Sosiaalinen suojelu
Sosiaalisen suojelun järjestelmien tarkoituksena on suojella ihmisiä työttömyyteen, sairauteen ja työkyvyttömyyteen, vanhempainvastuuseen, lapsi- ja asumiskustannuksiin, vanhuuteen tai puolison tai vanhemman menetykseen liittyviltä tulonmenetyksiltä. Sosiaalisen suojelun järjestelmien organisointi ja rahoitus kuuluvat EU:n jäsenvaltioille. EU:lla on kuitenkin erityinen rooli sen varmistamisessa kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä koordinoivalla EU:n lainsäädännöllä, että ihmiset, jotka liikkuvat rajojen yli ja kuuluvat siten eri sosiaaliturvajärjestelmien piiriin, saavat asianmukaisen suojelun. Tällainen lainsäädäntö koskee pääasiassa lakisääteisiä sosiaaliturvajärjestelmiä.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Foundation Forum 2025: Key takeaways
This paper provides the top 20 takeaways from the Foundation Forum 2025 which took place at IMMA Venues Dublin on 19–20 November 2025.Europe’s social model – The key to competitive growth – Background paper
This background paper outlines the context for the issues to be examined at Eurofound’s Foundation Forum 2025. As the global order proves to be increasingly volatile, the European Union itself is undergoing a profound transformation in terms of its socioeconomic and geopolitical landscape. Enhancing competitiveness and ensuring sustainable economic growth are now at the top of the EU agenda.Sosiaalisen suojelun digitalisointi
Tämä raportti keskittyy etu- ja takatoimistoprosessien digitalisointiin rahallisten sosiaalietujen osalta. Kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa digitaalinen hakemus on mahdollinen kaikille tai kaikille paitsi yhdelle tutkitusta yhdeksästä etuudesta. Vähintään viidessä jäsenvaltiossa paperihakemukset on lopetettu joidenkin etuuksien osalta.Eurofoundin tutkimuksissa on tarkasteltu palvelujen ja etuuksien saatavuutta sekä keinona vastata erityistarpeisiin että osana yhdennettyjä toimia osallisuuden edistämiseksi. Laadukkaat julkiset palvelut ovat keskeinen keino saavuttaa korkeatasoinen sosiaaliturva ja sosiaalinen osallisuus. Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten sosiaalipalvelujen saatavuutta ja laatua sekä covid-19-pandemian vaikutusta tällaisten palvelujen käyttöön ja tarjontaan. Painopiste on palveluissa ja etuuksissa, jotka vastaavat haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden, maahanmuuttajien, nuorten tai vammaisten, tarpeisiin.
Tutkimuksessa keskitytään myös rakennemuutokseen, joka johtuu suurelta osin digitalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta ja myös covid-19:stä (ks. infografiikka jäljempänä), ja siihen, miten voidaan varmistaa oikeudenmukaiset siirtymät, jotka edistävät sosiaalista suojelua ja työntekijöiden oikeuksia.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määritellään sosiaalisen suojelun korkean tason edistäminen keskeiseksi tehtäväksi. Sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat raha- ja luontoisetuudet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan lastenhoidon, terveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja asumisen saatavuutta sekä työttömyysetuuksia, vähimmäistoimeentuloa ja vanhuusiän ihmisten resursseja, joilla varmistetaan heidän ihmisarvoinen elämänsä.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisten ja hyvin toimivien työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kannalta. Periaatteet on jaettu kolmeen luokkaan, joista yksi on sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Euroopan komissio esitteli 4. maaliskuuta 2021 toimintasuunnitelmansa pilarin täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi ja muutti periaatteet konkreettisiksi toimiksi, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia ja tukevat samalla covid-19-pandemian vaikutuksista toipumista. Eriarvoisuuden vähentämiseksi se ehdotti EU:lle uutta tavoitetta vähentää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien vähintään 5 miljoonaa lasta.
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Komissio ehdotti 24. maaliskuuta 2021 lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa ja neuvoston suositusta eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta sen varmistamiseksi, että köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevilla lapsilla on tosiasiallinen pääsy keskeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (EPSCO) hyväksyi 14. kesäkuuta 2021 eurooppalaisen lapsitakuun.
Euroopan komissio: EU:n lapsen oikeuksia koskeva strategia ja eurooppalainen lapsitakuuopens in new tab
Euroopan komissio: neuvosto hyväksyi eurooppalaisen lapsitakuunopens in new tab
Komissio käyttää talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa seuratakseen jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja antaa tarvittaessa maakohtaisia suosituksia niiden sosiaalisten budjettien käytöstä riittävän ja kestävän sosiaalisen suojelun varmistamiseksi.
Euroopan komissio: Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoopens in new tab
Toinen Euroopan komission keskeinen painopiste on luoda digitaalinen Eurooppa. Tähän sisältyy investoiminen digitaalisiin julkisiin palveluihin ja riittävän sosiaalisen suojelun tarjoaminen alustatyöntekijöille.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
8 October 2024
Social protection 2.0: Unemployment and minimum income benefits
This report focuses on unemployment and minimum income benefits for people of working age. Individuals with short or no employment records (mainly young people), the self-employed, those with non-standard working arrangements, and the long-term unemployed are often not entitled to higher-tier, or any, unemployment benefits. No Member State was identified where more than 80% of those entitled to minimum income benefits receive them. Benefit recipients at higher risk of having an inadequate income include those without access to social housing in areas with high housing costs, unemployed individuals whose most recent job was low paid and the long-term unemployed people. The report also investigates the rejection of applications (frequently, around 30% are rejected), the digitalisation of application processes (most common for unemployment benefits) and economic activation requirements (typically, 1–6% of benefit recipients annually are sanctioned for not complying with activity requirements) and service entitlements.
30 May 2023
Unaffordable and inadequate housing in Europe
Unaffordable housing is a matter of great concern in the EU. It leads to homelessness, housing insecurity, financial strain and inadequate housing. It also prevents young people from leaving their family home. These problems affect people’s health and well-being, embody unequal living conditions and opportunities, and result in healthcare costs, reduced productivity and environmental damage. Private tenants have faced particularly large housing cost increases, and owners with mortgages are vulnerable to interest rate increases. In addition, many owners without mortgages, especially in post-communist and southern European countries, experience poverty and housing inadequacy. The cost-of-living crisis affects people in all tenancies. Social housing and rent subsidies support many, but capacity differs across and within countries, and these measures exclude certain groups in vulnerable situations and fail to reach everyone who is entitled to them. Three quarters of Member States have Housing First initiatives – providing housing for homeless people – but these mostly operate on a small scale. This report maps housing problems in the EU and the policies that address them, drawing on Eurofound’s Living, working and COVID-19 e-survey, European Union Statistics on Income and Living Conditions and input from the Network of Eurofound Correspondents.
5 July 2022
Policies to support refugees from Ukraine
11 March 2021
COVID-19: Implications for employment and working life
Disclaimer - Please note that this report was updated with revised data (specifically for Bulgaria) on 23 March 2021.
This report sets out to assess the initial impact of the COVID-19 crisis on employment in Europe (up to Q2 2020), including its effects across sectors and on different categories of workers. It also looks at measures implemented by policymakers in a bid to limit the negative effects of the crisis. It first provides an overview of policy approaches adopted to mitigate the impact of the crisis on businesses, workers and citizens. The main focus is on the development, content and impact of short-time working schemes, income support measures for self-employed people, hardship funds and rent and mortgage deferrals. Finally, it explores the involvement of social partners in the development and implementation of such measures and the role of European funding in supporting these schemes.
8 December 2020
Upward convergence in material well-being: Is a COVID-19 setback inevitable?
The EU strives for the upward convergence of its Member States, where their performance improves and gaps between them decrease. Nearly a decade after the Great Recession, the COVID-19 crisis has again put this objective under pressure. This policy brief focuses on convergence in material well-being in Europe. Trends in several indicators largely follow the economic cycle, with upward convergence in good times and downward divergence in bad times. This could mean further divergence and polarisation among Member States as we face a new economic downturn, with the prospect of an uneven pace of recovery across countries when growth returns.
The policy brief presents an overview of policy measures implemented by the EU and Member States to smooth the impact of the COVID-19 crisis. It discusses EU coordination of minimum income schemes as a possible tool to limit deterioration and divergence in the indicators should the economy enter a downturn.
8 October 2020
Access to care services: Early childhood education and care, healthcare and long-term care
The right of access to good-quality care services is highlighted in the European Pillar of Social Rights. This report focuses on three care services: early childhood education and care (ECEC), healthcare, and long-term care. Access to these services has been shown to contribute to reducing inequalities throughout the life cycle and achieving equality for women and persons with disabilities. Drawing on input from the Network of Eurofound Correspondents and Eurofound’s own research, the report presents an overview of the current situation in various EU Member States, Norway and the UK, outlining barriers to the take-up of care services and differences in access issues between population groups. It pays particular attention to three areas that have the potential to improve access to services: ECEC for children with disabilities and special educational needs, e-healthcare and respite care.
20 December 2019
Casual work: Characteristics and implications
Casual work, both intermittent and on-call, contributes to labour market flexibility and is therefore increasingly used across Europe. In some countries, practices go beyond the use of casual employment contracts to include other types of contracts and forms of self-employment. While it offers some advantages for both employers and workers, it is often discussed by policymakers at EU and national levels due to the observed negative consequences it has for some workers. Impacts include economic insecurity and unpredictability of working time, which in turn affect workers’ health, well-being and social security. From a labour market perspective, casual work raises concerns about decent social inclusion of vulnerable groups, labour market segmentation and more general trends towards fragmentation of work and brain drain. Some policy responses have already been implemented to tackle these issues; further policy pointers are flagged in the report.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Marie Hyland
Research officerMarie Hyland aloitti Eurofoundissa sosiaalipolitiikkayksikön tutkijana vuonna 2023. Tätä ennen Marie työskenteli useita vuosia ekonomistina Maailmanpankissa, jossa hän työskenteli useiden aiheiden, kuten sukupuolen, ilmastonmuutoksen ja yksityisen sektorin kehittämisen, parissa. Marien tutkimuksessa on tarkasteltu oikeudellisen syrjinnän vaikutusta naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen, pohdittu yritysten koon ja johtamiskäytäntöjen merkitystä tuottavuuteen ja talouskehitykseen sekä analysoitu ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikan taloudellisuutta. Mariella on taloustieteen tohtorin tutkinto Dublinin Trinity Collegesta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
