Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
EU:n toimielimet antoivat yhdessä julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista marraskuussa 2017, minkä jälkeen sen täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuussa 2021. Aloitteessa esitetään 20 periaatetta, joiden tarkoituksena on "tarjota kansalaisille uusia ja tehokkaita oikeuksia". Keskeiset periaatteet jakautuvat kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; oikeudenmukaiset työolot; sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Pilari toimii EU:n kompassina elin- ja työolojen parantamisessa ja covid-19-pandemiasta elpymisen tukemisessa.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
From Gothenburg to Porto: Upward convergence through the European Pillar of Social Rights
This policy brief assesses upward convergence across the EU since the 2017 European Pillar of Social Rights (EPSR) proclamation. Using the headline indicators of the Social Scoreboard and applying Eurofound’s convergence framework, which is grounded in scientific literature and the most commonly used statistical measures of convergence, the analysis examines the key dimensions of the EPSR. The results show that significant progress has been made in core labour market indicators, such as employment and unemployment.
However, challenges remain. Improvements have been rather limited in reducing overall poverty and housing cost burdens. Divergence is evident in areas such as basic digital skills and household disposable income, indicating widening disparities. Critically, indicators in fundamental areas such as the disability employment gap and self-reported unmet needs for medical care show concerning downward trends. Furthermore, the analysis reveals that, despite aggregate improvements, inclusive growth has not reached all socio-demographic groups, with vulnerable groups experiencing widening relative disparities. The findings offer crucial insights for the new EPSR Action Plan and the upcoming Porto Social Forum Summit in September 2025.
50 vuotta yhteiskunnallista muutosta Irlannissa ja Euroopassa
Tässä Eurofound Talks -podcastin jaksossa Mary McCaughey keskustelee Eurofoundin apulaisjohtajan Maria Jepsenin ja kansainvälisten ja Eurooppa-asioiden instituutin (IIEA) tutkimusjohtajan Barry Colferin kanssa Euroopan yhteiskunnallisesta muutoksesta viimeisten 50 vuoden aikana, Eurofoundin roolista näissä muutoksissa, siitä, miten Irlanti on kehittynyt ja muuttunut, sekä tällä hetkellä horisontissa olevista haasteista.50 years supporting better policies for a strong social Europe
Improving the lives of people in Europe, strengthening social dialogue, and embracing the principle that economic competitiveness and social progress are complementary objectives are the very essence of Eurofound.Eurofound on EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten keskeinen tietolähde pilarin aloitteiden täytäntöönpanossa vuonna 2021 ja sen jälkeen. Virasto on tuottanut runsaasti tietoa pilarin keskeisistä aiheista, kuten vähimmäispalkat, sukupuolten tasa-arvo, nuorten työllisyys, osaaminen ja koulutus, alustatyö, ikääntyvä yhteiskunta ja sosiaalinen suojelu.
Euroopan komission kuuden Euroopan painopisteen ympärille järjestetyssä artikkelikoosteessa esitetään tilannekatsaus joistakin pilariin liittyvistä tutkimusaloista. tärkeitä kysymyksiä EU:n toimielimille seuraavan vuosikymmenen aikana; ja elämänlaadussa ja työoloissa kaikkialla EU:ssa havaitut suuntaukset.
Eurofoundin vuosien 2021–2024 työohjelmassa esitetään aikataulu hankkeille, jotka tarjoavat arvokasta tietoa pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vähimmäispalkkojen
Vähimmäispalkkojenkoskevassa meneillään olevassa tutkimuksessa kerrotaan, miten ne määräytyvät ja miten ne ovat kehittyneet nimellis- ja reaalisesti. Eurofoundilla on vakiintunutta kokemusta tästä aiheesta.
Sukupuolten tasa-arvo
Eurofoundin tutkimusaiheita ovat palkkauksen läpinäkyvyys Euroopassa, naiset johtotehtävissä, naisyrittäjyyden rahoitus, miesten syrjintä työpaikoilla ja sukupuolten tasa-arvo työelämässä.
Nuorten työllisyys
Eurofoundilla on lähes vuosikymmenen ajan havaintoja, jotka tukevat tätä aihetta, ja siinä analysoidaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten väestöä, sen kielteisiä seurauksia ja arvioituja menetyksiä EU:n taloudelle sekä poliittisia lähestymistapoja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi .
Osaaminen ja koulutus
Laaja tutkimus osaamisesta eurooppalaisilla työpaikoilla sisältää tietoa koulutuksesta, työn organisoinnista ja työn suunnittelusta sekä osaamisen kohtaanto-ongelmista. Osaamis- ja koulutustarpeet näkyvät myös digitalisaation ja alustatyön tutkimuksessa.
Alustatyö
Tutkimuksissa on analysoitu yleisimpiä alustatyön työllisyyden ja työolojen kannalta.
Ikääntyvä yhteiskunta
Eurofound on kartoittanut laajasti toimenpiteitä ikääntyneiden työntekijöiden uudelleen työmarkkinoille, kuten joustavat työvaihtoehdot, jotka tarjoavat kestävämpiä työpaikkoja. Eläkkeelle siirtymisen jälkeistä työtä :ssa koskeva tutkimus korostaa tarvetta kaventaa sukupuolten välisiä tuloeroja.
Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimuksessa analysoidaan tiettyjen ikäryhmien jatkuvia haasteita ja tuodaan esiin sosiaalisen suojelun vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä.
Kuuntele työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komissaarin Nicolas Schmitin kanssa Eurofound Talks -podcast Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosta ja Euroopan tekemisestä paremmaksi, oikeudenmukaisemmaksi, vihreämmäksi ja digitaalisemmaksi paikaksi asua ja työskennellä.
Euroopan komissio julkaisi 14. tammikuuta 2020 tiedonantonsa, jossa se esittää sosiaalipoliittiset tavoitteensa ja kuvailee EU:ssa ratkaistavia haasteita. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää vahvan sosiaalisen Euroopan saavuttamiseksi ja oikeudenmukaisuuden tuomiseksi kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Sosiaalisella strategialla on tarkoitus varmistaa, että ilmastoneutraaliutta, digitalisaatiota ja väestörakenteen muutosta koskevien komission tavoitteiden siirtymät ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja oikeudenmukaisia.
Komissio esitteli 4. maaliskuuta 2021 toimintasuunnitelmansa pilarin täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään tavoite vahvasta sosiaalisesta Euroopasta, jossa keskitytään työpaikkoihin ja osaamiseen ja tasoittaa tietä oikeudenmukaiselle, osallistavalle ja palautumiskykyiselle elpymiselle kriisistä. Siinä muutetaan 20 periaatetta konkreettisiksi toimenpiteiksi ja toimiksi, joilla varmistetaan, että pilarista tulee todellisuutta kansalaisten jokapäiväisessä elämässä, ja asetetaan uusia tavoitteita työllisyydelle, osaamiselle ja sosiaaliselle suojelulle vuodelle 2030.
Pilariin liittyvän päivitetyn sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun tarkoituksena on seurata jäsenvaltioiden suoriutumista työllisyys- ja sosiaalialalla pilarissa esitettyjen eri ulottuvuuksien mukaisesti, jotta voidaan seurata sen täytäntöönpanon edistymistä.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
30 September 2021
COVID-19: A turning point for upward convergence in health and healthcare in the EU?
The impact of COVID-19 has moved public health up the EU social policy agenda. As the EU directs its efforts towards establishing a European Health Union to guard against future health crises, this policy brief examines the extent to which the EU achieved upward convergence in terms of health and healthcare outcomes, as well as health expenditures and delivery, prior to the pandemic. It also examines convergence patterns in infections and deaths from COVID-19 and in the mitigating measures adopted by the EU and national governments.
The findings indicate that, from 2008 to 2019, the health of EU citizens improved overall, and Member States converged in health outcomes, but disparities in government expenditures and delivery of health services continued to widen. Against this background, the COVID-19 pandemic caused further divergence, with death and infection tolls varying greatly across countries. The policy brief stresses that a European Health Union would ideally not only reinforce the crisis preparedness of the EU but also ultimately enable convergence in health and healthcare indicators across its Member States.
16 September 2021
Towards the future of Europe: Social factors shaping optimism and pessimism among citizens
For more than a decade, uncertainty about the future in most parts of the EU has been growing. Many people believe society is in decline and this has given rise to a general sense of pessimism. Is there a link between the rising popularity of anti-establishment parties and increasing pessimism? These negative sentiments could adversely affect the political climate within individual Member States and also undermine the legitimacy of the European project. This report identifies the key drivers of people’s perceptions about the future and explores whether optimists and pessimists differ in their socioeconomic, cultural and political characteristics. To examine the extent to which optimists and pessimists behave and feel differently, the report looks at their socioeconomic and sociopolitical profiles. Finally, it explores how the level of optimism differs in the Member States in relation to country context. The analyses use data from before the COVID-19 pandemic, and the results demonstrate the importance of monitoring how people’s feelings about the future evolve during the recovery from the crisis.
7 December 2020
Programming document 2021–2024: Towards recovery and resilience
This programming document describes Eurofound’s planned work over the programming period 2021–2024. It sets out the policy and institutional context for the programme, describes the multiannual programme for the four-year period and sets out the work programme for 2021. Eurofound’s priorities for 2021–2024 are shaped by the key challenges for social cohesion and just transitions in a changing environment in the aftermath of the COVID-19 crisis. The Agency focuses on issues where it can draw on its core expertise in the areas of working conditions, industrial relations, employment and living conditions, to support its stakeholders, by providing evidence that can assist their policy action.
4 May 2021
COVID-19 could be a catalyst for fundamental change that will define the Future of Europe
8 December 2020
Upward convergence in material well-being: Is a COVID-19 setback inevitable?
The EU strives for the upward convergence of its Member States, where their performance improves and gaps between them decrease. Nearly a decade after the Great Recession, the COVID-19 crisis has again put this objective under pressure. This policy brief focuses on convergence in material well-being in Europe. Trends in several indicators largely follow the economic cycle, with upward convergence in good times and downward divergence in bad times. This could mean further divergence and polarisation among Member States as we face a new economic downturn, with the prospect of an uneven pace of recovery across countries when growth returns.
The policy brief presents an overview of policy measures implemented by the EU and Member States to smooth the impact of the COVID-19 crisis. It discusses EU coordination of minimum income schemes as a possible tool to limit deterioration and divergence in the indicators should the economy enter a downturn.
3 March 2020
Priorities for a new Europe
This compendium of articles presents a snapshot of some of Eurofound’s most recent research, and highlights important 21st-century trends in quality of life and working conditions throughout the EU. It is organised around the six priority areas set out by the new European Commission for a transition to a fair, climate-neutral and digital Europe.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Tadas Leončikas
Head of UnitTadas Leončikas on toiminut Eurofoundin työllisyysyksikön päällikkönä syyskuusta 2022 lähtien. Tätä ennen hän toimi sosiaalipolitiikkayksikön vanhempana tutkimuspäällikkönä, joka johti Euroopan elämänlaatututkimusta (EQLS) ja kehitti Eurofoundin tutkimusta. Liityttyään Eurofoundiin vuonna 2010 hän on työskennellyt eri aiheiden, kuten kyselymenetelmien, elämänlaadun, sosiaalisen liikkuvuuden, sosiaalisen osallisuuden, luottamuksen ja asumispuutteiden parissa. Aiemmalla urallaan hän johti Liettuan etnisten tutkimusten instituuttia, jossa hän työskenteli etnisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteeseen liittyvien tutkimusten parissa. Tutkijana hän on aiemmin tehnyt yhteistyötä Euroopan unionin perusoikeusviraston, YK:n kehitysohjelman ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa. Hänellä on tohtorin tutkinto sosiologiasta.
Massimiliano Mascherini
Head of UnitMassimiliano Mascherini on toiminut Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön johtajana lokakuusta 2019 lähtien. Hän liittyi Eurofoundiin vuonna 2009 tutkimuspäällikkönä, suunnitellen ja koordinoiden hankkeita nuorten työllisyydestä, NEET-opiskelijoista ja sukupuolten tasa-arvosta. Vuonna 2017 hänestä tuli vanhempi tutkimuspäällikkö ja hän johti uutta tutkimusta konvergenssin seurannasta EU:ssa. Lisäksi hän johti vuoden 2026 Euroopan elämänlaatukyselyn konseptointia. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin Brendan Walsh -palkinto parhaasta Economic and Social Review -lehdessä julkaistusta artikkelista. Aiemmin hän toimi tieteellisenä virkamiehenä Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa. Hän opiskeli Firenzen yliopistossa, pääaineenaan aktuaari ja tilastotieteet ja suoritti tohtorin tutkinnon sovelletussa tilastotieteessä. Vuonna 2014 hän sai tieteellisen pätevyyden sosiaalitilastotieteen ja demografian apulaisprofessorina Italian yliopisto- ja tutkimusministeriöstä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Sydneyn yliopistossa ja Aalborgin yliopistossa sekä vierailevana professorina Pontifical Academy of Social Sciencesissa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
