Euroopan työllisyysseuranta (EJM)

Käyttäen standardoituja kansainvälisiä ammattiluokituksia (ISCO-08) kaksinumeroisella tasolla ja sektoria (NACE Rev 2.0) yksinumeroisella tasolla, luodaan jokaisessa maassa työpaikkamatriisi. Jokainen työ on ammatti tietyllä alalla. Yhteensä on 43 kaksinumeroista ammattia ja 23 yksinumeroista sektoria, mikä tuottaa 989 työpaikkasolua. Käytännössä monet teoreettisista työtehtävien soluista eivät sisällä työllisyyttä; Esimerkiksi rahoituspalveluissa on epätodennäköistä, että osaavia maataloustyöntekijöitä olisi paljon. Työllistymisryhmien kokonaismäärä maassa vaihtelee noin 400:sta hieman yli 800:aan, ja se määräytyy pitkälti maan koon ja Euroopan unionin työvoimatutkimuksen (EU-LFS) otoskoon mukaan. Mitä suurempi työvoima, sitä monipuolisempi on mahdollisia työpaikkayhdistelmiä, jotka voidaan tunnistaa LFS-datan avulla.

Kunkin maan työpaikat on luokiteltu jonkin sijoituskriteerin, esimerkiksi keskimääräisen tuntipalkan perusteella. Viimeisimmässä analyysissä kunkin maan työpaikka–palkka-rankingit perustuvat pääasiassa Structure of Income [SES] -kyselyn mikrodataan (kolmelta aallolta, 2014, 2018 ja 2022), joita täydentävät EU-LFS:n vuosittaiset tietotiedostot vuosilta 2014–2020, kattaen sektorit, joita SE:ssä ei ole. Nämä lähteet mahdollistivat 27 EU:n jäsenvaltion maiden työpaikka-palkkaluokitusten luomisen. Vaihtoehtoisissa rankingeissa käytetään myös kahta muuta työn laadun kriteeriä – työelämän koulutus (perustuu työtehtävien painotettuun keskimääräiseen koulutustasoon, lähde: LFS) ja laajempi työnlaatu (perustuu seitsemän työnlaadun ulottuvuuden painotettuun keskiarvoon, lähde: European Working Conditions Surveys 2015 ja 2024). 

Työpaikat jaettiin viidenneksi kussakin maassa kyseisen maan työpaikka-palkkaluokituksen perusteella. Parhaiten palkatut työt sijoitetaan viidenteen viiteen, ja matalimpaan palkkaan viidenneksestä. Jokaisen viidenneksen tulisi edustaa mahdollisimman lähellä 20 % työllisyydestä aloitusjaksolla, eli työpaikat jaetaan kvintiileihin niiden työllisyyspainojen perusteella. Tämän jälkeen tehtävä-kvintiilijakot pysyvät kiinteinä jokaiselle maalle, joten kaikissa kaavioissa, jotka seuraavat tiettyä viidenneksestä kyseisessä maassa (riippumatta hajonneesta) viittaavat aina työllisyystietoihin tietyssä työryhmässä, joka on yksinomaan kyseisessä viidenneksessä. Esitystä varten painopiste siirretään sitten työllisyysmäärän muutokseen viidennestasolla tietyn ajanjakson aikana kussakin maassa, esimerkiksi vuosina 2019–2024. Alla oleva kaavio havainnollistaa yksinkertaistettuna yllä mainittuja kolme vaihetta, käyttäen esimerkkeinä joitakin EU-tasolla palkattuja ja matalapalkkaisia töitä, joissa työllistetään suuria määriä. (Vaikka työpaikat on jaettu oikein EU:n viidenneksen mukaan, yksittäiset työ-palkka-arvot 1–4 ja 1105–1108 ovat vain havainnollistavia.)

Työpaikkaluokitukset ja viidennet tehtävät jokaisessa maassa

Nettotyöllisyyden muutos aloitus- ja päätösjaksojen välillä (työllistyneissä henkilöissä) kussakin viidenneksessä maassa summataan selvittämään, onko nettotyöpaikkojen kasvu keskittynyt työllisyysrakenteen ylä-, keski- vai alaosaan. Ellei toisin mainita, kaikki raportin kaaviot kuvaavat nettotyöllisyyden muutosta viidenneksittain kyseisessä maassa tai koko EU:ssa. EU:n kokonaiskaaviot perustuvat yhteiseen EU:n työpaikka–palkka-rankingiin (perustuen kansallisten standardoitujen työ–palkka-rankingien painotettuun keskiarvoon).

Tuloksena olevat kvintiilikaaviot antavat yksinkertaisen, graafisen kuvan työllisyysmuutoksen laajuudesta tietyllä ajanjaksolla sekä siitä, miten muutos on jakautunut eri palkkatasojen työpaikoille. Samankaltainen työtehtävien luokittelu voidaan tehdä työnhaltijoiden taitojen avulla tai laaja-alainen, moniulotteinen työnlaadun indikaattori ranking-kriteerinä, ja myös tiedot saadaan syntyneistä erittelystä.

Alla oleva viidenneskaavio esimerkiksi havainnollistaa EU27:n työllisyysmuutoksia vuosina 2019–2024. Kuvio tulisi lukea vasemmanpuoleisimmasta palkkiryhmästä (kvintili 1, edustaa alhaisimmat työt) oikeanpuoleisimpaan klusteriin (kvintili 5, joka edustaa parhaiten palkattuja töitä). Nettotyöllisyyden muutos esitetään pystyakselilla, tuhansina (k) tai miljoonina (m). Kaavion hallitsevia piirteitä ovat 2,4 miljoonan matalapalkkaisen työpaikan menetys (alin kvintiili) sekä noin 7,4 miljoonan hyvin palkatun työpaikan (ylin viidennes) samanaikainen lisäys pandemian ja sen jälkeisen ajanjakson aikana.

Tämä menetelmä tarjoaa myös lisämahdollisuuksia jakaa nämä nettotyöllisyysmuutokset kategorioihin kuten sukupuoli, työsuhde tai ammatillinen asema sekä työaikakategoria: kokoaikainen tai osa-aikainen. Laajemman kuvauksen datan käsittelystä löytyy aiempien EJM:n vuosiraporttien liitteiden laajasta materiaalista, jossa käytettiin samaa työpaikkapohjaista lähestymistapaa. 

Lopuksi on myös pylväskaavioita, jotka näyttävät työllisyystasot viidenneksen mukaan. Rakenteeltaan nämä kaaviot näyttävät jopa viidennekset aloitusvuonna (2011); Tämän jälkeen työllisyyssummat heijastavat työllisyyden muutosta kaikissa yksittäisissä työpaikoissa, jotka on määrätty kullekin viidennekselle ajanjaksolle asti vuosien 2019 tai 2024 välillä (huomioiden, että työpaikoista kvintiiliin jaot ovat kiinteitä koko ajanjaksolle).