Nuoret

Eurofound on tehnyt paljon työtä nuorten työllistymiseen, elämänlaatuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Covid-19-pandemian aiheuttaman talous- ja sosiaalikriisin vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan edelleen nuoriin vaikuttavia kysymyksiä useilla aihealueilla, erityisesti työllisyydessä ja työmarkkinoilla, elinoloissa ja elämänlaadussa sekä julkisten palvelujen saatavuudessa.

Covid-19 ja sen vaikutukset nuoriin

Eurofoundin ainutlaatuinen sähköinen tutkimus Eläminen, työskentely ja covid-19 antaa käsityksen pandemian vaikutuksista ihmisten, myös nuorten, elämään. Tavoitteena on auttaa poliittisia päättäjiä muokkaamaan kriisiin reagointia. Se toteutetaan usealla kierroksella, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita nuorilla on edessään pandemian eri vaiheissa.

Tämän tutkimuksen pohjalta Eurofound on analysoinut covid-19:n vaikutuksia EU:n nuoriin työllisyyden, taloudellisen tilanteen, sosiaalisen syrjäytymisen, henkisen hyvinvoinnin ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen kannalta. Tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus politiikkatoimiin, joita on toteutettu pandemian nuorille aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi.

• Julkaisu: Covid-19-pandemian vaikutukset nuoriin EU:ssa
• Tietokanta: Covid-19 EU PolicyWatch

Vuosien 2008–2013 kriisi ja työpaikat

Vuosien 2008–2013 kriisin jälkimainingeissa EU:n työttömyys nousi hälyttävälle tasolle: 15–29-vuotiaiden osuus oli 20 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa vieläkin korkeampi. Nuorisotyöttömyyttä on viime vuosina onnistuttu helpottamaan nuorisotakuun ja muiden toimenpiteiden avulla, ja vuonna 2019 päästiin lopulta kriisiä edeltäneelle tasolle. Kysymys on kuitenkin siitä, missä työpaikat ovat ja miten voidaan auttaa nuoria, erityisesti pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleita. Vahvistettu nuorisotakuu on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan reagoida covid-19-kriisiin ja välttää nuorisotyöttömyyden jyrkkä kasvu. Eurofoundin tutkimustoiminta tarjoaa nuorisopolitiikan kehittämiseen runsaasti tietoa käsittelemällä seuraavia aiheita:

• pitkäaikaistyöttömät nuoret
• nuorten startup-tuki
• Euroopan nuorten yrittäjyys
• nuorten siirtymisten kartoittaminen Euroopassa
• nuoriso ja työ sekä poliittiset linjaukset, joilla pyritään parantamaan tätä nuorten elämän osa-aluetta
• nuorten työntekijöiden auttaminen kriisin aikana sekä työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten antama tuki
• kokemukset nuorisotakuusta Suomessa ja Ruotsissa
• työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret

Tutkimuksen painopistettä on hiljattain mukautettu ja kohdistettu covid-19:n vaikutuksiin Euroopan nuoriin.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat ja syrjäytyminen

Suuren työttömyyden ohella jäsenvaltiot ovat vuodesta 2008 lähtien käsitelleet taantuman suhteettomia vaikutuksia alle 30-vuotiaisiin, myös korkeasti koulutettuihin nuoriin. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrä kasvoi nopeasti vuoden 2008 jälkeen mutta väheni jälleen vuodesta 2014 lähtien ja oli palannut kriisiä edeltäneelle tasolle vuoteen 2018 mennessä. Joissakin jäsenvaltioissa, erityisesti Italiassa ja Kreikassa, ne olivat kuitenkin edelleen korkeita. Eurofound pyrkii ymmärtämään, miten nuorten jääminen työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin on keskitytty nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen pandemian puhjetessa. Siinä kuvataan nuorten osallistumista työmarkkinoille vuosina 2007–2020 ja käsitellään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ominaispiirteitä ja monimuotoisuutta.

• Aihe: Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat

Työllistyminen on erityisen haastavaa joillekin nuorille: esimerkiksi vammaiset ja terveysongelmista kärsivät jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Aktiivisen osallisuuden politiikka on katsottu parhaaksi keinoksi käsitellä näitä ongelmia. Eurofound on analysoinut vammaisten ja terveysongelmista kärsivien nuorten aktiivista osallisuutta edistävää politiikkaa EU:n 11 jäsenvaltion osalta.

Nuorisoulottuvuus Eurofoundin tutkimuksissa

Nuorisoulottuvuus otetaan huomioon monilla Eurofoundin tutkimusaloilla, myös sen kyselytutkimuksissa.

Vuosina 2020 ja 2021 toteutetussa sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -tutkimuksessa tarkastellaan pandemian vaikutuksia eri ikäryhmissä. Nuoriin vaikuttavia aiheita ovat työpaikkojen menettäminen ja turvattomuus, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen syrjäytyminen ja tulevaisuuden optimismi, kokemukset verkkokoulutuksesta, luottamus instituutioihin ja julkisten palvelujen saatavuus. Tulokset osoittavat, että nuoret kärsivät jälleen kerran kovasti uuden kriisin sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

• Julkaisu: Eläminen, työskentely ja covid-19 (päivitys huhtikuu 2021): Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja luottamus heikkenee koko unionissa toisena pandemiavuonna
• Tiedot: Eläminen, työskentely ja covid-19 -tiedot

Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) 2016 ikäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja elämänlaadussa, sosiaalisessa osallisuudessa, yhteiskunnan laadussa ja julkisten palvelujen saatavuudessa. Euroopan elämänlaatututkimuksen tietoja on käytetty myös Euroopan nuorten yhteiskunnallista tilannetta koskevan tiedotteen laatimiseen.

• Tutkimus: Euroopan elämänlaatututkimus (EQLS)

Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) 2010 havaittiin, että jotkin seikat nuorten (alle 25-vuotiaiden) työntekijöiden työoloissa ovat huomattavan erilaiset kuin vanhemmilla työntekijöillä. Vuoden 2015 Euroopan työolotutkimuksen tiedot ovat osoittaneet, että nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osaamiserot ovat vähitellen kuroutumassa umpeen.

• Tutkimus: Euroopan työolotutkimukset (EWCS)

Eurofoundin sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselyssä käytettiin erilaisia Euroopan elämänlaatututkimuksen ja Euroopan työolotutkimuksen kysymyksiä ja mukautettiin niitä tarvittaessa kyselyä varten.