Työmarkkinasuhteiden kehitys jäsenmaissa vuosina 2023–2024

Useissa maissa perustettiin uusia ammattiliittoja ja/tai liike-elämän järjestöjä, jotka kattavat monia eri aloja. Tämä kehitys viittaa työmarkkinasuhteiden asteittaiseen mukautumiseen ja havainnollistaa, kuinka erilaiset intressit johtavat pikemminkin evoluutioon kuin vallankumoukseen, ja joitakin jännitteitä on jäljellä, jotka voivat laukaista tulevan kehityksen.  

Maltalla perustettiin kolme uutta ammattiliittoa: AGV Maltan työntekijöiden liitto, työterveys- ja työturvallisuusalan ammattiliitto ja C.A.M.C. turvallisuushenkilöstön liitto.

Espanjassa perustettiin uusia ammattiliittoja, jotka edustavat julkishallinnon työntekijöitä (kunnalliset työntekijät, poliisit ja virkamiehet), koulutusta (opettajat Andalusiassa ja Madridissa sekä yksityisiä opetustyöntekijöitä), terveydenhuoltoa (ensiaputeknikot Madridissa), maataloutta ja kalastusta, kuljetusta ja logistiikkaa (varastotyöntekijät, lentoemännät, ahtaajat) sekä taidetta ja kulttuuria (muusikot, dubbaajat). Monet näistä uusista järjestöistä ovat sidoksissa kansallisiin ammattiliittoihin, kuten yleiseen työväenliittoon (Confederación General del Trabajo, CGT) ja kansalliseen työliittoon (Confederación Nacional del Trabajo, CNT), sekä riippumattomiin työntekijäryhmiin.

Espanjaan perustettiin myös uusia liike-elämän järjestöjä, jotka toimivat pääasiassa matkailu- ja ravintola-alalla, maataloudessa, elintarviketeollisuudessa, liikenteessä ja liikkuvuudessa (taksi- ja logistiikkapalvelujen tarjoajat), kauppakeskuksissa ja teollisuusalueilla sekä kulttuurialalla (musiikin edistäminen ja esittävät taiteet). Lisäksi vastaavia organisaatioita on sosiaali- ja terveyshuollossa, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä alueellisia elinkeinoelämän keskusjärjestöjä ja monialaisia yhdistyksiä.

Ruotsissa kahdeksan varustamoa irtautui merenkulkualan tärkeimmästä työnantajajärjestöstä, Ruotsin kuljetusyritysten keskusjärjestöstä (Sjöfartens Arbetsgivareförbund, SARF), ja muodosti uuden työnantajajärjestön, Ruotsin varustamojärjestön (Sveriges Rederiorganisation, SRO). SRO aikoo neuvotella työehtosopimuksista jäsentensä puolesta vuoden 2025 neuvottelukierroksilla (Sjöfartstidningen, 2024; Sveriges Rederiorganisation, 2024).

Ruotsin näyttämö- ja kulttuurityöntekijöiden liitto (Scen- och Kulturarbetarnas förbund, SOKAF) perustettiin vuonna 2022 järjestämään esittävien taiteiden ja kulttuurin alan työntekijöitä. Vuonna 2024 syntymässä oleva ammattiliitto oli maan työaikalain mukaisen tapauksen keskiössä. Laissa kielletään yötyö, ellei se ole yhteiskunnallisesti välttämätöntä (esim. pelastuspalvelut), työntekijöiden keskusjärjestön hyväksymää tai Ruotsin työympäristöviraston (WEA) vapauttamaa. Jotkut strippiklubit yrittivät puuttua tähän allekirjoittamalla SOKAF:n kanssa työehtosopimuksen, jonka mukaan ne toimivat puolenyön jälkeen. WEA kuitenkin päätti, että SOKAF ei ollut "ammattiyhdistyskeskuspuolue", koska sen jäsenmäärä oli liian pieni (21 päätöksen antamishetkellä). Vuonna 2025 päätöksestä valitettiin työtuomioistuimeen, joka piti WEA:n päätöksen voimassa.

Pohjoismaissa ja Irlannissa tapahtui organisaatioiden fuusioita, kun taas Kroatiassa tapahtui jakautuminen.

TanskassaTanskan maistereiden ja tohtoreiden yhdistys (Dansk Magisterforening, DM) – humanististen, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden akateemisia ammattilaisia järjestävä liitto – fuusioitui viestinnän ja kielten ammattilaisten liittoon (Kommunikation og Sprog, KS), jossa on 7 000 viestinnän, kielten ja markkinoinnin parissa työskentelevää jäsentä. Tämä oli DM:n neljäs fuusio vain kahden vuoden sisällä, ja tämän viimeisimmän, marraskuussa 2024 tapahtuneen fuusion odotettiin kasvattavan sen jäsenmäärää yli 80 000:een, mikä teki siitä Tanskan suurimman akateemisen liiton. Osana tätä fuusiota DM:ään luodaan uusi toimialan alarakenne, johon kuuluu yli 10 000 viestinnän ammattilaista sekä KS:stä että DM:stä. Tämä muutos heijastaa DM:n strategiaa laajentaa ja vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, erityisesti viestinnän alalla (Akademikerbladet, 2024; DM, 2024)

Toukokuussa 2024 Ruotsinvanhin ammattiliitto, vuonna 1887 perustettu taidemaalariliitto (Målarna), liittyi virallisesti osaksi rakennustyöläisten liittoa (Byggnads), jolloin sen jäsenmäärä nousi noin 113 000:een (Byggnads, 2024). Taidemaalariliiton vuoden 2023 kongressissaan päättämän fuusion motiivina oli yli 1 000 jäsenen menetys vuodesta 2005 lähtien, mikä oli jättänyt sen taloudellisesti kireäksi.

SuomessaYhteinen toimialaliitto (YTL) ja Palvelualojen työnantajat Palta ilmoittivat marraskuussa 2024 yhdistymisestä, joka tuli viralliseksi 1.1.2025. Yhdistymisen myötä Paltaan liittyi myös YTL:n jäsen Apteekkien työnantajaliitto (Apta) ja kaikki sen jäsenapteekit. Sekä YTL että Palta ovat osa kattojärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja (EK), joka kannustaa jäsenrakenteensa yksinkertaistamiseksi muodostamaan jäseniään suurempia kokonaisuuksia. YTL edustaa noin 700 yritystä, jotka toimivat muun muassa apteekki-, logistiikka- ja tekstiilipalvelualoilla. Palta edustaa yrityksiä ja yhteisöjä monilla palvelualoilla ja sillä on yhdistymisen jälkeen noin 2 600 jäsentä, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista työnantajajärjestöistä (Palta, 2024).

Irlannissaryhdyttiin lisätoimiin kahden koulutusalan ammattiliiton, Irlannin toisen asteen opettajien yhdistyksen (ASTI) ja Irlannin opettajien liiton (TUI) ehdotetun yhdistämisen osalta. Historiallisesti näiden kahden liiton välinen suhde on ollut kireä, mikä johtuu suurelta osin jäsenalueesta aiheutuneista konflikteista, ja aiemmat yritykset yhdistää ne ovat ajautuneet karille. Vuonna 2024 molempien liittojen jäsenille tehty kysely kannatti "yhdistymistyön jatkamista" (IRN, 2024).

2024 tapahtui yksi jakautuminen Kroatiassa, jossa Kroatianriippumaton tutkimus- ja korkeakoulutyöntekijöiden liitto (Nezavisni Sindikat Znanosti i Visokog Obrazovanja, NSZ) erosi Kroatian ammattiliittojen liitosta (Matica Hrvatskih Sindikata) sillä perusteella, että sen liittyminen yhdistykseen ei ollut sen jäsenten yhteiskunnallisten etujen mukaista. Matica on useiden ammattiliittojen yhteenliittymä, joka edustaa esikoulun, perusasteen ja toisen asteen jäseniä. terveydenhoito; oikeuslaitos; ja armeija. Sillä on yli 55 000 jäsentä, ja se edustaa 20 prosenttia kaikista maan ammattiliittojen jäsenistä.

Sekä Itävallassa että Tanskassa ammattiliittojen jäsenten määrä kasvoi vuonna 2023, mikä heijastaa työväenliikkeen jatkuvaa vahvuutta näissä maissa.

Itävallassa COVID-19-pandemian aikana laskeneet ammattiliittojen jäsenmäärät elpyivät vuonna 2023 ja saavuttivat lähes pandemiaa edeltävän tason. Itävallan ammattiliittojen liitossa (Österreichischer Gewerkschaftsbund, ÖGB), jolla on 31. joulukuuta 2023 seitsemän jäsenliittoa, oli yhteensä 1 212 990 jäsentä, ja pelkästään vuonna 2023 uusia jäseniä oli 13 000. Kaikki ammattiliitot posti- ja telealan työntekijöiden liittoa (Gewerkschaft der Post- und Fernmeldebediensteten, GPF) lukuun ottamatta kirjasivat jäsenmäärän kasvun, ja suurin ammattiliitto, yksityisen sektorin palkattujen työntekijöiden liitto (Gewerkschaft der Privatangestellten, GPA), kasvoi eniten, yli 3 prosenttia. Työkamarissa (Arbeiterkammer, AK), jonka jäsenyys on pakollinen kaikille työntekijöille Itävallassa, on nyt lähes 4 miljoonaa jäsentä. Itävallan liittovaltion talouskamarissa (Wirtschaftskammer Österreich, WKO), johon kaikkien työnantajien on liityttävä, oli 31. joulukuuta 2024 593 639 aktiivista jäsentä (yhteensä 710 901:stä). Itävallan teollisuusliitolla (Industriellenvereinigung, IV), jonka jäsenyys on vapaaehtoista, on yli 4 500 jäsenyritystä, joista suurin osa on suuria teollisuusyrityksiä.

Tanskassaammattiliiton jäsenten määrä kasvoi 14 200:lla, jolloin kokonaismäärä nousi 1 935 500:aan. Tämä merkitsee 141 500 jäsenen kumulatiivista kasvua vuodesta 2013. Kasvu voidaan ymmärtää palkansaajien kokonaismäärän kasvun yhteydessä, jota oli 30 000 lisäys vuonna 2023. Viimeisen vuosikymmenen aikana jäsenjakauma eri organisaatioiden kesken on kuitenkin muuttunut. Erityisesti Tanskan ammatillisen yhteisjärjestön (Fagbevægelsens Hovedorganisation, FH) jäsenmäärä väheni 1,1 prosenttia vuonna 2023. Sitä vastoin Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestön (Akademikerne, AC) jäsenmäärä kasvoi 3,6 prosenttia, kun taas myös tärkeimpien elinten ulkopuolella järjestäytyneiden jäsenmäärä kasvoi 3,4 prosenttia (Danmarks Statistik, 2024).

Työmarkkinajärjestöjen johdossa tapahtui muutoksia useissa maissa vuonna 2024.

Kyproksenkauppa- ja teollisuuskamarin (CCCI) toimeenpaneva komitea nimitti marraskuussa Kyproksen hotelliyhdistyksen (PASYXE) entisen pääjohtajan Filokypros Rousounidesin uudeksi pääsihteerikseen eläkkeelle jääneen Marios Tsiakisin seuraajaksi. Rousounidesin seuraaja PASYXE:ssä on tohtori Christos Aggelides, joka toimi aiemmin H&C-konsernin johtokunnan jäsenenä sekä myynti- ja markkinointijohtajana. Aggelides on myös hotellinjohtajien liiton puheenjohtaja, Famagustan kauppa- ja teollisuuskamarin varapuheenjohtaja ja matkailuministeriön eri komiteoiden aktiivinen jäsen.

Viron työnantajainliitto valitsi Hando Sutterin uudeksi toimitusjohtajakseen 18. syyskuuta edellisen viranhaltijan Arto Aasin erottua tehtävästään. Sutter on toiminut johtotehtävissä yli 30 vuoden ajan johtaen muun muassa Eesti Energiaa, Nord Pool Spotia ja Olympic Entertainment Groupia.

Ranskassa François Asselin luopui turvallisuustyön yhdistyksen (Association Des Métiers de la Sécurité, ADMS) yhteispuheenjohtajan tehtävästä (AEF, 2024(opens in new tab)This link opens in a new tab). Asselin jätti myös tehtävänsä pienten ja keskisuurten yritysten keskusliiton (Confédération des petites et moyennes entreprises, CPME) puheenjohtajana 21. tammikuuta 2025 alkaen (Les Echos, 2024(opens in new tab)This link opens in a new tab; Le Monde, 2025(opens in new tab)This link opens in a new tab). Häntä on seurannut tässä tehtävässä Amir Reza-Tofighi. Lopulta 26. tammikuuta 2024 Dominique Payer luopui paikallisyritysten liiton (Union des Entreprises de Proximité, U2P) puheenjohtajan tehtävästä, ja Michel Picon otti tehtävän hoitaakseen (Les Echos, 2025(opens in new tab)This link opens in a new tab).

Kroatiassatapahtui useita merkittäviä henkilöstömuutoksia ammattiyhdistyskentällä. Krešimir Sever, joka johti Kroatian riippumattomien ammattiliittojen liittoa (Nezavisni Hrvatski Sindikati, NHS) yli 25 vuoden ajan, päätti, ettei hän enää asetu ehdolle. Hänen tilalleen tuli Darije Hanzalek, Kroatian ja Euroopan vanhimman ammattiliiton (Sindikat Grafičara i Medja, SGIM) puheenjohtaja. Samaan aikaan Vilim Ribić, Matican perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja, päätti olla asettumatta uudelleen ehdolle vuonna 2022, ja hänen tilalleen tuli Sanja Šprem, Kroatian opettajien ammattiliiton (Sindikat Hrvatskih Učitelja) puheenjohtaja. Jasna Petrović erosi Kroatian eläkeläisten ammattiliiton (Sindikata Umirovljenika Hrvatske, SUH) puheenjohtajan tehtävästä joulukuussa 2024 oltuaan tehtävässä 13 vuotta.

Oli myös tapauksia, joissa työmarkkinajärjestöjen entiset johtajat ovat ottaneet vastaan hallituksen virkoja. LiettuassaLiettuan ammatillisen yhteisjärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Inga Ruginienė nimitettiin sosiaaliturva- ja työministeriksi vuoden 2024 lopussa parlamenttivaalien (Seimas) jälkeen. Hän asettui ehdolle Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen puolesta. Itävallassa vuoden 2025 alussa muodostetun uuden liittohallituksen kahdeksalla jäsenellä on historiaa työmarkkinajärjestöissä, mikä on suurin osuus sitten 1970-luvun. Näin ollen voidaan odottaa, että työmarkkinakumppanuudella on entistäkin tärkeämpi rooli päätöksenteossa tällä vaalikaudella.

Työntekijöiden edustajien vaalit järjestettiin useissa maissa vuonna 2024. Itävallassapidettiin pakolliset AK:n vaalit, joissa kaikki AK:n jäsenet valitsevat "työntekijöiden parlamentin". Aiemmin ne voitti usein sosialidemokraattinen ryhmä (Fraktion Sozialdemokratischer Gewerkschafter:innen, FSG) 57,1 prosentin ehdottomalla enemmistöllä, jota seurasivat Itävallan kansanpuolueeseen kuuluva ryhmä (Österreichische Volkspartei, ÖVP) 16,6 prosentin ääniosuudella ja Itävallan vapauspuolueen (Freheitliche Partei Österreichs, FPÖ) ryhmä 12,3 prosentilla. FSG oli kyselyn kärjessä seitsemässä yhdeksästä osavaltiosta (kaksi läntisintä maakuntaa, Tiroli ja Vorarlberg, äänestävät perinteisesti konservatiiveja ja valitsivat ÖVP:hen kuuluvan kristillisen ammattiyhdistysryhmittymän (Fraktion Christlicher Gewerkschafterinnen und Gewerkschafter, FCG)).

Belgiassajärjestettiin toukokuussa työpaikkojen edustajien vaalit. Nämä vaalit järjestetään yli 50 työntekijän yrityksissä, mikä tarkoittaa, että lähes 1,4 miljoonaa työntekijää yli 7 000 yksityisen sektorin yrityksessä eri puolilla maata oli oikeutettu osallistumaan.

Luxemburgissajärjestettiin maaliskuussa 2024 yritysten henkilöstön edustajien ja työntekijäkamarin (Chambre des Salariés, CSL) edustajavaalit. Molemmat viiden vuoden välein pidettävät vaalit ovat tärkeitä indikaattoreita ammattiliittojen kansallisesta edustavuudesta. Luxemburgin ammattiliiton on täytettävä kaksi keskeistä kriteeriä, jotta se voisi saada kansallista edustavuutta: sen on täytynyt saada keskimäärin vähintään 20 prosenttia äänistä viimeisimmissä CSL:n vaaleissa ja sen on osoitettava toimivansa tehokkaasti useimmilla maan talouden aloilla.

Sloveniassa16. marraskuuta 2023 tuli voimaan työsuhdelakiin (ZDR-1D) tehdyt muutokset, joilla vahvistetaan työntekijöiden edustajien tietyt irtisanomissuojat. Muutetun lain mukaan irtisanomisen vuoksi työnantajaa vastaan kannetoimiin ryhtyneen työntekijän edustajan työsopimuksen irtisanomista lykätään, kunnes työtuomioistuin on ratkaissut asian ensimmäisessä oikeusasteessa, tai enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos työnantaja kieltää edustajaa työnteosta, edustajalle on maksettava 80 prosenttia peruskuukausipalkasta (korotettu 50 prosentista). Slovenian vapaiden ammattiliittojen liitto (Zveza Svobodnih Sindikatov Slovenije, ZSSS) uskoo, että lakisääteinen säännös tarjoaa paremman suojan irtisanomista vastaan, kun sitä käytetään väärin työntekijöiden rankaisemiseksi ammattiliiton jäsenyydestä tai ammattiyhdistystoimintaan osallistumisesta (ZSSS, 2024).

Vakiintuneet toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteet jatkavat tärkeää toimintaa vakaassa ympäristössä useimmissa Euroopan jäsenvaltioissa. Uusia rakenteita luotiin ja olemassa olevia elvytettiin eri maissa.

Irlannissatärkein asiaankuuluva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elin on Labour Employer Economic Forum (LEEF). Vuonna 2024 siihen liittyi uusi oikeudenmukaisen siirtymän komissio, joka koostuu ehdokkaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun viidestä pilarista (maatalous, yhteisöllinen ja vapaaehtoinen, ammattiliitto, työnantaja, ympäristö) sekä riippumattomia asiantuntijoita useilta komission työn kannalta merkityksellisiltä aloilta, kuten ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, osaamisen kehittämisestä sekä maaseudun ja yhteisöjen kehittämisestä, sosiaalista osallisuutta, vihreää taloudellista siirtymää ja nuorisonäkökulmia. Sen päätyöhön kuuluu oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvän strategisen näyttöön perustuvan tutkimuksen valmistelu ja analysointi sekä politiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon arviointi, neuvonta ja kommentointi sekä edistyminen Irlannin oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden soveltamisessa kansallisiin ja alakohtaisiin ilmastopolitiikkoihin.

Maltan tärkeimmät työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteet ovat Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvosto (MCESD), joka nimensä mukaisesti keskittyy sekä talouteen että laajempaan yhteiskuntaan liittyviin asioihin, ja työsuhdelautakunta (ERB), joka keskittyy pääasiassa työoikeuteen. Työmarkkinaosapuolet ovat läsnä myös muissa kolmikantarakenteissa, kuten työterveys- ja työturvallisuusviranomaisen (OHSA) hallituksessa ja henkilökohtaisessa ominaisuudessaan Jobsplusissa. Vuoden 2024 lopulla ilmoitettiin, että MCESD:n toimitusjohtaja nimitetään ensimmäistä kertaa vahvistamaan elintä. MCESD:n ja työmarkkinaosapuolten avuksi perustetaan myös tutkimusneuvosto (TVM News, 2024). Nämä toimet näyttävät olevan vastaus työmarkkinaosapuolten aiemmin esiin nostamiin ongelmiin, kuten näyttöön perustuvien päätösten tekemiseen tarvittavan tutkimuksen usein puuttumiseen (MCESD, 2022).

Sloveniassaneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2024 kolmikantaisessa talous- ja sosiaalikomiteassa lähes vuoden kestäneen umpikujan jälkeen. Unkarissavirkamieskunnan etujen sovitteluneuvosto (Országos Közszolgálati Érdekegyeztető Tanács, OKÉT) ei ole kokoontunut kahteen viime vuoteen, vaikka ongelmat ovat lisääntyneet ja työntekijät ovat pyytäneet sitä kokoontumaan kahdesti julkisesta sektorista vastaavan työneuvostojen kansallisen liiton (Munkástanácsok Országos Szövetsége) varapuheenjohtajan aloitteesta. Hallitus antoi lopulta periksi pyynnöille, ja vuoden 2024 OKÉT-täysistunto pidettiin lopulta 1. lokakuuta (Munkástanácsok, 2024).

Puolassaperhe-, työ- ja sosiaaliministeri ilmoitti, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluneuvostosta annettua lakia muutetaan siten, että neuvostosta tulee edustavampi ja sen yhteistyötä hallituksen kanssa tehostetaan (Bankier.pl, 2024). Muutetun lain mukaan ammattiliittojen edustavuutta koskevien säännösten odotetaan säilyvän ennallaan. Lakiluonnoksessa ehdotetaan kuitenkin useita muutoksia työnantajajärjestöjen edustavuuteen. Näitä ovat käsityöläislain (Ustawa o rzemiośle) nojalla toimivat yritykset ja työnantajat erottaminen käsityöläisiksi määriteltyihin yrityksiin ja työnantajiin, jotka työllistävät työntekijöitä, ja niihin, jotka määritellään samalla tavalla mutta jotka eivät työllistä työntekijöitä. vähennetään niiden työntekijöiden määrää, jotka työnantajajärjestöjen jäsenten on palkattava; uuden kriteerin asettaminen sen varmistamiseksi, että työnantajajärjestöä ei ole luotu keinotekoisesti liittämällä pieni ryhmä korkeita jäsenmaksuja maksavia työnantajia ja työnantajien rinnakkaisjäsenyyden kieltäminen työnantajajärjestöissä edustavuuden laskemiseksi.

Liettuassalaki nro XIV-3034, jolla muutetaan työlakia, tuli voimaan 25. lokakuuta 2024 (Liettuan tasavalta, 2024). Sillä muutetaan muun muassa työlain 182 §:n 5 momenttia ja asetetaan kahdeksan kriteeriä, jotka kansallisella tasolla toimivien työnantajaorganisaatioiden on täytettävä, mukaan lukien vaatimukset, joiden mukaan oikeushenkilön asema; toiminut yhtäjaksoisesti työnantajaorganisaationa vähintään kolmen vuoden ajan; itsenäinen organisaatiorakenne; ja vähintään viisi työntekijää, joilla on työsuhde.

Virontalous- ja viestintäministeriö ilmoitti syyskuussa 2024 että valtakunnansovittelijan rooli ja tehtävät siirretään oikeuskanslerille.

Suomessatyöriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain 420/1962 muutokset tulivat voimaan 1.1.2025 ja vaikuttavat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakuntien työhön. Niiden on nyt tarkasteltava kansantalouden kokonaishyötyä työmarkkinaosapuolten välisessä sovittelumenettelyssä työtaisteluissa ja varmistettava palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuus. Työriidan osapuolten ei tarvitse hyväksyä sovittelijan sovintoehdotusta (työ- ja elinkeinoministeriö, päivätty).

• AEF (2024), "La coprésidente de l'ADMS Cécile Roussy quitte l'organisation patronale" ("ADMS:n toinen puheenjohtaja Cécile Roussy, jättää työnantajajärjestön"),(opens in new tab)This link opens in a new tablähetys nro 715028, 5. heinäkuuta, katsottu 3. syyskuuta 2025.  

• Akademikerbladet (2024), "Fusion mellem DM og KS stemt igennem: 'Vi bliver Danmarks største'" ("DM:n ja KS:n fuusio äänestettiin läpi: "Meistä tulee Tanskan suurin"'),(opens in new tab)This link opens in a new tab27. helmikuuta, katsottu 15. tammikuuta 2025.

• Bankier.pl (2024), '(opens in new tab)This link opens in a new tabBędą zmiany w Radzie Dialogu Społecznego. 'Musi być bardziej reprezentatywna'" ('Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun neuvostossa tapahtuu muutoksia. "Sen on oltava edustavampi."")(opens in new tab)This link opens in a new tab, katsottu 4. syyskuuta 2025.

• Byggnads (2024), "Målarna är nu en del av Byggnads",(opens in new tab)This link opens in a new tablehdistötiedote, 15. toukokuuta, luettu 29. marraskuuta 2024.

• Danmarks Statistik (2024), "Stigning i både inflationen og kerneinflationen" ("Sekä inflaation että pohjainflaation kiihtyminen"),(opens in new tab)This link opens in a new tablehdistötiedote, 10. syyskuuta, luettu 15. tammikuuta 2025.

• DM (2024), Om DM (Tietoja DM:stä),(opens in new tab)This link opens in a new tabkatsottu 15. tammikuuta 2025.

• IRN (2024), "ASTI/TUI:n fuusioprosessia vauhditti myönteinen kyselyvastaus(opens in new tab)This link opens in a new tabIndustrial Relations News 17, 2. toukokuuta.

• Le Monde (2025), "CPME: François Asselin quitte la présidence de l'organisation patronale" (CPME: François Asselin luopuu työnantajajärjestön puheenjohtajan tehtävästä),(opens in new tab)This link opens in a new tab21. tammikuuta.

• Les Echos (2024), "Présidence de la CPME: les trois candidats comptent leurs soutiens" (CPME:n puheenjohtajavaltio: kolme ehdokasta laskevat kannatuksensa), 3. joulukuuta, saatavilla osoitteessa: https://www.lesechos.fr/economie-france/social/presidence-de-la-cpme-les-trois-candidats-comptent-leurs-soutiens-2135381.

• Les Echos (2025), "Qui sont les leaders syndicaux et patronaux(opens in new tab)This link opens in a new tab("Ketkä ovat ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen johtajia?")(opens in new tab)This link opens in a new tab, 21. tammikuuta.

• MCESD (2022), "Provided of evidence-based research and delivery of training: improving technical capacity of social parties", Idea Advisory Limited.

• - ja elinkeinoministeriö (päivätty), Sovittelujärjestelmän kehittäminen(opens in new tab)This link opens in a new tab, verkkosivu, luettu 3.1.2025.  

• Munkástanácsok (2024), "Beszámoló az Országos Közszolgálati Érdekegyeztető Tanács plenáris üléséről",(opens in new tab)This link opens in a new tab7. marraskuuta.

• Palta (2024), Työnantajaliitot Palta ja YTL yhdistävät toimintansa,(opens in new tab)This link opens in a new tablehdistötiedote, 14. marraskuuta.

• Sjöfartstidningen (2024), "Ny arbetsgivarorganisation startar upp",(opens in new tab)This link opens in a new tab8. helmikuuta, katsottu 28. marraskuuta 2024.

• Sveriges Rederiorganisation (2024), Sveriges Rederiorganisation(opens in new tab)This link opens in a new tab, verkkosivu, sivustolla käyty 28. marraskuuta 2024.

• TVM News (2024), "Useita uusia toimia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun parantamiseksi ilmoitettu", 22. marraskuuta.

• ZSSS (Slovenian vapaiden ammattiliittojen liitto) (2024), "Delavski predstavniki od 16. novembra učinkovitejše varovani" ("Työntekijöiden edustajia suojellaan tehokkaammin 16. marraskuuta alkaen"),(opens in new tab)This link opens in a new tab16. syyskuuta.