Kollektiivinen neuvottelu tekoälystä työssä

Euroopan tasolla Friedrich Ebert Stiftung julkaisi joulukuussa 2024 raportin tekoälyn työehtoneuvotteluista Euroopan palvelusektoreilla. Se perustui analyysiin 31 työehtosopimuksesta, joissa tekoäly mainitaan, sekä kyselyyn ammattiliittojen edustajista Uni Europaan liittyvistä ammattiliitoista 32 maassa. Raportin mukaan vain 20 %opens in new tab ammattiliitoista ilmoitti omaavansa kollektiivisen neuvottelusopimuksen, joka käsitteli tekoälyä organisaatio- tai sektoritasolla, kun taas 42 % ilmoitti osallistuvansa jonkinlaisiin tekoälyyn liittyviin sosiaalisiin keskusteluihin tai neuvotteluihin.

Myös Euroopan tasolla, mutta metalli-, insinööri- ja teknologia-alalla (MET) toteutetaan kahden vuoden iMET-projekti huhtikuusta 2024 maaliskuuhun 2026, mahdollistaen innovatiivisen sosiaalisen vuoropuhelun ja kollektiivisen neuvottelun tekoälyn osalta. Hanketta tukevat yhteisesti projektikumppanit eurooppalaisilla tasoilla, mukaan lukien CEEMET ja industriAll Europeopens in new tab (yhteistyökumppanit), sekä työnantajajärjestöt Kroatiassa, Latviassa, Puolassa, Serbiassa ja Espanjassa sekä ammattiliittojen liitot Itävallassa, Kroatiassa, Ranskassa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Serbiassa ja Espanjassa, ja lisäksi NOVA Lissabonin yliopisto tukee asiantuntevaa tukea. iMET-projekti keskittyy sosiaalisten kumppaneiden kykyjen parantamiseen saada tietoa MET-sektorin yritysten digitaalisesta muutoksesta sekä seurata näitä vaikutuksia työllisyydessä, työllisyysvaatimuksissa ja työoloihin. Sosiaalisille kumppaneille on erityisen merkityksellistä, että iMET-toiminnot käsittelevät digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia työpaikkoihin, erityisesti tekoälyn vaikutusta työterveyteen ja -turvallisuuteen; henkilöstöhallinnon hallintaan; tietosuojaan; ja osaamistarpeisiin. Projekti tuottaa sähköisiä oppaita, opetusmateriaaleja, luovia videoita ja julkaisuja. Projektiin osallistuu yli 900 eurooppalaista ja kansallista työpajaa.

Pankkialalla Euroopan pankkiliiton (EBF) ja UNI Europan välillä sovittiin yhteisestä tekoälyjulistuksestaopens in new tab 13. maaliskuuta 2024. Vastaava julistus oli jo sovittu vakuutusalalla 14. maaliskuuta 2021. Nämä eurooppalaiset aloitteet ovat inspiroineet ja helpottaneet vastaavia kehityksiä kansallisella tasolla.

Useat organisaatiot edustavat tekoälyalan etuja Euroopan tasolla: Digital SME Alliancellaopens in new tab on jäseniä kuudessa jäsenvaltiossa ja Digital Europellaopens in new tab on kansallisia liittoja 24 jäsenvaltiossa. Kansallisella tasolla esimerkiksi AMETIC on perustanut Espanjan ensimmäisen tekoälyn observatorion. Sen tavoitteena on lisätä tekoälyn tietämystä ja käyttöä Espanjassa. Tämä observatorio analysoi tekoälyn vaikutuksia esimerkiksi lainsäädännössä, etiikassa, kyberturvallisuudessa, taloutessa ja yksityisyydessä.

Esimerkkejä tekoälyn kollektiivisesta neuvottelusta on raportoitu Italiassa eri toimialoilla, Belgiassa ja Irlannissa sektoritasolla sekä Tanskassa yritystasolla. Espanjassa on esimerkkejä tekoälyn kollektiivisesta neuvottelusta kaikilla kolmella tasolla.

Italian 15. huhtikuuta 2024 solmittu teollisuudenalojen välinen sopimus muutti voimassa olevaa kansallista kauppakollektiivia (CCNLopens in new tab), joka käsittelee tekoälyyn liittyviä kysymyksiä. Sopimus mahdollistaa CCNL:n soveltamisrajan laajentamisen kattamaan esimerkiksi suunnittelu-, grafiikka- ja suunnitteluyritykset; korjaamot ja autokorjaamot; sekä tärkeä innovaatio, tekoälyä käsittelevät yritykset. CCNL tunnustaa myös tarpeen ottaa käyttöön tehtäviä, kuten vanhempia tekoälyn johtamisen ja koordinoinnin virkamiehiä sekä tekoälyn etiikka- ja vastuuasiantuntijoita hallinnoimaan ja koordinoimaan tekoälytyökalujen käyttöönottoa yrityksissä rakentavasti ja vastuullisesti. Heidän tulisi myös pystyä arvioimaan tekoälyn vaikutusta yritykseen, minimoimalla työntekijöiden korvaamisen riski eniten kärsiville tehtäville ja pyrkien hyödyntämään henkilöstöä mahdollisimman tehokkaasti. CCNL korostaa tiedon, koulutuksen ja opetuksen merkitystä tekoälyjärjestelmien käyttöönotossa ja/tai käytössä, jotta työvoimassa jo olevat resurssit voidaan uudelleenkouluttaa. Yksi tapa tehdä tämä on käyttää kahdenvälisen elimen EBIASP:n tarjoamia työkaluja, erityisesti laajentamalla 'aktiivisen ilmoituskupongin' käyttöä, joka on jo suunnattu henkilöstön uudelleenkoulutukseen.

Belgiassa käytiin työehtoneuvotteluja pankki- ja vakuutusalalla vuonna 2024. He korostivat tarvetta tarjota tekoälykoulutusta (sektorikohtaisten koulutusrahastojen kautta) työntekijöiden tietämyksen parantamiseksi alalla ja tulevaisuuden varmistamiseksi. Nämä tekoälyyn liittyvät pykälät viittaavat myös työehtosopimukseen nro 39, 13. joulukuuta 1983, joka koskee uusien teknologioiden sosiaalisia vaikutuksia koskevaa tietoa ja kuulemista. Sopimus määrää, että kun työnantaja päättää investoida uuteen teknologiaan, jolla on merkittäviä yhteisiä vaikutuksia työllisyyteen, työjärjestelyihin tai työoloihin, hänen on annettava kirjallista tietoa uuden teknologian luonteesta, sen käyttöönoton perustelevista tekijöistä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Heidän on myös neuvoteltava työntekijöiden edustajien kanssa sen käyttöönoton sosiaalisista seurauksista. Tämän kuulemisen on kattaa: työllistymismahdollisuudet, työvoimarakenne ja suunnitellut sosiaaliset toimenpiteet työllistymiseen, työorganisointiin ja työoloihin liittyen; työntekijöiden terveys ja turvallisuus; sekä taitojen kehittäminen ja mahdolliset koulutus- tai uudelleenkoulutustoimenpiteet. Nämä kollektiiviset neuvottelut viittasivat eurooppalaisten sosiaalikumppaneiden yhteisiin julistuksiin vakuutusalalla vuonna 2021 ja pankkisektorilla vuonna 2024.

Irlannissa julkisen palvelun sopimuksessa vuosiksi 2024–2026opens in new tab oli osio nimeltä 'Innovaatio ja digitaalinen muutos palveluiden tuottamisessa', jossa sovittiin, että hallituksen ja julkisen sektorin ammattiliitot 'tunnustavat, että kansallinen kilpailukyky riippuu siitä, kuinka menestyksekkäästi Irlanti pystyy omaksumaan ja sopeutumaan digitalisaatioon ja tekoälyyn (AI) liittyviin kehityksiin', ja että osapuolet 'sopivat lisäksi, että julkisen palvelun on otettava johtava roolinsa'. Sopimus sisältää myös 'yhteistyön muutoksen kanssa ja teknologian käytön palveluiden digitaalisessa tuottamisessa. Tähän sisältyy modernin ja kehittyvän tietotekniikan, kuten tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden, robotiikkaprosessien automaation ja data-analytiikan hyödyt, maksimoiminen.

Tanskassa tekoälyn integrointi työpaikalle nousi työehtoneuvottelujen aiheeksi vuonna 2024, kun siivousalusta Hilfr ja ammattiliitto 3F solmivat Hilfr2-sopimuksen. 3F on Tanskan suurin ammattiliitto, jolla oli tammikuussa 2025 noin 251 819 osaavaa ja ei-osaavaa jäsentä. Hilfr2-sopimus käsittelee nimenomaisesti useita tekoälyn käyttöön liittyviä huolia, kuten läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja työntekijöiden oikeuksia. Sopimuksen keskeinen osa on mahdollisuus saada työntekijäasema kaikille työntekijöille. Toisin kuin aiemmassa sopimuksessa, Hilfr2 varmistaa, että kaikki siivousavustajat luokitellaan työntekijöiksi eivätkä itsenäisiksi urakoitsijoiksi. Tämä luokitus on keskeinen työehtosopimussuojan soveltamisessa tekoälyjärjestelmien tekemiin päätöksiin, kuten algoritmeihin perustuviin tehtäviin tai suoritusarviointeihin. Sopimuksen mukaan Hilfr työnantajana ottaa täyden vastuun algoritmisista päätöksistä, joita voidaan kiistää Tanskan työriitojen ratkaisujärjestelmän kautta. Sopimus laajentaa EU:n säädöksiä vaatimalla Hilfriä ottamaan vastuuta algoritmien tekemien päätösten selittämisestä ja perusteluista. Tähän kuuluu päätösten perusteiden määrittely ja mahdollisten menettelyllisten haittojen käsittely, joita digitaalisten järjestelmien käyttö aiheuttaa. Maantieteellisesti hajautetun työvoiman järjestämisen haasteiden voittamiseksi sopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaan 3F voi sijoittaa digitaalisen linkin verkkosivustolleen suoraan Hilfrin alustalle. Tämä linkki mahdollistaa työntekijöiden pääsyn 'digitaaliseen klubitaloon', jossa he voivat saada neuvoja, valita edustajia ja keskustella työoloista ilman työnantajan valvontaa. Yhdistämällä kollektiiviset oikeudet yksilöllisiin suojauksiin Hilfr2-sopimus luo ennakkotapauksen tekoälyn sääntelylle työpaikalla. Se korostaa työntekijöiden kollektiivisten oikeuksien varmistamisen tärkeyttä digitaalisessa työmarkkinassa, erityisesti aloilla, joilla algoritminen johtaminen hallitsee. Tulevaisuutta ajatellen Hilfr2:n odotetaan inspiroivan tulevia työehtosopimuksia, erityisesti alustapohjaisilla ja tekoälypainotteisilla aloilla, samalla kun se jatkaa kansainvälisten kehitysten, mukaan lukien EU:n alustatyödirektiivin ohjaamista.

Saksassa useat työehtosopimukset käsittelevät tekoälyn osa-alueita, pääasiassa yritystasolla. Friedrich Ebert -säätiön vuonna 2024 tekemä tutkimusPDFopens in new tab tunnisti kahdeksan esimerkkiä saksalaisista työehtosopimuksista, joissa on tekoälyyn liittyviä ehtoja. Esimerkiksi IBM-konserninopens in new tab ja konsernitason työneuvoston kanssa solmittu sopimus säätelee IT-järjestelmien, mukaan lukien tekoälyn, käyttöönoton, käytön ja laajentamisen ehtoja. Toinen esimerkki on Deutsche Telekomin 'Manifesti tekoälyn käytöstäopens in new tab', jonka allekirjoittivat yhtiö ja konsernitason työneuvosto. Manifestissa todetaan, että tekoälyjärjestelmien käyttö ei saa vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja perusoikeuksiin. Sosiaalisten kumppaneiden osalta sekä Saksan työnantajien liitto (BDAopens in new tab) että Saksan ammattiliittojen liitto (DGBPDFopens in new tab) tunnustavat työehtosopimukset ammattiliittojen ja työnantajien (liitot) välillä sekä yrityssopimukset työneuvostojen ja yritysten välillä ratkaisevina välineinä tekoälymuutoksen muovaamisessa tuotannossa ja työssä työntekijöiden ja yritysten eduksi.

Espanjassa esimerkkejä tekoälyn työehtoneuvotteluista raportoidaan eri toimialojen, toimialojen ja yritysten tasolla. Tekoäly työpaikalla oli yksi keskeisistä kysymyksistä Espanjan toimialojen välisessä työehtosopimuksessa (V AENC). Suurimmat ammattiliitot ja työnantajajärjestöt korostivat ihmisen valvonnan, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitystä. He olivat yhtä mieltä siitä, että yritysten on tarjottava työntekijöiden edustajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa tekoälypohjaisista prosesseista, joita käytetään rekrytoinnissa, arvioinnissa, ylennyksissä ja irtisanomisissa. Yleisenä tavoitteena estää puolueellisuutta ja syrjintää tekoälysovelluksissa sekä varmistaa työntekijöiden perusoikeuksien valvonta, molemmat osapuolet kannattivat työehtoneuvotteluja tekoälyn käyttöönoton sääntelyssä työpaikoilla. Lisäksi sosiaaliset kumppanit antoivat suosituksia tekoälylausekkeiden neuvottelemiseksiopens in new tab työehtoneuvotteluissaPDFopens in new tab.

Tämän jälkeen tekoälyä koskevia erityismääräyksiä on alettu sisällyttää työehtosopimuksiin Espanjassa viime vuosina, vaikkakin vasta alkuvaiheessa. Vuonna 2023 virallisten tilastojen mukaan 110 työehtosopimuksesta 1 773:sta (kattoi 505 747 työntekijää) säänteli uusien teknologioiden käyttöönottoa. Kuitenkin tekoälyä koskevien erityislausekkeidenopens in new tab määrä voi joidenkin asiantuntijoiden mukaan olla vielä pienempi. Helmikuussa 2025 pankkialalla, luottolaitoksissa, vakuutuksissa, parfyymeissä, yksityisessä vakuutussovittelussa ja elintarvikekaupassa A Coruñassa sekä jotkin yritystason sopimukset (esim. El Norte de Castillassa, Air Nostrumissa, Acciona Mobilityssä ja AXA:ssa) ovat ottaneet käyttöön tekoälyn käyttöönottoa koskevia ehtoja. Nämä pykälät keskittyvät ensisijaisesti työntekijöiden suojelemiseen algoritmien holtittomasti käytöltä sekä läpinäkyvyyden varmistamiseen tekoälypohjaisissa päätöksissä, jotka vaikuttavat työehtoihin. Jotkut sopimukset sisältävät myös työturvatakuita ja koulutusmääräyksiä, jotka auttavat työntekijöitä sopeutumaan tekoälyteknologioihin.

Ranskassa National Conservatory of Arts and Craftsin (CNAM) marraskuussa 2024 julkaisemassa artikkelissaopens in new tab analysoitiin tekoälyn kollektiivista neuvottelua tieto- ja viestintäalalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä valmistuksessa. Siinä havaittiin, että tekoäly mainittiin 331 kappaleessa yhteensä 242 yrityssopimuksessa, jotka allekirjoitettiin 160 organisaation toimesta. Vuosina 2018–2023 yritysten sopimusten osuus tekoälystä kaksinkertaistui. Lähes 25 % näistä sopimuksista tehtiin tieto- ja viestintäalalla. Eri alat omaksuvat erilaisia lähestymistapoja tekoälyyn. Informaatio- ja viestintäalalla keskustelu keskittyy enemmän työntekijöiden koulutukseen ja kilpailuun; rahoitus- ja vakuutusaloilla, joihin tekoäly vaikuttaa vahvasti, työntekijöiden korvaaminen on pääpaino, ja käytössä on termejä kuten 'automaatio'. Rahoitus- ja vakuutusalat osallistuvat yhä enemmän tekoälykeskusteluihin, sillä tekoälyä pidetään välittömänä uhkana yritysten työpaikoille näillä aloilla. On syytä mainita, että tekoälyn innovatiivisimmat käyttötavat työpaikoilla löytyvät valmistusteollisuudesta, joka siirtyy korvaavasta logiikasta keskittymään työntekijöiden tarpeisiin, kuten koulutukseen. Tekoälystä keskustellaan enemmän valmistus- ja kuljetussektoreilla, vaikkakin vähemmän 'eteenpäin katsova' lähestymistapa: tekoälyä ei mainita tulevana mullistuksena, vaan jo vakiintuneen automaatioprosessin jatkeena. Lopuksi tekoälyyn liittyvät maininnat ovat erityisen näkyviä työllisyysneuvotteluissa: 34,7 % vuosina 2017–2024 tehdyistä tekoälysopimuksista mainitsee työllisyyden, kun taas vain 3,9 % kaikista samana ajanjaksona solmituista yrityssopimuksista. Tämä korostaa huolia työpaikkojen säilyttämisestä digitaalisen muutoksenopens in new tab kontekstissa.

NorjanPDFopens in new tab tutkimuskirjallisuus keskittyy tekoälyn odotuksiin työpaikalla ennemmin kuin tekoälyn todellisiin kokemuksiin ja vaikutuksiin. Norjan ammattiliittojen konfederaation (Unio) jäsenten keskuudessa tehdyn tutkimuksen haastateltavat, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä työssään, mainitsivat, että tekoälytyökalut ovat hyödyllisiä ideointiin, sparraukseen, käännöksiin, oikolukuun sekä yhteenvetojen ja kokousmuistiinpanojen tuottamiseen. Koska tekoälyn käyttö on edelleen rajallista kartoitetun ammattiryhmien (kirjastonhoitajat, sairaanhoitajat, poliisit, tutkijat, opettajat, röntgenhoitajat), hyötyjen käsittely keskittyi pitkälti tekoälyn odotuksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet odottavat tekoälyn ottavan 'tylsät' tehtävät hoitaakseen, kun taas toiset odottavat myönteisiä muutoksia työskentelytavassaan – ilman että tarkalleen määritellään, miltä muutokset näyttävät. Ilmiantajien havaitsemiin haittoihin kuuluivat pelko arkaluonteisten tietojen vaarantumisesta, systeemisen puolueellisuuden, syrjinnän ja tekoälyn tuottaman väärän tiedon riski.

Tšekissä OZ KOVO – joka kattaa yli 200 000 työntekijää yli 400 yrityksessä – osallistui lokakuussa 2024 industriAll Europen työehtosopimus- ja sosiaaliasioiden komission säännölliseen kokoukseen, jossa tekoäly oli yksi käsitellyistä aiheista.

Luxemburgissa ammattiliitot ovat ehdottaneet työnantajajärjestö UEL:lle, että tekoälystä tulisi solmia toimialojen välinen sopimus. OGBLopens in new tab uskoo kuitenkin, että työnantajat eivät ole innokkaita neuvottelemaan ammatillisten välistä sopimusta, vaan haluavat sen sijaan edistää työehtosopimusten hajauttamista kansalliselta ja sektoritasolta yritystasolle.

Kreikassa kaksi työnantajajärjestöä (SEV ja GSEVEE) raportoi aloitteistaan vuonna 2024. SEV (Hellenic Federation of Enterprises) julkaisi AI Guide -oppaan, joka tarjoaa käytännön näkemyksiä tekoälyn vaikutuksesta tuotantoon ja johtamiseen, korostaa sen mahdollisia hyötyjä ja määrittelee tehokkaita strategioita tekoälyn integroimiseksi päivittäiseen liiketoimintaan. AI Guide on kehittänyt SEV:n digitaalisen talouden komitea, johon osallistuivat erityisesti Ericsson, Huawei, PotamitisVekris, Siemens, Space Hellas, Quest Group ja OTE Group. SEV käynnisti myös R U AI? aloitteen vuonna 2024. Sen tavoitteena on auttaa kreikkalaisia yrityksiä ymmärtämään tekoälyn käytännön hyödyt suoraan ja helposti lähestyttävällä tavalla sekä ohjata heitä ottamaan ensimmäiset askeleet henkilöstönsä kouluttamisessa. Tähän aloitteeseen kuuluu R U AI? Talks -videosarja, jossa tunnetut tutkijat ja ammattilaiset jakavat asiantuntemustaan ja näkemyksiään tekoälyyn liittyvistä aiheista.

Vuonna 2024 GSEVEE (Kreikan ammattilaisten, käsityöläisten ja kauppiaiden liitto) julkaisi raportin nimeltä Kreikan pienet ja keskisuuret yritykset tekoälyn aikakaudella. Raportissa tarkastellaan tekoälyn ja pk-yritysten kehittyvää suhdetta; tekoälyn tuomia haasteita ja mahdollisuuksia; tekoälyn keskeisiä periaatteita ja työkaluja, joita kreikkalaiset pk-yritykset voivat käyttää; jatkuvia pyrkimyksiä tekoälyn sääntelyyn ja integrointiin sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla; sekä varhaisia pyrkimyksiä sisällyttää pk-yritykset relevanttiin strategiseen suunnitteluun.

Sloveniassa GZS (Slovenian kauppakamari) perusti AI for Slovenia -aloitteen (AI4SIopens in new tab); kauppakamari on Euroopan tekoälyfoorumin jäsen. Aloite kokoaa yhteen slovenialaiset tekoälyratkaisujen ja -palveluiden tarjoajat. Sen tavoitteena on nopeuttaa tekoälyn soveltamista käytäntöön auttamalla käyttäjiä saamaan tietoa ja ymmärrystä parhaista käytännöistä. Se haluaa myös ryhtyä kumppaniksi strategisten suunnitelmien ja lainsäädännön kehittämisessä tällä alalla. AI4SI:n puheenjohtaja selitti, että sen ydintehtävänä on edistää parhaita käytäntöjä tekoälyn toteutuksessa yrityksissä koulutuksen, asiantuntijatapahtumien, käsikirjojen ja muiden yhteistyömuotojen kautta.

Monet maat raportoivat, että tekoälyn aiheuttamiin haasteisiin ei suoraan puututa työehtosopimuksissa. Jotkut työehtosopimukset käsittelevät kuitenkin aiempaa yksityiskohtaisemmin laajempia digitalisaatioaiheita. Näihin kuuluvat etätyön käyttö, kuten työehtosopimus, joka neuvotellaan työehtosopimussektorin tasolla – esimerkiksi Romanian pankkitoimintaopens in new tab (2024–2026). Tähän sisältyy myös luonnos oikeudesta irtautua.

Tämä osoittaa selvästi, että kansalliset kehitykset saavat inspiraatiota ja helpottuvia eurooppalaisista kehityksistä, esimerkiksi kesäkuun 2020 Euroopan sosiaalisen kumppanin digitalisaation puitesopimuksestaopens in new tab. Tämä sopimus mainitsee tekoälyn sekä yhdistämisen ja irrottamisen muodot. Yhteys kansallisten kollektiivisten neuvottelujen välillä pankki- ja vakuutussektoreilla kansallisella tasolla sekä yhteisen eurooppalaisen sosiaalisen kumppanin julistuksen näillä aloilla on toinen esimerkki tästä ilmaisusta. Euroopan komission yhteysfoorumin kokous alkuvuodesta 2025, jossa kokoontui kaikki eurooppalaiset sosiaalisen kumppanin järjestöt kaikista sektorikohtaisista sosiaalisen vuoropuhelun komiteoista, keskittyi tekoälyn aiheeseen. Monikansallisten yritysten tasolla yhä useammat eurooppalaiset työneuvostot kehittävät myös aloitteita tekoälyn käytön ja sen vaikutuksen kehittämiseksi työoloihin. Näiden kollektiivisen neuvottelun ja sosiaalisen dialogin esimerkkien perusteella tekoälystä vuonna 2024 voidaan päätellä, että tekoäly on yhä tärkeämpi ilmiö sosiaalisessa vuoropuhelussa ja nouseva uusi teollisuussuhdetutkimuksen ala.