Lasten hyväksi työskentelyllä on merkitystä: Yleiskatsaus palvelujen tarjontaan ja työvoimaan Euroopassa

Tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus lasten köyhyyden torjunnassa ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä keskeisten palvelujen nykytilasta. Tarkasteltavia palveluja ovat terveydenhuolto, koulutus ja varhaiskasvatus. Näiden palvelujen lisäksi analysoidaan myös eurooppalaiseen lapsitakuuseen kuuluvaa ravitsemukseen ja asumiseen liittyvää tilannetta.

Lasten kanssa työskentelevät ihmiset ovat olennainen osa laadukkaiden palvelujen saatavuuden varmistamista, mikä on eurooppalaisen lapsitakuun ja muiden EU:n poliittisten aloitteiden, kuten eurooppalaisen koulutusalueen, tavoite. Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja terveydenhuollon työntekijät ovat eurooppalaisen lapsitakuun keskeisiä takaajia. Mietinnössä tarkastellaankin heidän työolojaan ja sitä, miten niitä voidaan parantaa. Siinä tarkastellaan myös, miten rekrytointia ja säilyttämistä voidaan tehostaa.

Poliittinen tausta

Lapsille suunnattujen palvelujen merkitys toistettiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuutta koskevassa La Hulpen julistuksessa. Julkilausumassa korostettiin tarvetta saavuttaa varhaiskasvatusta koskevat uudistetut Barcelonan tavoitteet ja muistutettiin, että on tärkeää investoida yleisesti saatavilla olevaan, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen lastenhoitoon muun muassa takaamalla työvoiman ammattimaistuminen ja oikeudenmukaiset työolot. Se totesi myös, että eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon jatkaminen ja vahvistaminen sekä sen seurannan parantaminen on olennaisen tärkeää. Kuten EU:n kilpailukykykompassissa todetaan, kohtuuhintaisen ja laadukkaan lastenhoidon saatavuus on avainasemassa työmarkkinoille osallistumisen ja tuottavuuden lisäämisessä.

Vuosien 2024−2029 poliittisissa linjauksissa todetaan, että Euroopan komissio vahvistaa eurooppalaista lapsitakuuta. Näissä suuntaviivoissa esitetään uutta toimintasuunnitelmaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja EU:n ensimmäisen köyhyyden torjuntastrategian täytäntöönpanoa varten. Lisäksi tällä kertomuksella tuetaan myös eurooppalaisella koulutusalueella asetettujen vertailuarvojen saavuttamista.

Keskeiset havainnot

• Lasten köyhyyssuuntaukset etenevät ajan mittaan kohti EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2024 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten osuus EU-27:ssä oli 24,1 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka tilanne heikkeni joka vuosi vuodesta 2020 vuoteen 2024. Tämä on ristiriidassa koko väestön köyhyys- ja syrjäytymisasteen kanssa, joka on laskenut vuodesta 2021 ja oli 20,9 prosenttia vuonna 2024.

• Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lisääntynyt ajan myötä. Yli kolmannes (39,2 %) alle kolmevuotiaista lapsista osallistui viralliseen lastenhoitoon vuonna 2024.

• Tiedot osoittavat, että asumisen alalla on edistytty, ja EU:n jäsenvaltioiden väliset erot ovat kaventumassa. Siitä huolimatta ero köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten välillä on edelleen huomattava, sillä jälkimmäiset asuvat lähes 10 kertaa todennäköisemmin kotitaloudessa, jossa asumiskustannukset ovat liian suuria.

• Lasten mielenterveys heikkeni hieman COVID-19-pandemiaa edeltävänä aikana ja romahti sitten vuosina 2018–2022 erityisesti nuorten teini-ikäisten keskuudessa. Myös täyttämättömät terveydenhuollon tarpeet ovat lisääntyneet ajan myötä.

• Koulutusmenestys on yksi pandemian eniten vaikuttamista aloista, sillä pisteet ovat romahtaneet ja erot lisääntyneet. Lisäksi koulunkäynnin keskeyttämisaste on kasvussa, vaikka tarkasteltaisiin kaupungistumisastetta ja kotitalouden taloudellista tilannetta. Lastenhoitotehtävissä työskentelevien naisten keskeyttämisprosentti on suurin.

• Terveydenhuoltoalaan vaikuttavat kielteisesti epävarmat työolot, kuten pitkistä ja epäsosiaalisista työpäivistä johtuva huono työ- ja yksityiselämän tasapaino. Huono työn laatu on yleistä, ja työn intensiteetti on keskimääräistä korkeampi yhdistettynä kohonneisiin emotionaalisiin vaatimuksiin, jotka johtavat työuupumukseen.

• Terveydenhuollon ammattilaisten suuri työvoiman liikkuvuus mahdollistaa työvoimapulan ratkaisemisen joissakin maissa aivovuodon kustannuksella ja työvoimapulan lisääntymisen kustannuksella toisissa maissa (erityisesti Itä- ja Etelä-Euroopassa).

• Vaadittavien taitojen ja terveydenhuollon työntekijöiden osaamisen tason välinen epäsuhta on erityisen ilmeinen, kun otetaan huomioon mielenterveysongelmien ratkaisemiseen tarvittavien tietojen ja taitojen puute.

• Useimmissa maissa lastenhoitohenkilöstölle ja varhaiskasvatustyöntekijöille maksetaan noin vähimmäispalkkaa. Myös määräaikaiset, osa-aikaiset ja määräaikaiset sopimukset ovat melko yleisiä. Kaiken kaikkiaan alan työolot, palkka ja uramahdollisuudet ovat huonommat kuin peruskoulun opettajien, joten monet työntekijät päättävät vaihtaa uraa.

• Koulutussektorilla on U:n muotoinen vaihtuvuus: vastavalmistuneet opettajat lähtevät muutaman vuoden kuluttua ja yli 50-vuotiaat opettajat jäävät varhaiseläkkeelle. Opettajien vaihtuvuus on myös suurempi kouluissa, joissa on paljon heikommassa asemassa olevia oppilaita, ja erityistarpeita omaavien lasten kanssa työskentelyyn liittyvästä koulutuksesta ja resursseista on pulaa.

• Koulutussektorilla uralla etenemistä ja etenemistä haetaan usein jättämällä opetus ja ottamalla vastaan tehtäviä koulun johdossa tai opetushallinnossa. Tämä aiheuttaa lisää pulaa opetuksen alalla.

Käytännön vihjeitä

• Julkiset koulutusmenot ovat olennaisen tärkeitä. Koulutuksen rahoitukseen ja politiikkaan liittyvillä uusilla toimilla olisi seurattava kunnianhimoista ohjelmaa, jossa korkealaatuinen koulutus ja hyvinvointi asetetaan keskeiselle sijalle.

• Jäsenvaltioiden välillä havaitusta edistyksestä huolimatta sosioekonomisten ryhmien välillä on edelleen suuria eroja erityisesti asumisen alalla. Erojen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistetaan, että kaikilla lapsilla on varaa hyvään koulutukseen ja hyviin elinoloihin.

• COVID-19-kriisi osoitti, että tietyt kotitaloudet voivat olla taloudellisesti epävakaampia, millä voi olla kerrannaisvaikutus asuntojen yleishyödyllisiin palveluihin ja rästiin. Energiaköyhyys ja ruokaköyhyys ovat edelleen keskeisiä aiheita, joihin on puututtava lasten terveyden takaamiseksi.

• Eurooppalaisen lapsitakuun, eurooppalaisen koulutusalueen ja työvoima- ja osaamispulaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman puitteissa saatavilla olevaa rahoitusta ja tukea on mahdollista hyödyntää lapsille palveluja tarjoavien henkilöiden työolojen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

• Samoin näiden ja muiden EU:n poliittisten aloitteiden (esim. uuden Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman) tulevassa uudelleentarkastelussa olisi lisättävä lapsille suunnattujen palvelujen työolojen ja koulutusmahdollisuuksien rahoitusta, tukea ja seurantaa, jotta nämä poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Seurantaa voidaan tehostaa käyttämällä Euroopan työolotutkimuksen ja Euroopan työllisyyden seurantavälineen tietoja.

• Edellä esitetyt seikat koskevat myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia aloitteita. Monissa julkisissa politiikoissa keskitytään yleensä "palveluihin" yleensä. Tämä voi edellyttää kertaluonteisia investointeja infrastruktuurin perustamiseen, kun taas työvoima tarvitsee jatkuvaa rahoitusta ja tukea. Siksi on tärkeää tunnustaa tämä nimenomaisesti poliittisissa aloitteissa ja osoittaa riittävästi rahoitusta.