Kansallisten vähimmäispalkkojen huomattavat korotukset vuodelle 2025 – EU-direktiiviin liittyen?
Julkaistu: 27 January 2025
Espanjaa lukuun ottamatta ne 22 EU:n jäsenvaltiota, joissa on kansallinen vähimmäispalkka, ovat ilmoittaneet päätöksistään korotuksista vuodelle 2025. Kehitys tuo hyviä uutisia minimipalkkaisille työntekijöille, joiden palkat nousevat merkittävästi useimmissa maissa nykyisen inflaation jälkeen.
Useimmissa maissa vuoden 2025 korotusten jälkeen syntyy kuva vähimmäispalkansaajien ostovoiman kasvusta, vaikka nimelliskorkojen korotukset ovatkin yleensä pienempiä kuin vuonna 2024. Asettamalla pienempiä korotuksia minimipalkkojen asettajat ovat reagoineet laskevaan inflaatioon. Mutta vaikka inflaatiolla on vähemmän merkitystä, vähimmäispalkkojen määrittämisessä saattaa olla vaikutusta toinen tekijä – vähimmäispalkkadirektiivi, joka on vaikuttanut kansallisten vähimmäispalkkojen korotuksiin useissa maissa.
Minimipalkkoihin merkittäviä muutoksia
Kansalliset vähimmäispalkat nousivat 1. tammikuuta 2024 ja 1. tammikuuta 2025 välisenä aikana kaikissa maissa paitsi Kyproksessa (Espanja ilmoittaa uudesta tasostaan pian).
Figure 36: Nominal changes in national minimum wages, January 2024 to January 2025, and annual inflation, December 2023 to December 2024, EU Member States (%)
In Spain, the new rate for 2025 is being currently discussed (the current rate is indicated in the label). The monthly rates are the basic rates and are not converted for those Member States where more than 12 monthly payments are made per year (Greece, Portugal, Slovenia and Spain). The measure of inflation is based on Eurostat’s Harmonised Index of Consumer Prices (HICP), which can differ from the national consumer price indices that wage setters refer to. It is expressed as annual inflation between December 2023 and December 2024.
Source: Network of Eurofound Correspondents, based on legislation or similar regulations (for minimum wage rates) and Eurostat, HICP monthly data (annual rate of change, euro area annual inflation) [PRC_HICP_MANR]
Kuviossa 1 esitetään nimelliskorkojen muutokset eri maissa:
huomattava korotus useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa, ja Romaniassa lähes 23 prosentin korotus (tammikuussa 2025 tehdyn säännöllisen päivityksen ja heinäkuussa 2024 toteutetun tapauskohtaisen toimen ansiosta); 15 prosenttia Kroatiassa ja Bulgariassa; 12 prosenttia Liettuassa; 10 prosenttia Tšekissä ja Puolassa; 9 prosenttia Unkarissa ja Slovakiassa; ja 8 % Virossa
merkittävät korotukset yli 6 prosenttia Kreikassa (uusi korko vahvistettiin huhtikuussa 2024 tavanomaisen käytännön mukaisesti), Irlannissa ja Portugalissa; ja hieman alle 6 prosenttia Alankomaissa (heinäkuussa 2024 ja tammikuussa 2025 tapahtuneen kahden säännöllisen päivityksen tuloksena) ja Latviassa
maltillinen nousu hieman alle 4 % Maltalla, Belgiassa (+3,8 % nousua huhtikuusta 2024 automaattisen indeksoinnin vuoksi), Saksassa, Luxemburgissa, Ranskassa (+2 % nousua marraskuusta 2024 automaattisen indeksoinnin vuoksi) ja Sloveniassa. Kuviossa ei näy Espanjaa koskevaa päätöstä, jossa hallituksen ehdottamasta 4,4 prosentin korotuksesta keskustellaan parhaillaan työmarkkinaosapuolten kanssa (työnantajat ovat ehdottaneet 3 prosentin korotusta).
Kyproksessa ei tapahtunut muutosta, koska maan uutta lakisääteistä vähimmäispalkkaa nostettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024, ja tarkistusta on tarkoitus tehdä vain joka toinen vuosi.
Inflaation rooli minimipalkkojen nousussa hidastuu
Nimellisten vähimmäispalkkojen korotukset olivat yleensä pienempiä kuin vuotta aiemmin: keskimääräinen nousu tammikuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä oli yli 7 prosenttia, kun taas tammikuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana se oli lähes 10 prosenttia. Yksi tämän vuoden vähimmäispalkan muodostumiseen vaikuttavista ilmeisistä tekijöistä on inflaation hidastuminen monissa maissa: joulukuun 2023 ja joulukuun 2004 välisenä hintatasona perustuvien alustavien lukujen mukaan keskimääräinen inflaatiovauhti on 3 prosenttia, mikä on alle vuoden takaisen lähes 4 prosentin (joulukuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana). [1]
Kun otetaan huomioon, että vähimmäispalkkojen nimellispalkat ovat nousseet hieman vaatimattomammin inflaation merkittävän hidastumisen seurauksena, yleiskuva useimmissa maissa on vähimmäispalkansaajien ostovoiman kasvu. Viimeisten 12 kuukauden aikana kansallisia vähimmäispalkkoja on nostettu inflaation yläpuolelle kaikissa maissa paitsi Kyproksessa ja Belgiassa (joissa reaalipalkka laski) ja Sloveniassa (joissa se pysyi suunnilleen vakiona). näyttää siltä, että näin on myös Espanjassa. Reaalisesti mitattuna vähimmäispalkkataso on noussut huomattavasti useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa (Romania, Bulgaria, Kroatia, Liettua, Tšekki, Puola, Slovakia ja Unkari) sekä Irlannissa, jotka kuuluvat Länsi-Euroopan jäsenvaltioihin.
Vähimmäispalkkadirektiivi näyttää käynnistäneen rakenteellisia korotuksia
Kun hinnankorotusten merkitys vähimmäispalkkojen määrittämisessä vähenee, muut tekijät, erityisesti uusi vähimmäispalkkadirektiivi, voivat vaikuttaa siihen, että vähimmäispalkkoja korotetaan tästä lähtien huomattavasti. Vähimmäispalkkadirektiivissä säädetään, että maiden, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, on varmistettava, että se on "riittävä". Asetuksen 5 artiklassa säädetään menettelystä riittävän vähimmäispalkan määrittämiseksi. Monien muiden näkökohtien ohella – mukaan lukien toimijat, tiheys, prosessia ohjaavien selkeiden kriteerien tarve ja niihin sisällytettävät osatekijät – sen 4 kohdassa määrätään seuraavaa:
Jäsenvaltioiden on käytettävä ohjeellisia viitearvoja lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyyden arvioinnissa. Tätä varten ne voivat käyttää kansainvälisellä tasolla yleisesti käytettyjä ohjeellisia viitearvoja, kuten 60 prosenttia bruttomediaanipalkasta ja 50 prosenttia bruttokeskipalkasta, ja/tai kansallisella tasolla käytettyjä ohjeellisia viitearvoja.
Vuoden 2025 uusissa verokantoissa voidaan havaita rakenteellisia korotuksia, jotka liittyvät läheisesti direktiivin säännöksiin, mukaan lukien seuraavat.
Virossa työmarkkinaosapuolet sopivat hallituksen kanssa kehyksestä, jolla varmistetaan, että vähimmäispalkka nousee 50 prosenttiin keskipalkasta vuoteen 2027 mennessä.
Bulgariassa hallitus perusti päätöksensä vähimmäispalkasta 1. tammikuuta 2025 alkaen vuonna 2023 annettuun lainsäädäntöön, jossa säädetään 50 prosentin tasosta keskipalkasta.
Romaniassa hallitus tavoittelee myös 50 prosenttia keskipalkasta (uusi nimelliskorko tammikuussa 2025 on 47 prosenttia), kuten kolmikantaneuvottelujen jälkeen annetussa uudessa vähimmäispalkkalainsäädännössä vahvistetaan.
Tšekissä vähimmäispalkan asettajat asettivat tavoitteeksi, että nimellispalkka on 47 prosenttia keskipalkasta vuoteen 2029 mennessä.
Slovakiassa vähimmäispalkka oli jo vuonna 2019 sidottu 60 prosenttiin keskipalkasta, mutta se laskettiin 57 prosenttiin vuonna 2020 covid-19-pandemian yhteydessä. Tämä muutos kumottiin lokakuussa 2024, kun parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen, jonka mukaan vähimmäispalkka on vähintään 60 prosenttia keskipalkasta (kahden edellisen vuoden aikana), elleivät työmarkkinaosapuolet sovi korkeammasta palkasta. Hallituksen päätös nostaa vähimmäispalkkaa 750 eurosta 816 euroon 1. tammikuuta 2025 alkaen jäi kuitenkin alle 60 prosentin tason, ja seuraavan päivityksen odotetaan saavuttavan tämän tavoitteen vuonna 2026.
Irlannissa tammikuun 2025 vähimmäispalkka asetettiin vastaamaan tavoitetta saavuttaa 60 prosenttia mediaanipalkasta vuoteen 2026 mennessä.
Espanjassa hallitus antoi vuonna 2020 tilapäiselle neuvoa-antavalle toimikunnalle tehtäväksi nostaa vähimmäispalkkataso 60 prosenttiin keskimääräisestä (netto)palkasta vuoteen 2023 mennessä, ja viimeisimmällä korotuksella tammikuussa 2025 pyritään pitämään se samalla tasolla.
Maltalla on toista täytäntöönpanovuottaan nelivuotinen suunnitelma kansallisen vähimmäispalkan nostamiseksi, joka perustuu vuonna 2023 tehtyyn kolmikantasopimukseen ja maan matalapalkkakomission suosituksiin.
Kreikassa keskustellaan parhaillaan ehdotuksesta ottaa käyttöön kaavaan perustuva vähimmäispalkkojen mukautusmekanismi vuodesta 2027 alkaen.
Johtopäätös
Minimipalkansaajien taskut kasvavat tammikuussa 2025, kun nimelliskorot ovat nousseet inflaation yläpuolelle lähes kaikissa maissa viimeisen 12 kuukauden aikana. Hintojen nousun palattua maltillisemmalle tasolle inflaation rooli minimipalkkojen merkittävissä korotuksissa on vähentynyt, kun taas uuden vähimmäispalkkadirektiivin rooli on alkanut vaikuttaa. Direktiivin ohjeellisista viitearvoista, jotka ohjaavat vähimmäispalkkojen riittävyyden arviointia (50 prosenttia tai 60 prosenttia keski- tai mediaanipalkasta) – vaikka direktiivissä ei edellytetäkään – niistä on tullut väline, jota useimmat maat, joissa lakisääteinen vähimmäispalkka ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, suosivat sitä. Yhä useammat maat sisällyttävät tällaisia viitearvoja lainsäädäntöönsä, ja lakisääteisiä vähimmäispalkkoja nostetaan inflaation yläpuolelle todellisten palkkojen saavuttamiseksi. Keskeinen kysymys on, ovatko nämä viitearvot riittäviä varmistamaan vähimmäispalkkojen riittävyyden kaikissa jäsenvaltioissa. Eurofoundin vuoden 2025 vähimmäispalkkoja koskevassa vuotuisessa katsauksessa (joka julkaistaan vuoden 2025 puolivälissä) tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kysymystä siitä, miten palkanasettajat arvioivat palkkojen riittävyyttä.
Kuva © Nomad_Soul/Adobe Stock
Alaviitteet
- 1) To facilitate international comparisons, this analysis uses the Harmonised Index of Consumer Prices (HICP). National consumer price indices can differ somewhat from the HICP.
Eurofound suosittelee, että tähän julkaisuun viitataan seuraavalla tavalla.
Eurofound (2025), Kansallisten vähimmäispalkkojen huomattavat korotukset vuoteen 2025 – EU:n direktiiviin liittyen?artikkeli.
