Julkiset palvelut
Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto, sosiaalihuolto, koulutus ja liikenne, ovat välttämättömiä korkean sosiaalisen suojelun, sosiaalisen koheesion ja sosiaalisen osallisuuden saavuttamiseksi. Mutta juuri palveluiden laatu ja niiden saatavuus määräävät niiden menestyksen muuttuvassa sosiaalisessa ja demografisessa ympäristössä. Päättäjien haasteena on varmistaa terveys- ja sosiaalipalvelujen suunnittelu ja toteutus, jotka vastaavat kansalaisten moninaisia tarpeita. Tätä haastetta ovat pahentaneet vakavat taloudelliset rajoitteet ja kasvava kysyntä, jota osittain ohjaavat demografinen ikääntyminen ja osittain pakolaisten tulva Eurooppaan. Edullisuuden ja laadun lisäksi myös uusia ongelmia on ilmenemässä. Näihin kuuluvat digitalisaation mahdollisuudet, riski siitä, että uudet digitaaliset palvelukanavat voivat eristää jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat yhteisöt sekä mahdolliset uhkat palveluntarjoajien monimuotoisuuden lisääntymisestä julkisten palveluiden saatavuudessa ja laadussa.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Europe’s digital welfare revolution: Progress at what price?
As Europe races to digitalise its social protection systems, the promise of efficiency collides with the reality of exclusion—creating a paradox where the most vulnerable risk being left furthest behind.Lasten hyväksi työskentelyllä on merkitystä: Yleiskatsaus palvelujen tarjontaan ja työvoimaan Euroopassa
Lasten hyvinvoinnin edistäminen ja lapsiköyhyyden torjuminen ovat uuden Euroopan komission keskeisiä tavoitteita. Tässä raportissa analysoidaan suuntauksia ja eroja lasten palvelujen saatavuudessa, joihin on puututtava tämän saavuttamiseksi. Koska henkilöstöllä on olennainen rooli näiden palvelujen laadun ja saatavuuden määrittämisessä, tässä kertomuksessa kuvataan henkilöstön työolojen ja koulutusmahdollisuuksien tilannetta. Hyvät työolot ja kohtuuhintaiset laadukkaat palvelut, kuten varhaiskasvatus, ovat myös keskeisessä roolissa työmarkkinoille osallistumisen edistämisessä ja tuottavuuden lisäämisessä.
Social protection 2.0: Unemployment and minimum income benefits
This report focuses on unemployment and minimum income benefits for people of working age. Individuals with short or no employment records (mainly young people), the self-employed, those with non-standard working arrangements, and the long-term unemployed are often not entitled to higher-tier, or any, unemployment benefits. No Member State was identified where more than 80% of those entitled to minimum income benefits receive them. Benefit recipients at higher risk of having an inadequate income include those without access to social housing in areas with high housing costs, unemployed individuals whose most recent job was low paid and the long-term unemployed people. The report also investigates the rejection of applications (frequently, around 30% are rejected), the digitalisation of application processes (most common for unemployment benefits) and economic activation requirements (typically, 1–6% of benefit recipients annually are sanctioned for not complying with activity requirements) and service entitlements.
Eurofound tarkastelee kansalaisten tarpeita yleisesti, erityisesti nuoriin, vanhuksiin sekä fyysisiin tai mielenterveysongelmista kärsiviin. Se seuraa ja analysoi julkisten palveluiden muutoksia, joita aiheuttavat budjettirajoitteet, politiikkojen muutokset sekä teknologian ja digitalisaation edistysaskeleet. Eurofoundin tutkimus julkisista palveluista tarkastelee myös palveluntarjoajien näkökulmia ja heidän suhtautumistaan muuttuviin käyttäjien tarpeisiin.
Euroopan komission vuonna 2013 käynnistetty sosiaalinen investointipaketti kehotti jäsenvaltioita panostamaan enemmän korkealaatuisiin julkisiin palveluihin. Se korosti varhaiskasvatuksen ja -hoidon saatavuuden parantamisen merkitystä sekä laadukkaan terveydenhuollon merkitystä osana kokonaisterveyden parantamista ja työvoiman tuottavuuden ylläpitämistä. Toukokuussa 2019 EU:n neuvosto hyväksyi suosituksen laadukkaista varhaiskasvatus- ja hoitojärjestelmistä tukeakseen jäsenvaltioita parantamaan tarjoamiensa palveluiden saatavuutta ja laatua. Tämän jälkeen Euroopan lapsitakuu hyväksyttiin kesäkuussa 2021, ja sen tavoitteena on varmistaa, että kaikilla lapsilla on pääsy kaikkein perustavanlaatuisimpiin oikeuksiin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Lisäksi komission vuonna 2015 hyväksymä Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategia korostaa julkisten palveluiden modernisointia kilpailukyvyn lisäämiseksi. Uusien teknologioiden, verkkopalveluiden ja rajat ylittävän yhteentoimivuuden omaksuminen on ratkaisevan tärkeää kustannustehokkuuden ja palveluiden laadun lisäämiseksi. EU:n digitaalinen vuosikymmen, joka julkistettiin vuonna 2021, asettaa vision Euroopan digitaalisesta muutoksesta vuoteen 2030 mennessä. Siinä määritellään neljä keskeistä aluetta, joista yksi on julkisten palveluiden digitalisointi.
Euroopan komissio: Sosiaalisen investoinnin pakettiopens in new tab
Euroopan komissio: Sosiaaliturvakomiteaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan lapsitakuuopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan digitaalinen vuosikymmen: digitaaliset tavoitteet vuodelle 2030opens in new tab
Euroopan komissio: Eurooppalaisen elämäntapamme edistäminenopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
20 September 2023
Guaranteeing access to services for children in the EU
The European Child Guarantee was established in 2021 to ensure that children in need have access to a set of key services. This policy brief analyses trends and disparities in children’s access to early childhood education and care, education, healthcare, nutrition and housing. This is done using a convergence analysis, which tracks whether Member States are improving in respect of specific performance indicators and whether disparities between them are expanding or narrowing. The analysis, where possible, also looks at the differences between urban and rural areas and between children living in households with different levels of income and risk of social exclusion. The indicators chosen for analysis highlight the links between the Guarantee, the European Semester and the Social Scoreboard.
16 August 2023
Social services in Europe: Adapting to a new reality
This report addresses the impact of the COVID-19 crisis on social services in the EU. While the pandemic negatively affected social services, it nevertheless provided lessons on how to adapt them in response to new challenges and social risks. One lesson, for instance, is that policies should be developed to make better use of digitalisation in the sector, to improve access to new technologies and training for both workers and services’ target groups. And, most importantly, there is a need for clear contingency plans and funding for adaptation in times of crisis.
An increase in public expenditure on social protection, healthcare and education was a critical part of the pandemic response. However, there is uncertainty about the future development of social services in the context of the overarching policy interest and investment in the green and digital transition. This implies that the contribution of social services to the resilience of European societies needs to remain in the policy debate and that policies should be further fine-tuned.
7 September 2022
Access to essential services for people on low incomes: Energy, public transport and digital communications
In collecting information on essential services, the European Commission requested Eurofound to provide input on certain aspects of existing and planned measures in the Member States to improve access to essential services in reference to Principle 20 of the European Pillar of Social Rights. For this exercise, the scope was on energy services, public transport, and digital communications, and the focus on people at risk of poverty or social exclusion (in most cases in practice, people on low incomes). This paper provides an overview of the measures in the Member States based mainly on the inputs from the Network of Eurofound Correspondents, collected in February–March 2022. The paper reviews the measures across the entire EU by clustering the major types or targets of the measures to make essential services accessible, and by succinctly listing main country-level examples. It provides information for understanding the diversity and similarities of the measures applied and suggests pointers on areas where policy action could be developed.
30 September 2021
COVID-19: A turning point for upward convergence in health and healthcare in the EU?
The impact of COVID-19 has moved public health up the EU social policy agenda. As the EU directs its efforts towards establishing a European Health Union to guard against future health crises, this policy brief examines the extent to which the EU achieved upward convergence in terms of health and healthcare outcomes, as well as health expenditures and delivery, prior to the pandemic. It also examines convergence patterns in infections and deaths from COVID-19 and in the mitigating measures adopted by the EU and national governments.
The findings indicate that, from 2008 to 2019, the health of EU citizens improved overall, and Member States converged in health outcomes, but disparities in government expenditures and delivery of health services continued to widen. Against this background, the COVID-19 pandemic caused further divergence, with death and infection tolls varying greatly across countries. The policy brief stresses that a European Health Union would ideally not only reinforce the crisis preparedness of the EU but also ultimately enable convergence in health and healthcare indicators across its Member States.
14 December 2020
Long-term care workforce: Employment and working conditions
The long-term care (LTC) sector employs a growing share of workers in the EU and is experiencing increasing staff shortages. The LTC workforce is mainly female and a relatively large and increasing proportion is aged 50 years or older. Migrants are often concentrated in certain LTC jobs. This report maps the LTC workforce’s working conditions and the nature of employment and role of collective bargaining in the sector. It also discusses policies to make the sector more attractive, combat undeclared work and improve the situation of a particularly vulnerable group of LTC workers: live-in carers. The report ends with a discussion and policy pointers on addressing expected staff shortages and the challenges around working conditions.
8 October 2020
Access to care services: Early childhood education and care, healthcare and long-term care
The right of access to good-quality care services is highlighted in the European Pillar of Social Rights. This report focuses on three care services: early childhood education and care (ECEC), healthcare, and long-term care. Access to these services has been shown to contribute to reducing inequalities throughout the life cycle and achieving equality for women and persons with disabilities. Drawing on input from the Network of Eurofound Correspondents and Eurofound’s own research, the report presents an overview of the current situation in various EU Member States, Norway and the UK, outlining barriers to the take-up of care services and differences in access issues between population groups. It pays particular attention to three areas that have the potential to improve access to services: ECEC for children with disabilities and special educational needs, e-healthcare and respite care.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daniel Molinuevo
Senior research managerDaniel Molinuevo on sosiaalipolitiikkayksikön tutkimuspäällikkö, joka aloitti Eurofoundissa vuonna 2010. Hänen sosiaali- ja terveysalan tutkimuksensa on keskittynyt palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen, niiden digitaaliseen muutokseen ja henkilöstön työoloihin. Hänen työnsä on keskittynyt pääasiassa lapsille suunnattuihin palveluihin sekä Eurofoundissa että Unicefissä, jossa hän työskenteli vuonna 2021 tukemassa eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoa. Hän opiskeli sosiologiaa Salamancassa, Espanjassa ja Humboldtin yliopistossa Berliinissä. Hänellä on maisterin tutkinto Euroopan politiikan ja hallinnon opinnoista College of Europesta Bruggesta ja maisterin tutkinto eurooppalaisesta sosiaalipolitiikasta London School of Economicsista, jossa hän työskenteli myös tutkijana.
Hans Dubois
Senior research managerHans Dubois on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen tutkimusaiheitaan ovat asuminen, ylivelkaantuminen, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, sosiaalietuudet, eläkkeelle jääminen ja elämänlaatu lähialueella. Ennen Eurofoundiin tuloaan hän toimi apulaisprofessorina Kozminskin yliopistossa (Varsova). Hän suoritti tohtorin tutkinnon liiketaloudesta ja johtamisesta Bocconin yliopistossa (Milano) työskenneltyään tutkijana Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksessa (Madrid).
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
