Muuttoliike ja liikkuvuus
Työvoiman sisäinen vapaa liikkuvuus on ollut EU:n poliittisen ohjelman kulmakivi jo muutaman vuoden ajan, ja sen taustalla on maiden välisen vaihdon edistäminen ja tiettyihin kansallisiin järjestelmiin liittyvien erojen tasapainottaminen. Sekä muuttoliike että liikkuvuus ovat välttämättömiä, jotta voidaan puuttua osaamisen epätasapainoon ja vastata työmarkkinoiden vaatimuksiin. Liikkuvuus tarjoaa mahdollisuuksia EU:n kansalaisille.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
What does Europe need: walls or workers? Recent national developments in managing labour migration in Europe
Recent developments in Europe’s labour migration policies reveal a picture of countries trying to balance security and resources concerns with finding solutions for labour shortages.Migration and mobility unpacked
Migration is a multifaceted and emotive phenomenon and, due to its complexity, also often a subject prone to misinformation. Moreover, it can be the target of disinformation. What is the reality?Role of human capital inequalities in social cohesion and convergence
This report examines convergence in human capital – specifically that of individuals with tertiary education – in the EU, analysing three phases: creation, utilisation in the labour market and mobility. The analysis finds that Member States are performing better in creating human capital through education but finds disparities in the other two phases, with differences in labour market opportunities resulting in different mobility flows. A cost estimate exercise reveals that a country’s lack of attractiveness to talented individuals has economic repercussions, and that loss of human capital through emigration is not balanced by returning or incoming talent. If the imbalance in human capital circulation in the EU is not addressed, this may hurt convergence, leaving Member States and regions without the skills to negotiate the twin transition successfully. An examination of policies to attract talent illuminates the need for long-term initiatives and to link them with labour market opportunities.
Muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvien monimutkaisuuksien vuoksi sosioekonominen tutkimus on avainasemassa poliittisten toimien tueksi. Eurofoundin laaja tutkimus maahanmuuttajien ja liikkuvien työntekijöiden eri näkökohdista keskittyy ensisijaisesti maantieteelliseen liikkuvuuteen. Siinä tarkastellaan pääasiassa EU:n kansalaisten työmarkkinatilannetta yhtäältä EU:n sisäisen liikkuvuuden tai sisäisen muuttoliikkeen ja toisaalta kolmansien maiden kansalaisten EU:hun suuntautuvan muuttoliikkeen kannalta.
Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotouttaminen
Vuonna 2023 tehdyssä analyysissä keskitytään muuttoliikkeen sosiaalisiin vaikutuksiinja tarkastellaan haasteita, jotka liittyvät yli viiden miljoonan ihmisen pakolaisvirtaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuusta 2022 lähtien.
Työvoimapulaa ja työntekijöiden vajaakäyttöpotentiaaliakoskeva tutkimus aloitetaan poliittisia interventioita ja yritysten käytäntöjä. Siinä keskitytään erityisesti aloihin, joilla covid-19-kriisi pahensi työvoimapulaa. Tapaustutkimuksiin sisällytetään myös yritysten aloitteita Ukrainasta tulevien maahanmuuttajien kotouttamiseksi.
Työvoiman liikkuvuutta ja kotouttamista koskevat politiikat
Eurofound on tarkastellut työvoiman liikkuvuuteen liittyviä suuntauksia ja politiikkoja EU:ssa sekä lähetettyjen työntekijöiden jäsenvaltioissa.
Vuosina 2015–2017 EU:hun saapuneiden turvapaikanhakijoiden valtavan tulvan jälkeen Eurofoundin tutkimuksessa on tarkasteltu julkisten palvelujen roolia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sosiaalisessa ja taloudellisessa kotoutumisessa keskittyen erityisesti työmarkkinoille integroitumiseen, asumiseen, sosiaalipalveluihin sekä terveys- ja koulutuspalveluihin.
Tämä oli jatkoa tutkimukselle, joka koski pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työmarkkinoille integroitumista koskevia lähestymistapoja, jotka toteutettiin välittömänä vastauksena vuoden 2015 pakolaiskriisiin, jossa päivitettiin lainsäädäntöä koskevia tietoja, tarkasteltiin työmarkkinoille integroitumista ja tutkittiin työmarkkinaosapuolten roolia.
Muuttoliikettä, työmarkkinapolitiikkaa ja kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu jäsenvaltioiden välistä politiikan koordinointia ja myös työmarkkinaosapuolten tärkeää roolia kolmansista maista tapahtuvassa muuttoliikkeessä.
Eurofound on myös tehnyt tutkimuksen työmarkkinoiden välittäjien sääntelystä ja työmarkkinaosapuolten roolista työvoimakaupan ehkäisemisessä. Muu tutkimus on keskittynyt terveydenhuollon työntekijöiden liikkuvuuden ja muuttoliikkeen vaikutuksiin Keski- ja Itä-Euroopan maissa.
Maahanmuuttajien paikallinen kotouttamispolitiikka
Eurofound teki aiemman tutkimuksen vuosina 2006–2010 yli 30 eurooppalaisen kaupungin verkoston kanssa, joka teki yhteistyötä kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien sosiaalisen ja taloudellisen kotoutumisen tukemiseksi. Maahanmuuttajien paikallista kotouttamispolitiikkaa käsittelevä kaupunkien eurooppalainen verkosto (CLIP) kannusti jäsenneltyyn kokemusten vaihtoon erillisten kaupunkiraporttien ja työpajojen avulla, jotka kattoivat neljä tutkimusmoduulia asumisesta, monimuotoisuudesta, kulttuurienvälisestä politiikasta ja etnisestä yrittäjyydestä. Kunkin tutkimusmoduulin tuloksista saadut kokemukset ja johtopäätökset ovat myös vaikuttaneet kotouttamisesta käytävään kansalliseen ja eurooppalaiseen keskusteluun.
EU:lla, hallituksilla ja työmarkkinaosapuolilla on monia haasteita, jotka liittyvät sisäiseen liikkuvuuteen käytännössä. Euroopan parlamentin 20. toukokuuta 2021 antamassa päätöslauselmassa keskitytään EU:n sääntöjen vaikutuksiin työntekijöiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen ja edistetään EU:n sisäistä liikkuvuutta välineenä, jolla sovitetaan yhteen työvoiman tarjonta ja kysyntä sekä työmarkkinoiden tarpeet ja maahanmuuttajien taidot. Tätä on pahentanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ja jälleen yksi pakolaiskriisi, jonka mittakaavaa ei ole nähty sitten toisen maailmansodan.
Samaan aikaan vuonna 2015 tapahtuneella suurella pakolaisvirralla (jota usein kutsutaan "Syyrian pakolaiskriisiksi") on ollut syvällinen vaikutus kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Muuttoliike on yksi Euroopan komission tärkeimmistä poliittisista painopisteistä. Komission 23. syyskuuta 2020 hyväksymässä uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa esitetään oikeudenmukaisempi ja yhtenäisempi lähestymistapa muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallintaan. Sen tavoitteena on vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia, kehittää laillisia muuttoväyliä ja palauttaa jäsenvaltioiden välinen luottamus muuttoliikkeen hallintaan. Pakettiin sisältyy muun muassa kotoutumista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2021–2027, osaamispaketti osaavien osaajien houkuttelemiseksi eri työmarkkinoille sekä laillista maahanmuuttoa koskeva politiikka. EU:n jäsenvaltiot pääsivät kesäkuussa 2022 yhteisymmärrykseen useista uudistuksista, jotka liittyvät EU:n ulkorajoille saapuvien muuttajien seulontaan ja rekisteröintiin.
Vastauksena Ukrainan sotaan ja EU:hun suuntautuneeseen pakolaisvirtaan Eurooppa-neuvosto vetosi tilapäistä suojelua koskevaan direktiiviin ensimmäistä kertaa sen historiassa ja jatkoi sen voimassaoloa 4. maaliskuuta 2024 asti. Se tarjoaa tilapäistä suojelua siirtymään joutuneille henkilöille ja sisältää erityistä suojelua lapsille, pääsyn koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä mahdollisuuden saada työtä, asuntoa ja asuntoa.
Komissio esitti huhtikuussa 2022 kunnianhimoisen ja kestävän laillista muuttoliikettä koskevan politiikan, johon sisältyy erityistoimia, joilla tuetaan Ukrainan sotaa pakenevien integroitumista EU:n työmarkkinoille. Tämän jälkeen komissio julkaisi kesäkuussa 2022 tulokset vuonna 2021 tehdystä erityisestä Eurobarometri-tutkimuksesta, jossa selvitettiin yleistä mielipidettä maahanmuuttajien kotouttamisesta EU:ssa.
Euroopan komissio: Muuttoliike ja turvapaikka-asiatopens in new tab
EUR-Lex: Kotoutumista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027opens in new tab
Euroopan komissio: Lailliset väylät Euroopan unioniinopens in new tab
EUR-Lex: Osaamisen ja osaajien houkutteleminen EU:hunopens in new tab
Euroopan komissio: Erityiseurobarometri kesäkuussa 2022: maahanmuuttajien kotouttaminen Euroopan unionissaopens in new tab
Eurooppa-neuvosto: Pakolaisvirta Ukrainastaopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
28 March 2024
Social impact of migration: Addressing the challenges of receiving and integrating Ukrainian refugees
This report focuses on the challenges that the EU Member States and Norway face when receiving and integrating refugees who fled Ukraine after Russia’s invasion in February 2022. It investigates their labour market integration and access to and experiences with public services that are crucial for societal inclusion. The main aim is to explore and highlight the interplay between different areas of integration: employment, housing arrangements, healthcare (including mental health care), access to childcare and social assistance. The report uses information collected by Eurofound from the Member States and Norway and covers developments up to mid-2023. It examines the following issues: employment levels and barriers to labour market access for Ukrainian refugees; support measures for labour market integration; and the ways in which the Member States and Norway facilitate access to key services (housing, education, healthcare and social assistance) and the challenges that have to be overcome in this regard.
14 June 2023
Barriers to employment of displaced Ukrainians
In responding to Russia’s war against Ukraine, the EU activated its Temporary Protection Directive (TPD) for people who fled the country, allowing them to settle in the EU and to access basic public services and the labour market. By spring 2023, more than 4.5 million people had made use of the TPD or similar national protection schemes in the EU. In 2022, the European Union Agency for Fundamental Rights conducted an online survey among people displaced from Ukraine. Eurofound has analysed the survey results on their experiences when seeking to access employment. This paper highlights the main barriers that displaced people encountered and suggests ways to facilitate their inclusion.
Watch the video - Joint webinar: Equality and inclusion in a post-pandemic EU
25 June 2020
Racial discrimination is not a thing of the past in the EU
27 November 2019
How your birthplace affects your workplace
Employment statistics consistently show that having a foreign background has an influence on people’s employment prospects. Less is known about the types of jobs workers with foreign backgrounds hold and their working conditions. This policy brief contributes to filling this gap. It compares the experience of workers with a foreign background to that of native workers; it also distinguishes between the experiences of first-generation and second-generation migrants and between those of women and men.
The evidence shows that having a foreign background can have a negative impact both on labour market integration and working conditions. However, significant differences emerge between different groups of migrants. The findings highlight the clear need for a nuanced approach to policymaking to ensure a level playing field in the labour market for workers with a foreign background.
19 June 2019
Role of public services in integrating refugees and asylum seekers
Following the influx of over three million asylum seekers into the European Union in the three-year period 2015–2017, Member States faced a number of challenges related to integrating the newly arrived into their country. This report explores the role of public services – specifically housing, social services, health and education services – in the social and economic integration of refugees and asylum seekers. It aims to identify the factors that hinder this process and the elements that contribute to successful integration. The overall focus is on destination countries, particularly the three countries most affected by the inflow of refugees and asylum seekers: Austria, Germany and Sweden.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Eleonora Peruffo
Research officerEleonora Peruffo on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija. Hän työskentelee aiheiden parissa, jotka liittyvät ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen Euroopassa. Vuosina 2021–2022 hän analysoi tietoja eurooppalaiseen työolojen puhelintutkimukseen (EWCTS). Hän liittyi Eurofoundiin vuonna 2014 ja on työskennellyt rakenneuudistuksiin, työllisyyteen ja digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Hänellä on diplomaattitieteiden ja kansainvälisten suhteiden maisterin tutkinto Triesten yliopistosta ja maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteestä - data-analytiikasta Irlannin kansallisesta korkeakoulusta.
Karel Fric
Research officerKarel Fric on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön tutkija. Hänen työhönsä kuuluu kyselytutkimusta, data-analyysiä ja projektinhallintaa, keskittyen erityisesti työ- ja elinoloihin, tasa-arvoon ja syrjintään. Hän on aiemmin työskennellyt tutkijana Euroopan unionin perusoikeusvirastossa Wienissä, Itävallassa, ja Panteiassa, joka on tutkimus- ja konsultointiorganisaatio Zoetermeerissä, Alankomaissa. Karelilla on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Rotterdamin Erasmus-yliopistosta ja taloustieteen maisterin tutkinto Utrechtin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
