Algoritminen johtaminen eurooppalaisissa työpaikoissa

Algoritminen johtaminen tarkoittaa digitaalisten teknologioiden käyttöä johtamistoimintojen, kuten työn organisoinnin, koordinoinnin, valvonnan ja arvioinnin, täydelliseen tai osittain automatisoimiseen. Alun perin termi yhdistettiin digitaalisiin työvoimaalustoihin, mutta nykyään termi ymmärretään laajemmin laajemmin laajemmassa työllisyysympäristössä.

Vaikka algoritminen johtaminen voi parantaa tehokkuutta ja riskienhallintaa, ja joillakin aloilla, kuten rahoituspalveluissa ja liikenteessä, se voi johtua sääntelyn noudattamisesta, se tuo mukanaan myös haasteita ja mahdollisia haittoja. Vaikka edustaviin kyselyihin perustuva määrällinen näyttö on suhteellisen rajallista, on yhä enemmän tutkimusta – pääosin laadullisiin tutkimuksiin perustuvaa – joka yhdistää algoritmisen johtamisen työn tehostamiseen, lisääntyneeseen aikapaineeseen ja vähentyneeseen työntekijöiden autonomaan. Olemassa oleva näyttö viittaa myös siihen, että vaikutukset riippuvat työntekijöiden käytettävissä olevista työvoimaresursseista, kuten autonomiasta, organisatorisesta tuesta ja taitojen käytöstä, jotka voivat suojata mahdollisia haitallisia vaikutuksia.

Tämä raportti osallistuu käynnissä olevaan politiikkakeskusteluun esittämällä Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen 2024 analyysin tuloksia, keskittyen algoritmiseen johtamiseen eurooppalaisissa työpaikoissa. Tässä raportissa algoritmista johtamista mitataan, raportoivatko työntekijät, että tietokoneohjelmia käytetään työpaikalla tehtävien jakamiseen, työaikojen (aikataulutuksen) määrittämiseen tai suorituksen seurantaan. Tämä yksinkertaistettu operationalisointi kattaa algoritmisen hallinnan kolme ydintoimintoa, mutta ei anna kattavaa määritelmää käsitteelle. Analyysi rajoittuu vain työntekijöihin ja tarkastelee sekä algoritmisen johtamisen yleisyyttä että sen suhdetta työoloihin ja työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkiakseen algoritmisen johtamisen, työn resurssien ja työvaatimusten yhdistettyä yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin tämä raportti hyödyntää työkuormituksen käsitettä, joka määritellään tilanteeksi, jossa työvaatimukset ylittävät työn resurssit. Työntekijät jakautuvat monipuolisiin työnlaatuprofiileihin erittäin vaativista töistä, joille on ominaista korkeat vaatimukset ja rajalliset resurssit, aina erittäin resursoituihin töihin, joille on ominaista suotuisampi tasapaino vaatimusten ja resurssien välillä.

Alustatyödirektiivin (direktiivi (EU) 2024/2831) hyväksymisen jälkeen politiikan huomio on vähitellen siirtynyt alkuperäisestä algoritmisen hallinnan painopisteestä alustatyössä kohti sen käyttöä perinteisemmissä työympäristöissä. Tiettyjen työnhallinnassa käytettyjen tekoälyjärjestelmien (AI) luokittelu korkean riskin järjestelmiksi tekoälylain (asetus (EU) 2024/1689) mukaisesti merkitsee tärkeää askelta EU:n lähestymistavassa digitaalisten teknologioiden sääntelyssä työpaikoilla ja heijastaa kasvavaa huolta näiden teknologioiden vaikutuksista työntekijöihin.

Muita algoritmiseen hallintaan liittyviä EU:n lainsäädäntövälineitä ovat yleinen tietosuojaasetus (asetus (EU) 2016/679), joka asettaa turvatoimet työntekijöiden henkilötietojen käsittelylle ja automaattiselle päätöksenteolle; tiedon ja kuulemisen puittedirektiivi (direktiivi 2002/14/EY), joka mahdollistaa työntekijöiden edustajien osallistumisen työjärjestykseen vaikuttaviin päätöksiin; sekä työturvallisuus- ja työterveyskehysdirektiivi (neuvoston direktiivi 89/391/EMÜ), joka velvoittaa työnantajia arvioimaan ja ehkäisemään työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, mukaan lukien psykososiaaliset riskit.

Viime aikoina Euroopan parlamentti tunnusti päätöslauselmassaan digitalisaatiosta, tekoälystä ja algoritmisesta johtamisesta työpaikoilla (2025), sekä mahdollisuudet että haasteet, jotka liittyvät digitalisaation, tekoälyn ja algoritmisen johtamisen lisääntymiseen työpaikoilla.

• Algoritminen johtaminen on yleisintä toimistotyöntekijöiden, teknikoiden sekä laite- ja koneenkäyttäjien keskuudessa. Näissä ammateissa automaattinen tehtävien jakaminen ja suorituskyvyn seuranta ovat yleisimmin raportoituja algoritmisia johtamistoimintoja, kun taas automatisoitu aikataulutus on huomattavasti harvinaisempaa. Esimiehet, ammattilaiset, palvelu- ja myyntityöntekijät, käsityöläiset, alkeisammateissa työskentelevät työntekijät ja erityisesti taitavat maataloustyöntekijät raportoivat algoritmisen johtamisen kokonaisuudessaan alhaisemman tason. Automaattinen aikataulutus jakautuu myös ammattien kesken tasaisemmin kuin kaksi muuta toimintoa.

• Aloilla, joilla algoritminen hallinta on yleisin – rahoitus ja kiinteistöt, tieto ja viestintä sekä kuljetus ja varastointi – suorituskyvyn seuranta ja automatisoitu tehtävien kohdentaminen ovat johdonmukaisesti yleisimmin raportoituja toimintoja, kun taas automatisoitu aikataulutus on harvinaisempia. Sen sijaan kaikki kolme toimintoa ovat suhteellisen harvinaisia koulutuksessa, maataloudessa, kaivostoiminnassa ja rakentamisessa.

• Kolmesta algoritmisesta hallintatoiminnosta automaattinen tehtävien jakaminen on vahvin työn muutoksen ennustaja, mukaan lukien uusien tehtävien luominen, muiden tehtävien poistaminen ja parempi vuorovaikutus kollegoiden kanssa. Automaattinen aikataulutus ja suorituskyvyn seuranta osoittavat samankaltaisia, mutta maltillisia yhteyksiä työn muuntamiseen.

• Kolmen algoritmisen johtamisfunktion käyttö liittyy korkeampiin työvaatimuksiin, erityisesti kvantitatiivisiin vaatimuksiin (työn intensiteetin tallentaminen). Algoritmisen hallinnan kohteena olevat työntekijät kokevat myös todennäköisemmin työkuormitusta kuin ne, jotka eivät koe sitä. Kolmesta tarkastellusta suorituskyvyn seuranta erottuu johdonmukaisimmin heikompiin terveyden ja hyvinvoinnin tuloksiin, ja se näyttää hieman vahvistavan olemassa olevan työpaineen haitallisia vaikutuksia jo vaativissa töissä.

• Se, vähentääkö vai pahentaako algoritminen johtaminen näitä negatiivisia seurauksia, riippuu algoritmisesta funktiosta: automaattinen tehtävien jakaminen ei vähennä eikä lisää työn kuormitusta; automatisoidulla aikataulutuksella on marginaalisen merkittävä lieventävä vaikutus rasitetuissa työtehtävissä oleville työntekijöille; ja suorituskyvyn seuranta pahentaa merkittävästi työkuormituksen negatiivisia vaikutuksia, lisäten entisestään uupumusta ja työ-perhe-ristiriitoja sekä vähentäen työaktiivisuutta.

• Algoritminen johtaminen ei ole tasaisesti jakautunut sektoreille, ammateille ja EU:n jäsenvaltioille, eikä se ole yhtenäinen käytäntökokoelma; sen sijaan se kattaa monipuolisen kirjon johtamistoimintoja ja organisaatiosovelluksia. Vaikka yhteiset perustason suojat ovat välttämättömiä, niiden toteuttamista voidaan tukea sosiaalisen vuoropuhelun, työehtoneuvottelujen, käytännön ohjauksen ja hyvien käytäntöjen esimerkeillä, jotka heijastavat algoritmista johtamista eri tavoin.

• Jatkuva seuranta ja vertailut jäsenvaltioiden välillä voivat vahvistaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Samaan aikaan tarvitaan enemmän investointeja yritysten käytäntöjen analysointiin, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miten algoritmiset johtamistoiminnot toteutetaan ja integroidaan työorganisointiin, mukaan lukien miten eri työkalut ja käytännöt vaikuttavat ja yhdistyvät työpaikan tuloksiin.

• Algoritminen hallinta on osa laajempaa työn digitaalista muutosta. Tässä analyysissä se yhdistetään korkeampiin työpaikkavaatimuksiin, erityisesti määrällisiin vaatimuksiin ja suurempaan työpaineeseen, kun taas sen suhde työresurssien saatavuuteen on ristiriitaisempi. Kun sen käyttöönotto laajenee, on kiinnitettävä huomiota työn laatuun kohdistuviin vaikutuksiin varmistamalla, että sen toteuttaminen sisältää riittäviä työresursseja, työntekijöiden tukea ja terveellisten työolosuhteiden turvatoimia.

• Suorituskyvyn seuranta on yleisin algoritmisen hallinnan muoto, ja se liittyy korkeampiin kysymyksiin, vähempiin resursseihin sekä huonompiin terveys- ja hyvinvointituloksiin, erityisesti jo valmiiksi kuormitetuilla työntekijöillä. Turvatoimien tulisi varmistaa läpinäkyvyys siitä, mitä valvotaan, miten dataa käytetään ja miten päätökset tehdään. Työ- ja tietosuojalakien vahva valvonta – yhdessä olemassa olevien tiedonsaanti-, kuulemis- ja työehtosopimusoikeuksien tehokkaan toteuttamisen kanssa – on välttämätöntä, jotta algoritminen suorituskyvyn seuranta on oikeudenmukaista ja suhteellista ja reilua.

• On olennaista varmistaa algoritmisten johtamistoimintojen vastuullinen toteutus ja integrointi organisaation prosesseihin ja digitaalisiin järjestelmiin hallintokehysten, vaikuttavuusarviointien ja työntekijöiden osallistumisen kautta. Kun olennaiset riskit tunnistetaan, organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön asianmukaiset turvatoimet nykyisen työvoima-, tietosuoja- ja tekoälylainsäädännön mukaisesti. Algoritminen johtaminen voi muokata tehtäviä ja työorganisointia, vaatien ihmiskeskeistä uudelleensuunnittelua, jotta tuottavuuskasvut voidaan sovittaa yhteen työntekijöiden hyvinvoinnin kanssa, tukien politiikkaohjeita ja kuulemismekanismeja.