Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voidaan määritellä neuvotteluiksi, kuulemisiksi, yhteisiksi toimiksi, keskusteluiksi ja tiedonvaihdoksi, johon työnantajat ja työntekijät osallistuvat. Hyvin toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on keskeinen väline työolojen muokkaamisessa, ja siihen osallistuu erilaisia toimijoita eri tasoilla. Se tasapainottaa työntekijöiden ja työnantajien etuja ja edistää sekä taloudellista kilpailukykyä että sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Irlanti EU:ssa: Keskustelu Noelle O'Connellin kanssa
Tässä Eurofound Talks -jaksossa Mary McCaughey keskustelee Noelle O'Connellin kanssa, joka on European Movement Irelandin entinen toimitusjohtaja, European Movement Internationalin varapuheenjohtaja ja Merrion Advisoryn perustaja. Yhdessä he pohtivat Irlannin kehittyvää suhdetta Euroopan unioniin, maan kasvavaa vaikutusvaltaa Euroopan politiikan teossa sekä Euroopan tulevina vuosina kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia.Euroopan sosiaalisten kumppanijärjestöjen edustavuus: Maataloussektori – 2026
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida niiden organisaatioiden edustavuutta, jotka osallistuvat Euroopan maataloussektorin sosiaalisen vuoropuhelun komiteaan. Niiden suhteellinen edustavuus oikeuttaa heidän oikeutensa tulla kuulluksi ja heidän kykynsä neuvotella sopimuksista. Eurofoundin edustavuustutkimusten tavoitteena on tunnistaa alan asiaankuuluvat kansalliset ja eurooppalaiset sosiaaliset kumppanijärjestöt. Tämä tutkimus tunnistaa Euroopan elintarvike-, maatalous- ja matkailualan ammattiliittojen liiton (EFFAT), joka edustaa työntekijöitä, sekä Euroopan unionin ammatillisten maatalousjärjestöjen työnantajaryhmän / Euroopan unionin ammatillisten maatalousjärjestöjen komitean (GEOPA-COPA), joka edustaa työnantajia, edustavimmiksi eurooppalaisille sosiaalisiksi kumppanijärjestöiksi maataloussektorilla.
Representativeness of the European social partner organisations: Personal services sector – 2026
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the personal services sector.Poliittiset päättäjät tarvitsevat vankkaa näyttöä ymmärtääkseen työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja vastatakseen työmarkkinasuhteiden muuttuvaan dynamiikkaan Euroopassa. Eurofound käyttää yhteyshenkilöverkostonsa kartoittaakseen suuntauksia ja malleja sekä tuodakseen esiin esimerkkejä hyvin toimivasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta sekä EU:n että kansallisella tasolla.
Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa työmarkkinaosapuolten osallistumista päätöksentekoon, työntekijöiden osallistumista ja osallistumista, työehtosopimusneuvotteluja, palkka- ja palkitsemisjärjestelmiä, työntekijöiden edustusta ja työmarkkinasuhteita kaikilla tasoilla. Siinä tarkastellaan, missä määrin työmarkkinasuhteet ovat sopeutuneet monikansallisten organisaatioiden syntyyn.
Virasto on tuottanut yli 40 vuoden aikana laajan työmäärän, jossa on kartoitettu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun monia ja muuttuvia puolia Euroopassa eri tasoilla: yritysten, alakohtaisten, kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten tasojen tasolla.
Vuonna 2022 julkaistussa työmarkkinasuhteita koskevassa lippulaivaraportissa esitetään yleiskatsaus työmarkkinasuhteiden, myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, tärkeimpään kehitykseen vuosina 2015–2019. Muissa tämän alan töissä kartoitetaan työmarkkinasuhteiden keskeisiä ulottuvuuksia.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on yksi vuonna 2017 julistetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisistä periaatteista. Uusien keskustelujen syntyminen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta, työn laadusta ja uusista työmarkkinasuhteiden malleista on haastanut perinteiset työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmät.
Kolmekymmentä vuotta sen jälkeen, kun Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu aloitettiin historiallisesti Brysselin Val Duchessessa, Euroopan komissio käynnisti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uuden alun 5. maaliskuuta 2015 järjestetyssä korkean tason tapahtumassa, johon osallistui työmarkkinajärjestöjä eri puolilta Eurooppaa. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on EU:n sosiaalipolitiikan väline, joka osallistuu suoraan EU:n työlainsäädännön ja -politiikan muotoiluun.
Komissio ehdotti 25. tammikuuta 2023 neuvoston suositusta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa ja julkaisi uuden tiedonannon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta ja edistämisestä "sen koko potentiaalin hyödyntäminen oikeudenmukaisten siirtymien hallinnassa", kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa 2023 vuonna 2024 järjestettävästä työmarkkinaosapuolten huippukokouksesta vuonna 1985 pidetyn huippukokouksen rinnalla.
Komissio ja toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat maaliskuussa 2025 yhteisen sopimuksen Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta. Tämä perustuu tammikuussa 2024 pidettyyn Val Duchesse -huippukokoukseen ja sen työmarkkinaosapuolten julkilausumaan.
Euroopan komissio: Työmarkkinaosapuolten huippukokous Val Duchesse 2024opens in new tab
Eurofoundin blogi: Val Duchessesta Riikaan: miten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu käynnistetään uudelleen?
Euroopan komissio: Komissio esittää konkreettisia toimia työmarkkinaosapuolten osallistumisen lisäämiseksi kansallisella ja EU:n tasollaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
20 November 2024
Tripartite Exchange Seminar 2024: The role of social dialogue in a green just transition
20 March 2023
Trends in national social dialogue in responding to external shocks or crises: Background paper
This paper provides an overview of the involvement of the social partners in policymaking and social dialogue in recent years, primarily at national peak level. It will focus on the evolution of social dialogue over the past decade and a half in terms of its response to external shocks, focusing on three key periods: the financial and economic crisis between 2008 and 2012; the subsequent recovery and consolidation phase between 2013 and early 2020; the recent series of new crises, starting in 2020 with the COVID-19 pandemic up to today’s combined challenges of inflation, the ‘cost of living crisis’ and the Russian invasion of Ukraine.
1 December 2022
Social dialogue and collective bargaining in the hospital sector during the COVID-19 pandemic
This report analyses the role of social dialogue and collective bargaining in addressing the challenges created or exacerbated by the COVID-19 pandemic in the hospital sector. It also explores whether existing social dialogue and collective bargaining processes at national level were adapted in order to address these new challenges. The research included a literature review to contextualise the structural features of the hospital sector and an analysis of policy initiatives to manage the crisis implemented across the EU27 and Norway. The findings indicate that the level and nature of the social partners’ involvement in pandemic responses varied across Europe. Social dialogue and collective bargaining played a prominent role in some countries, while in others the social partners were less involved. Although no substantial changes were identified in social dialogue institutions and processes, the breadth of issues they deal with expanded beyond the traditional areas of employment and working conditions.
7 February 2022
Collective labour disputes in the EU
In recent years, apart from some intermittent spikes, there has been a general decrease in industrial action across the EU Member States. During the COVID-19 pandemic, this trend has continued, with the most significant labour disputes not surprisingly occurring in the human health and social services sector, the education sector and the transport and logistics sector. This report analyses the data collected in 2018–2019 by Eurofound during the piloting of its Industrial Action Monitor (IAM) database. Using cluster analysis, the research classified industrial action in Europe into five categories: national disputes of interest and rights, sometimes involving different forms of employment; extended disputes about collective pay agreements; localised disputes about employment problems, working time and restructuring, with short work stoppages; localised disputes about workers’ rights and grievances over company policies; and disputes concerning public policies.
In terms of specific issues, problems over pay accounted for over 40% of disputes, employment problems accounted for 20%, other aspects of working conditions accounted for 16% and protests accounted for 13%. Noting the lack of complete data on industrial action in Europe, the analysis points to the need for a systematic collection of empirical evidence in the future to provide a sound basis for comparative analysis.
23 March 2021
Working life in the COVID-19 pandemic 2020
This publication consists of individual country reports on working life during 2020 for 29 countries – the 27 EU Member States, Norway and the United Kingdom. The country reports summarise first evidence on the impact of the COVID-19 pandemic on working life based on national research and survey results. They outline the policy responses of governments and social partners in their efforts to cushion the socioeconomic effects and include a focus on policy areas that have been accelerated or disrupted due to the crisis. Finally, the reports explore the impact of the pandemic on industrial action, working time and wages.
Please note that there is no consolidated report on working life in the EU in 2020.
9 March 2021
Involvement of social partners in policymaking during the COVID-19 outbreak
Since 2016, Eurofound has closely monitored the involvement of national social partners in policymaking as part of the European Semester cycle. In 2020, the focus was on their involvement during the first months of the COVID-19 outbreak. While the pandemic has presented a huge challenge to social dialogue, the results of the analysis highlight how social dialogue can be an effective tool in shaping policy initiatives and finding solutions to emergency situations affecting businesses, workers, the economy and society. It is clear that the participation of social partners in the design and implementation of national recovery and resilience plans in 2021 will be key in the recovery process and for strengthening social dialogue going forward.
11 December 2020
Industrial relations: Developments 2015–2019
As part of its mandate to promote dialogue between management and labour, Eurofound has monitored and analysed developments in industrial relations systems at EU level and in EU Member States for over 40 years. This flagship report is based on the work done in this context during the last programming period (2015–2019). It draws on the extensive monitoring of industrial relations systems and social dialogue carried out by Eurofound on an ongoing basis. The overall aim of the report is to assist policymakers and industrial relations actors both to understand the challenges facing social dialogue and to identify possible ways to contribute to balanced and well-functioning industrial relations systems going forward.
12 October 2020
European Company Survey 2019 - Workplace practices unlocking employee potential
This report is based on the fourth edition of the European Company Survey (ECS), which was carried out jointly by Eurofound and Cedefop in 2019. It describes a wide range of practices and strategies implemented by European companies in terms of work organisation, human resource management, skills use and skills development, and employee voice. The report shows how these practices are combined and how the resulting ‘bundles of practices’ are associated with two outcomes beneficial to employees and employers: workplace well-being and establishment performance.
The analysis finds that the establishments that are most likely to generate this win–win outcome are those that combine a high degree of worker autonomy, a balanced motivational strategy, a comprehensive training and learning strategy, and high levels of direct employee involvement in decision-making, as well as offering managerial support for these practices. To boost the adoption of employee-oriented practices – particularly in relation to autonomy, skills and employee involvement – managers should be offered appropriate support, as they play a key role in the decision to initiate workplace change. They are also crucial to its success, as they must continuously support the workplace practices implemented.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on Eurofoundin työelämäyksikön tutkija. Hän vastaa alakohtaisten edustavuustutkimusten yleiskatsausten laatimisesta, työmarkkinasuhteita, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työelämää koskevan kansallisen raportoinnin hallinnasta ja laadunvalvonnasta sekä palkan ulkopuolisia työehtosopimusneuvotteluja koskevan hankkeen kehittämisestä. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli teknisenä tutkijana Kansainvälisen työjärjestön hallinto- ja kolmikantaosastolla Genevessä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lippulaivaraportin 2022 parissa. Hän työskenteli myös tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020) keskittyen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, työehtosopimusneuvotteluihin, työoloihin ja työsosiologiaan. Marialla on valtiotieteen maisterin tutkinto erikoistuen vertailevaan eurooppapolitiikkaan Keski-Euroopan yliopistosta.
Peter Kerckhofs
Senior research managerPeter Kerckhofs on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen työnsä keskittyy työmarkkinaosapuolten rooliin eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä kansalliseen raportointiin työmarkkinasuhteiden kehityksestä. Peterillä on laaja asiantuntemus edustavuustutkimusten menetelmien kehittämisestä, eurooppalaisten ja kansallisten edustavuuskriteerien soveltamisesta eri alojen erityisissä yhteyksissä sekä syvällistä tietämystä eri alojen työmarkkinasuhteista. Peter on työskennellyt myös eurooppalaisiin yritysneuvostoihin ja eurooppalaiseen alakohtaiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvissä projekteissa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli tutkijana ETUI:ssa ja UCL:ssä, EMCEF:n poliittisena sihteerinä ja KU Leuvenin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtorikoulun tieteellisenä koordinaattorina. Hänellä on kandidaatin tutkinto sosiaalityöstä ja maisterin tutkinto valtiotieteestä KU Leuvenista ja yksi kansainvälisistä suhteista UCL:stä, ja hänellä on tohtorin tutkinto työmarkkinasuhteista Manchesterin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
