Työn organisointi
Työn organisoinnissa on kyse työnjaosta, työn koordinoinnista ja valvonnasta: miten työ jakautuu työtehtäviin, tehtävien niputtamisesta töihin ja toimeksiannoihin, työntekijöiden keskinäisriippuvuuksista sekä siitä, miten työtä koordinoidaan ja ohjataan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Se kattaa suoritetut tehtävät, kuka ne suorittaa ja miten ne suoritetaan tuotteen valmistusprosessissa tai palvelun tarjoamisessa. Työn organisoinnilla tarkoitetaan siis sitä, miten työtä suunnitellaan, organisoidaan ja johdetaan yrityksissä, sekä valintoja, jotka koskevat erilaisia näkökohtia, kuten työprosesseja, työn suunnittelua, vastuita, tehtävien jakoa, työaikataulua, työtahtia, sääntöjä ja menettelytapoja sekä päätöksentekoprosesseja.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Siirtyminen hybridityöhön: Johtamisen haasteet – Digitaalinen tarina
Tämä digitaalinen juttu esittelee päähavaintoja siitä, miten hybridityö muokkaa johtamiskäytäntöjä esimiehen tasolla: Miksi hybridityö vaatii uusia koordinointimuotoja; Miten esimiehet ylläpitävät näkyvyyttä ja suorituskyvyn valvontaa ilman fyysistä yhteisläsnäoloa; Mikä ylläpitää tiimin yhtenäisyyttä ja hyvinvointia hajallaan olevien joukkueiden välillä; Kuinka tiedon ja mahdollisuuksien tasapuolinen pääsy voidaan taata; Missä politiikkaohjausta tai tukea eniten tarvitaan.Siirtyminen hybridityöhön: Johtamisen haasteet
COVID-19-pandemia nopeutti siirtymistä hybridityöhön, jossa työntekijät jakavat aikansa etätyön ja paikan päällä työn välillä. Vaikka tämä malli tarjoaa enemmän joustavuutta, se tuo myös uusia haasteita esimiehille ja muille esimiehille. Tässä raportissa tarkastellaan, miten hybridityö muokkaa työorganisaatiota ja vaikuttaa päivittäisiin johtamiskäytäntöihin esimiesten tasolla, keskittyen muutoksiin koordinoinnissa, viestinnässä, suorituskyvyn hallinnassa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa.Algoritminen johtaminen eurooppalaisissa työpaikoissa: Vaikutukset työorganisointiin ja työoloihin
Tämä tutkimus esittelee toissijaisen analyysin Eurofoundin seitsemännen eurooppalaisen työolosuhteiden kyselyn (EWCS 2024) aineistosta, joka tutkii digitaalisten teknologioiden yleisyyttä nykyaikaisissa työpaikoissa ja algoritmisten johtamiskäytäntöjen leviämistä. Yhdistämällä työntekijöiden raportoitu altistuminen tietokoneohjelmille, jotka seuraavat suoritusta, jakavat tehtäviä ja aikatauluttavat töitä, analyysi arvioi, miten teknologia muokkaa työtä. Se tunnistaa myös erilliset työntekijäprofiilit digitaalisen teknologian käyttömallien ja kunkin profiilin ominaisuuksien perusteella. Tulokset tukevat päätöksentekoa, jonka tavoitteena on edistää laadukkaita työpaikkoja yhä digitaalisemmissa työpaikoissa.Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla työ organisoidaan eri organisaatioissa, ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuottavuuteen, tehokkuuteen ja kilpailukykyyn sekä työoloihin, työntekijöiden hyvinvointiin ja työn kestävyyteen koko elämän ajan. Tietyntyyppiset työn organisointimuodot liittyvät työn ja työllisyyden parempaan laatuun. Näissä ihmiskeskeisemmissä työn organisoinnin muodoissa korostuvat tiimityön, osaamisen käytön ja kehittämisen sekä työntekijöiden osallisuuden ja autonomian arvo.
Työn organisointi on keskeinen tekijä talouden ja liiketoiminnan kehityksessä, ja sillä on merkittäviä vaikutuksia tuottavuuteen, innovointiin, työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tiettyjen työn organisoinnin muotojen edistäminen edistää 1. heinäkuuta 2020 käynnistetyssä Euroopan komission kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä koskevassa Euroopan osaamisohjelmassa ja sen työpaikoilla toteutettavissa innovointihankkeissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näillä tavoitteilla pyritään siirtämään Eurooppaa kohti kilpailukykyisempää tietoon perustuvaa taloutta, jossa keskitytään ammattitaitoiseen työvoimaan ja innovointiin – tuotteiden ja prosessien lisäksi myös työn organisoinnissa ja työn laatua koskevissa vaatimuksissa, kun Eurooppa siirtyy digitaaliseen ja hiilineutraaliin talouteen. Euroopan komissio nimesi vuoden 2023 Euroopan osaamisen teemavuodeksi tukeakseen osaamisen kehittämistä ja auttaakseen yrityksiä puuttumaan osaamisvajeeseen EU:ssa.
Työpaikkojen innovointi ja yhteys työn organisointiin voi tapahtua monin eri tavoin, mukaan lukien muutokset liiketoimintarakenteessa ja liiketoimintamalleissa, henkilöstöhallinnossa, suhteissa asiakkaisiin ja toimittajiin tai itse työympäristössä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on myös tärkeä rooli työntekijöiden potentiaalin edistämiseen tähtäävässä työn organisoinnissa, kuten työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevassa EU:n direktiivissä korostetaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa toistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työntekijöiden osallistamisen merkitys työn organisointiin liittyviin prosesseihin.
Euroopan komissio: Euroopan osaamisohjelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan osaamisen teemavuosiopens in new tab
Euroopan komissio: Innovaatiot työpaikoillaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatettaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
25 May 2023
Hybrid work in Europe: Concept and practice
The term ‘hybrid work’ was popularised with the upsurge of telework during the COVID-19 pandemic, when companies and employees started to discuss ways of organising work after the crisis. The term has been increasingly used to refer to situations in which (teleworkable) work is carried out from two sites: at the usual place of work (normally the employer’s premises) and from home (as experienced during the pandemic) or other locations. However, the concept of hybrid work is still fuzzy and various meanings are attributed to it. This report aims to bring clarity to this concept by exploring the available information from two main sources: recent literature and contributions provided by the Network of Eurofound Correspondents from across the European Union. It summarises the main debates around hybrid work in the Member States and shows how hybrid work has been implemented in practice across Europe. The main hindrances, challenges, benefits and opportunities of hybrid work are also discussed.
9 December 2021
Business not as usual: How EU companies adapted to the COVID-19 pandemic
This report aims to support European businesses in navigating the challenges of the COVID-19 pandemic. The focus is on workplace practices and features that have helped establishments across the EU to develop operational resilience while keeping employees and customers safe. The report investigates how EU establishments initially reacted to the external shock brought about by the outbreak of the pandemic and how they subsequently adapted their workplaces. It also explores the impact of the pandemic on the health and well-being of workers and how the COVID-19 outbreak and subsequent disruptions affected business operations and work organisation.
24 October 2021
Digitisation in the workplace
Research into the transformative potential of the digital revolution tends to take a quantitative approach in an attempt to monitor changes in employment levels due to digitalisation. The fear of potential job losses and negative disruption brought about by digital technologies has permeated the policy debate on digitalisation. In contrast, this report, based on case study research, takes a more qualitative approach to exploring the impact of selected digital technologies (internet of things, 3D printing, and virtual and augmented reality) in the workplace. While digital technologies can bring many opportunities and have been shown to be beneficial for both workers and organisations, there is a need to put safeguards in place to ensure employee data protection and privacy. A well-functioning social dialogue is also key to reaping the benefits of digital technologies and preventing – or minimising – any negative outcomes.
26 February 2021
Working conditions and sustainable work: An analysis using the job quality framework
This flagship report summarises the key findings of Eurofound’s research on working conditions conducted over the programming period 2017–2020. It maps the progress achieved since 2000 in improving working conditions and examines whether all workers have benefited equally from positive change. It highlights which groups are the most at risk of experiencing poor working conditions and being left behind. Given the changes in the world of work, emerging challenges for good job quality are identified. The report also provides evidence for measures that could lead to the further improvement of work and the achievement of fair working conditions for all in the EU. The analysis shows that, overall, job quality in the EU is improving, if slowly. Not all workers are benefiting to the same extent, however. Furthermore, gender, age and contractual status have a significant bearing on a person’s working conditions. And while digitalisation helps to address some job quality issues, it also creates new challenges. The COVID-19 pandemic has exacerbated trends, reinforcing concerns and highlighting the importance of achieving job quality for all.
12 October 2020
European Company Survey 2019 - Workplace practices unlocking employee potential
This report is based on the fourth edition of the European Company Survey (ECS), which was carried out jointly by Eurofound and Cedefop in 2019. It describes a wide range of practices and strategies implemented by European companies in terms of work organisation, human resource management, skills use and skills development, and employee voice. The report shows how these practices are combined and how the resulting ‘bundles of practices’ are associated with two outcomes beneficial to employees and employers: workplace well-being and establishment performance.
The analysis finds that the establishments that are most likely to generate this win–win outcome are those that combine a high degree of worker autonomy, a balanced motivational strategy, a comprehensive training and learning strategy, and high levels of direct employee involvement in decision-making, as well as offering managerial support for these practices. To boost the adoption of employee-oriented practices – particularly in relation to autonomy, skills and employee involvement – managers should be offered appropriate support, as they play a key role in the decision to initiate workplace change. They are also crucial to its success, as they must continuously support the workplace practices implemented.
6 July 2020
How does employee involvement in decision-making benefit organisations?
How do organisations get the best out of their employees? Research on human resource management has found that a key practice is employee involvement: enabling employees to make decisions on their own work and to contribute to organisational decision-making. A high degree of employee involvement creates work environments that are highly motivational and that emphasise skill development. And this is the type of work environment that organisations need to meet the demands for innovation and adaptability to technological change in a knowledge-driven economy. This policy brief examines the empirical evidence that workplaces where employee involvement is high are more successful in developing the capacity for high performance in workers than workplaces with lower levels of involvement. It examines the influence of work organisation on two factors contributing to performance: work engagement and skill development.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Gijs van Houten
Senior research managerGijs van Houten on Eurofoundin työllisyysyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on erityisosaamista kansainvälisistä kyselymenetelmistä sekä työpaikan käytäntöjen ja organisaatiostrategioiden analysoinnista. Hän johtaa Eurofoundin tiedonkeruuta käsittelevää työryhmää ja vastaa vuoden 2024 Euroopan työolotutkimuksen suunnittelusta ja menetelmistä. Ennen Eurofoundille tuloaan vuonna 2010 hän työskenteli Alankomaiden sosiaalialan tutkimuslaitoksessa (SCP). Gijs vietti vuoden poissa vuonna 2016 työskennellen Pew Research Centerissä Washington DC:ssä. Hänellä on sosiologian maisterin tutkinto Radboudin yliopistosta Nijmegenistä ja tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä Utrechtin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
