleista on haastanut perinteiset työmarkkinasuhteet ja sosiaalisen vuoropuhelun järjestelmät.
Kolmekymmentä vuotta Euroopan sosiaalisen dialogin historiallisen avauksen jälkeen Val Duchessessa Brysselissä, Euroopan komissio käynnisti uuden sosiaalisen vuoropuhelun prosessin uudelleen korkean tason tapahtumassa, joka kokosi yhteen sosiaaliset kumppanijärjestöt eri puolilta Eurooppaa 5. maaliskuuta 2015. Eurooppalainen sosiaalinen vuoropuhelu on EU:n sosiaalipolitiikan väline, joka vaikuttaa suoraan EU:n työlainsäädännön ja politiikkojen muovaamiseen.
25. tammikuuta 2023 komissio ehdotti neuvoston suositusta 'sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa' ja julkaisi uuden tiedonannon sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamisesta ja edistämisestä, 'hyödyntäen sen täyttä potentiaalia oikeudenmukaisten siirtymävaiheiden hallinnassa', kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin. Syyskuussa 2023 komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti sosiaalisten kumppaneiden huippukokouksesta vuonna 2024, joka muistuttaa vuoden 1985 huippukokousta.
Maaliskuussa 2025 komissio ja toimialojen väliset sosiaaliset kumppanit allekirjoittivat yhteisen sopimuksen eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Tämä perustuu tammikuun 2024 Val Duchesse -huippukokoukseen ja sen sosiaalisen kumppanin julistukseen.
Euroopan komissio: Val Duchesse Social Partner Summit 2024opens in new tab
Eurofound-blogi: Val Duchessesta Riikaan: miten käynnistää sosiaalinen dialogi uudelleen?
Euroopan komissio: Komissio asettaa konkreettisia toimenpiteitä sosiaalisten kumppaneiden suuremman osallistumisen edistämiseksi kansallisella ja EU-tasollaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
20 November 2024
Tripartite Exchange Seminar 2024: The role of social dialogue in a green just transition
20 March 2023
Trends in national social dialogue in responding to external shocks or crises: Background paper
This paper provides an overview of the involvement of the social partners in policymaking and social dialogue in recent years, primarily at national peak level. It will focus on the evolution of social dialogue over the past decade and a half in terms of its response to external shocks, focusing on three key periods: the financial and economic crisis between 2008 and 2012; the subsequent recovery and consolidation phase between 2013 and early 2020; the recent series of new crises, starting in 2020 with the COVID-19 pandemic up to today’s combined challenges of inflation, the ‘cost of living crisis’ and the Russian invasion of Ukraine.
1 December 2022
Social dialogue and collective bargaining in the hospital sector during the COVID-19 pandemic
This report analyses the role of social dialogue and collective bargaining in addressing the challenges created or exacerbated by the COVID-19 pandemic in the hospital sector. It also explores whether existing social dialogue and collective bargaining processes at national level were adapted in order to address these new challenges. The research included a literature review to contextualise the structural features of the hospital sector and an analysis of policy initiatives to manage the crisis implemented across the EU27 and Norway. The findings indicate that the level and nature of the social partners’ involvement in pandemic responses varied across Europe. Social dialogue and collective bargaining played a prominent role in some countries, while in others the social partners were less involved. Although no substantial changes were identified in social dialogue institutions and processes, the breadth of issues they deal with expanded beyond the traditional areas of employment and working conditions.
7 February 2022
Collective labour disputes in the EU
In recent years, apart from some intermittent spikes, there has been a general decrease in industrial action across the EU Member States. During the COVID-19 pandemic, this trend has continued, with the most significant labour disputes not surprisingly occurring in the human health and social services sector, the education sector and the transport and logistics sector. This report analyses the data collected in 2018–2019 by Eurofound during the piloting of its Industrial Action Monitor (IAM) database. Using cluster analysis, the research classified industrial action in Europe into five categories: national disputes of interest and rights, sometimes involving different forms of employment; extended disputes about collective pay agreements; localised disputes about employment problems, working time and restructuring, with short work stoppages; localised disputes about workers’ rights and grievances over company policies; and disputes concerning public policies.
In terms of specific issues, problems over pay accounted for over 40% of disputes, employment problems accounted for 20%, other aspects of working conditions accounted for 16% and protests accounted for 13%. Noting the lack of complete data on industrial action in Europe, the analysis points to the need for a systematic collection of empirical evidence in the future to provide a sound basis for comparative analysis.
23 March 2021
Working life in the COVID-19 pandemic 2020
This publication consists of individual country reports on working life during 2020 for 29 countries – the 27 EU Member States, Norway and the United Kingdom. The country reports summarise first evidence on the impact of the COVID-19 pandemic on working life based on national research and survey results. They outline the policy responses of governments and social partners in their efforts to cushion the socioeconomic effects and include a focus on policy areas that have been accelerated or disrupted due to the crisis. Finally, the reports explore the impact of the pandemic on industrial action, working time and wages.
Please note that there is no consolidated report on working life in the EU in 2020.
9 March 2021
Involvement of social partners in policymaking during the COVID-19 outbreak
Since 2016, Eurofound has closely monitored the involvement of national social partners in policymaking as part of the European Semester cycle. In 2020, the focus was on their involvement during the first months of the COVID-19 outbreak. While the pandemic has presented a huge challenge to social dialogue, the results of the analysis highlight how social dialogue can be an effective tool in shaping policy initiatives and finding solutions to emergency situations affecting businesses, workers, the economy and society. It is clear that the participation of social partners in the design and implementation of national recovery and resilience plans in 2021 will be key in the recovery process and for strengthening social dialogue going forward.
11 December 2020
Industrial relations: Developments 2015–2019
As part of its mandate to promote dialogue between management and labour, Eurofound has monitored and analysed developments in industrial relations systems at EU level and in EU Member States for over 40 years. This flagship report is based on the work done in this context during the last programming period (2015–2019). It draws on the extensive monitoring of industrial relations systems and social dialogue carried out by Eurofound on an ongoing basis. The overall aim of the report is to assist policymakers and industrial relations actors both to understand the challenges facing social dialogue and to identify possible ways to contribute to balanced and well-functioning industrial relations systems going forward.
12 October 2020
European Company Survey 2019 - Workplace practices unlocking employee potential
This report is based on the fourth edition of the European Company Survey (ECS), which was carried out jointly by Eurofound and Cedefop in 2019. It describes a wide range of practices and strategies implemented by European companies in terms of work organisation, human resource management, skills use and skills development, and employee voice. The report shows how these practices are combined and how the resulting ‘bundles of practices’ are associated with two outcomes beneficial to employees and employers: workplace well-being and establishment performance.
The analysis finds that the establishments that are most likely to generate this win–win outcome are those that combine a high degree of worker autonomy, a balanced motivational strategy, a comprehensive training and learning strategy, and high levels of direct employee involvement in decision-making, as well as offering managerial support for these practices. To boost the adoption of employee-oriented practices – particularly in relation to autonomy, skills and employee involvement – managers should be offered appropriate support, as they play a key role in the decision to initiate workplace change. They are also crucial to its success, as they must continuously support the workplace practices implemented.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Tina Weber
Senior research managerTina Weber on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työelämän yksikössä. Hänen työnsä on keskittynyt työvoimapulaan, hybridityön vaikutuksiin ja 'aina toiminnassa' -kulttuuriin sekä oikeuteen irtautua, työoloihin ja sosiaaliturvatoimiin itsenäisille ammatinharjoittajille sekä kaksoissiirtymän vaikutuksiin työllisyydessä, työoloissa ja työmarkkinasuhteissa. Hän vastaa tutkimuksista, jotka arvioivat eurooppalaisten sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuutta. Hän on myös tehnyt tutkimusta Euroopan työneuvostoista sekä työmarkkinasuhteiden ja sosiaalisen dialogin kehityksestä Euroopan unionissa. Ennen Eurofoundiin liittymistään vuonna 2019 hän työskenteli yksityisessä tutkimuslaitoksessa, jossa tehtiin pääasiassa EU:n työlainsäädännön ja työmarkkinapolitiikkojen vaikutusarviointeja. Tina on suorittanut tohtorin tutkinnon valtiotieteissä Edinburghin yliopistosta, keskittyen kansallisten ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen rooliin Euroopan sosiaalisessa vuoropuhelussa.
Peter Kerckhofs
Senior research managerPeter Kerckhofs on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen työnsä keskittyy työmarkkinaosapuolten rooliin eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä kansalliseen raportointiin työmarkkinasuhteiden kehityksestä. Peterillä on laaja asiantuntemus edustavuustutkimusten menetelmien kehittämisestä, eurooppalaisten ja kansallisten edustavuuskriteerien soveltamisesta eri alojen erityisissä yhteyksissä sekä syvällistä tietämystä eri alojen työmarkkinasuhteista. Peter on työskennellyt myös eurooppalaisiin yritysneuvostoihin ja eurooppalaiseen alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvissä projekteissa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli tutkijana ETUI:ssa ja UCL:ssä, EMCEF:n poliittisena sihteerinä ja KU Leuvenin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtorikoulun tieteellisenä koordinaattorina. Hänellä on kandidaatin tutkinto sosiaalityöstä ja maisterin tutkinto valtiotieteestä KU Leuvenista ja yksi kansainvälisistä suhteista UCL:stä, ja hänellä on tohtorin tutkinto työmarkkinasuhteista Manchesterin yliopistosta.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, erikoistuen vertaileviin työmarkkinasuhteisiin, sosiaaliseen vuoropuheluun ja työehtoneuvotteluihin. Hänellä on asiantuntemusta työehtosopimusten sisältöanalyysissä. Hänen nykyinen työnsä tarkastelee sosiaalikumppaneiden roolia kansallisten julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaaliturvalaitosten hallinnassa sekä sosiaalisen vuoropuhelun roolia työvoiman maahanmuutossa. Hän osallistuu myös EU-tason sektorikohtaisten sosiaalisten kumppaneiden edustavuuden arviointiin ja joka toinen vuosi järjestettävien kolmikantaisten vaihtoseminaareiden järjestämiseen. Ennen Eurofoundiin liittymistään Mária tutki työehtosopimusta Kansainvälisen työjärjestön hallinnon ja kolmipartismin osastolla Genevessä (2020–2022), sen jälkeen hän oli työskennellyt tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020). Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä, erikoistuen vertailevaan eurooppalaiseen politiikkaan Central European Universitystä.
Victoria Cojocariu
Research officerVictoria Cojocariu on tutkimusvirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä, joka työskentelee sosiaalisen vuoropuhelun ja työmarkkinasuhteiden parissa. Hän on laajasti mukana Eurofoundin edustavuustutkimuksissa, joita tukee eurooppalaista sosiaalista vuoropuhelua, sekä tutkimuksissa, joissa analysoidaan sosiaalisten kumppaneiden roolia kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä työehtosopimuskäytäntöjä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat digitalisaatio, työorganisointi ja työpaikkakäytännöt. Vuodesta 2025 lähtien Victoria hallinnoi EU:n PolicyWatch-tietokantaa. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2019 Victoria työskenteli tutkijana Bukarestin julkisen innovaation keskuksessa sekä Romanian Open Society Foundationissa, osallistuen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin maahanmuuton, koulutuksen, kolmansien maiden kansalaisten työmarkkinoille pääsyn sekä ihmisoikeuksien alalla. Hänellä on kandidaatin ja maisterin tutkinnot sosiologiassa.
Valeria Virgili
Project support officerValeria Virgili on projektitukivirkailija Eurofoundin työelämän yksikössä. Hän työskentelee tällä hetkellä Social Dialogue Networkissa, palvelutason sopimuksessa, jota rahoittaa Euroopan komission työllisyys-, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosasto ja jota Eurofound koordinoi tukemaan eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun analysointia ja edistämistä. Ennen tätä hän suoritti harjoittelujakson ja 11 kuukauden määräaikaisen viran Eurofoundilla, osallistuen Social Dialogue Networkiin liittyviin toimintoihin. Ennen virastoon liittymistään hän työskenteli kaksi vuotta ADAPTissa, italialaisessa tutkimuskeskuksessa, joka on erikoistunut kansainväliseen ja vertailevaan työoikeuden ja työmarkkinasuhteiden tutkimukseen. Valerialla on maisterin tutkinto politiikasta ja sosiaalipolitiikasta Bolognan yliopistosta.
Angelina Atanasova
Research support officerAngelina Atanasova on tutkimustukihenkilö Eurofoundin työelämän yksikössä. Hänen nykyiset tutkimusaiheensa ovat sosiaalinen vuoropuhelu ja työmarkkinasuhteet sekä vammaisten oikeudet ja vammaisten henkilöiden osallisuus työmarkkinoille. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2024 hän työskenteli kymmenen vuotta politiikkatutkimuksen parissa Brysselissä, tutkijana European Social Observatoryssa, tutkimusassistenttina KU Leuvenin oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä tasa-arvon ja syrjinmän vastaisen politiikan konsulttina Open Society European Policy Institutessa. Hänellä on tohtorin tutkinto EU-oikeudesta ja sosiologiasta KU Leuvenista sekä maisterin tutkinto julkisesta politiikasta Central European Universitystä. Hänen pääasialliset tutkimusintressinsä ovat vammaisten oikeudet, tasa-arvo, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen dialogi.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
