Digitalisoituminen: Vähittäispankkitoiminnan uudelleenjärjestelytrendit
Julkaistu: 25 September 2022
Vähittäispankkisektori on otollinen maaperä digitalisaation vaikutusten tutkimiselle työhön ja työllisyyteen. Rahoituspalveluja tarjotaan yhä enemmän verkossa ilman asiakaskohtaisten instituutioiden välittämää. Monet alan pankit ovat käyneet läpi sarjamuutoksia maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, ja se on yksi harvoista palvelusektoreista, joissa työllisyys on pysähtynyt tai laskee. Teknologisten muutosten lisäksi palveluissa ala vastaa myös muihin haasteisiin, kuten lisääntyneeseen sääntely- ja vaatimustenmukaisuustaakkaan, fintech-kilpailuun sekä mataliin korkoihin ja heikentyneisiin kannattavuuteen. Tämän raportin tapaustutkimukset kuvaavat esimerkkejä alan viimeaikaisista uudelleenjärjestelyistä, mikä motivoi uudelleenjärjestelyä, miten sitä hallinnoitiin ja miten se vaikutti työllisyyteen, työn organisointiin sekä muihin liiketoiminnan ja työntekijöiden tuloksiin.
Huomaa, että suurin osa Eurofoundin julkaisuista on saatavilla ainoastaan englanniksi, eikä niitä tällä hetkellä käännetä automaattisesti.
Vaikka useimmilla palvelualoilla on kasvanut työpaikkoja viimeisen vuosikymmenen aikana, vähittäispankkitoiminnan työllisyys on vähentynyt – ensin finanssikriisin, sitten digitalisaation ja äskettäisen siirtymisen vuoksi verkkopankkitoimintaan. Samaan aikaan vähittäispankkitoiminnan fyysinen infrastruktuuri on vähentynyt, ja EU:ssa on vain noin 20 pankkikonttoria 100 000 asukasta kohden, kun vuonna 2004 luku oli noin 30.
Vähittäispankkitoiminnan uudelleenjärjestelyt ovat usein laajamittaisia, pitkiä ja monimutkaisia verrattuna muihin sektoreihin; Se tapahtuu vakiintuneiden institutionaalisten sosiaalisen vuoropuhelun kehysten kautta, hyödyntäen korkeaa edustusta ja kollektiivista järjestäytymistä. Se on tärkeä esimerkki sosiaalisen dialogin keskeisestä roolista uudelleenjärjestelyn kielteisten vaikutusten lieventämisessä.
Verrattuna muihin sektoreihin vähittäispankkitoiminnan erikoistuneiden ammattilaisten osuus on kasvanut nopeasti, ja kaksi kolmasosaa EU:n vähittäispankkialan ammattilaisista on nyt kolmannen tason pätevyydellä. Vastatakseen tähän uuteen kysyntään korkeasti koulutetuissa työpaikoissa (kuten oikeusasiantuntijat, datatieteilijät ja verkkoturvallisuusasiantuntijat) sekä parantaakseen perinteisissä pankkitöissä työskentelevien työllistettävyyttä, on ratkaisevan tärkeää, että ala kehittää kohdennettuja taitopolitiikkoja.
Digitalisaatio on muuttanut monia perinteisiä tapoja työskennellä vähittäispankkitoiminnassa, mikä on johtanut 'tietokoneeseen suuntautuvien' työpaikkojen määrän kasvuun ja asiakastyöpaikkojen vähenemiseen. Suuri osuus 'etätyötehtävistä' näki myös tämän sektorin jyrkimmän etätyön kasvun pandemian aikana, jolloin lähes joka toinen EU:n rahoitusalan työntekijä työskenteli etänä joko 'yleensä' tai 'joskus' vuonna 2021.
Vähittäispankkitoiminta on hyvin palkattu ala, mutta se raportoi myös sukupuolten välisen palkkaeron suurimman. Vaikka tämä osittain heijastaa alan erikoistuneita työpaikkoja, joissa miehet ovat yliedustettuina paremmin palkatuissa IT-alan ammateissa sekä esimies- ja valvontatehtävissä, EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivissä ennakoidut sukupuolipalkkatarkastukset tulevat olemaan tärkeässä roolissa muiden sukupuolten välisen palkkaeron syiden tunnistamisessa.
Tämän julkaisun tiivistelmä päättäjille on saatavilla PDF-muodossa.
Tämä osio sisältää tietoa tässä julkaisussa olevasta aineistosta.
Raportti sisältää seuraavat taulukot ja kuvat.
Taulukoiden luettelo
Taulukko 1: Kuusi suurinta vähittäispankkialan ammattia vuosina 2011 ja 2021, EU27
Taulukko 2: Työttömyystapausten ominaisuudet rahoitussektorilla ja kaikilla muilla sektoreilla, 2008–2021
Taulukko 3: Suurimmat viimeaikaiset uudelleenjärjestelytapaukset rahoitussektorilla kansallisella tasolla, 2020–2021
Taulukko 4: Yritykset, jotka ovat mukana jatkuvassa tai sarjarakenteisessa uudelleenjärjestelyssä, 2019–2021
Taulukko 5: Yhteenveto pankkiasioiden uudelleenjärjestelyprosessien pääajureista analysoiduissa pankkitapauksissa
Taulukko 6: CaixaBankin uudelleenjärjestelyprosessit vuosina 2015–2021
Taulukko 7: Uudelleenjärjestelyprosessien aikataulut
Taulukko 8: CaixaBankin kollektiivisen irtisanomissuunnitelman toteutusvaiheet vuonna 2021
Taulukko 9: Tukitoimet työntekijöille, joita asia koskee
Taulukko 10: Kiintiö 100 taloudellinen kannustin sovellettuna Banco BPM:ään
Henkilöluettelo
Kuva 1: Pankkikonttorien määrä 100 000 asukasta kohden, 2004 ja 2020
Kuva 2: Työllisyyden muutos palvelualoilla, 2008–2021, EU27 (prosenttiyksiköitä)
Kuva 3: Rahoitus- ja vakuutuspalvelut suhteessa kokonaistyöllisyyteen, 2008 ja 2021, EU27 (%)
Kuvio 4: Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden työntekijöiden määrä laajojen ammattiryhmien mukaan, 2008 ja 2021, EU27 (miljoonia)
Kuva 5: Sukupuolten välinen palkkaero maittain, 2020 (prosenttiyksiköitä)
Kuva 6: Nuorten työntekijöiden (15–39-vuotiaat) osuus koko työvoimassa sektoreittain, 2008–2021, EU27 (%)
Kuvio 7: Nuorten työntekijöiden suhteellinen esiintyvyys maittain, 2021, EU27 (prosenttiyksiköt)
Kuvio 8: Osa-aikaisten työntekijöiden osuus sektoreittain, 2008–2021, EU27 (%)
Kuva 9: Päätyön todellisten viikoittaisten työtuntien keskimääräinen määrä vuosina 2008 ja 2020, EU27
Kuvio 10: Muutos kokonaistyömäärän määrässä verrattuna vuoteen 2008, EU27 (prosenttiyksiköt)
Kuvio 11: Etätyöskentelyesiintyvyys sektoreittain, 2008–2021, EU27 (%)
Kuva 12: Etätyöskentelyesiintyvyys vähittäispankkitoiminnassa ennen pandemiaa ja sen aikana, 2019 ja 2020, EU27 (%)
Kuvio 13: Etätyöskentelyesiintyvyys sukupuolen mukaan, 2008–2021, EU27 (%)
Kuva 14: Työntekijöiden sijainti laajojen ammattiryhmien mukaan, 2021, EU27 (%)
Kuvio 15: Vuosittaisten uudelleenjärjestelyilmoitusten määrä, jotka liittyvät työpaikkojen menetyksiin ja työpaikkojen kasvuun, 2008–2021, EU27 (%)
Kuvio 16: Kansallisten tai alueellisten tapausten määrä, joissa rahoitussektorilla menetetään työpaikkoja uudelleenjärjestelytyypin mukaan, 2008–2021, EU27
Kuva 17: Offshoring-tapaukset, 2008–2021
Kuva 18: Maksuvälineiden osuudet, joita käytetään myyntipisteessä ja henkilökohtaisissa maksuissa (vasen kuva) sekä verkossa (oikea kuva), euroalue, 2019 (%)
Kuvio 19: Maksutapojen käyttö pandemian aikana, euroalue, 2020 (%)
Tapaustutkimuksia
Tämän raportin yhteydessä on kuusi tapaustutkimusta, jotka tarkastelevat, miten uudelleenjärjestelyprosessit toteutettiin tietyissä pankeissa, kansallisen kontekstin vaikutusta sekä sosiaalisten kumppaneiden roolia uudelleenjärjestelyjen tulosten muokkaamisessa.
Eurofound suosittelee, että tähän julkaisuun viitataan seuraavalla tavalla.
Eurofound (2022), Digitalisoituminen: vähittäispankkitoiminnan uudelleenjärjestelytrendit, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.
