Yhteiskunnan laatu
Yhteiskunnan laadulla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Maailmanlaajuisen talouskriisin jälkimainingeissa eurooppalaisten luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin heikkeni, mikä aiheutti huolta taloudellisesta ja sosiaalisesta epävarmuudesta, havaitusta eriarvoisuudesta, yhteiskunnallisista jännitteistä ja oikeudenmukaisuuden puutteesta. Talouden elpymisen myötä myös luottamus instituutioihin on elpynyt. Sosiaalisen rakenteen ja kansalaisten osallistumisen parantaminen on kuitenkin edelleen tärkeää sekä yksilön elämänlaadun että koko yhteiskunnan selviytymiskyvyn kannalta.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Kuilun yhdistäminen: Eriarvoisuus varhaiskasvatuksen ja -hoidon saatavuudessa
Vaikka varhaiskasvatus ja -hoito (ECEC) on ollut useiden viimeaikaisten EU-aloitteiden ytimessä, on olemassa riski, että jotkut lapset jäävät jälkeen. Tässä artikkelissa tarkastellaan osallistumisasteita ECEC:iin ja pyrimme tarkastelemaan, miten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat lapset voivat päästä käsiksi tähän tärkeään koulutusjärjestelmän osaan.The roots of Europe's mental health crisis run deep
This article looks at the trends, the groups at risk, the services and policies in the area of mental health. The European Commission’s communication on a comprehensive approach to mental health, adopted in June 2023, aims to place mental health on an equal footing with physical health and ensure a new, cross-sectoral approach to mental health issues. But, solutions must be sought not only narrowly within mental health care, but also in improving living and working conditions and facilitating social and economic inclusion.Maantieteellisten erojen seuranta: Alueellinen lähentyminen
Tämä raportti tarkastelee EU-alueiden 'oikeutta pysyä' ja selittää, miksi jotkut yhteisöt menestyvät, kun taas toiset heikkenevät. Tutkien asiaa kuudessa kriittisessä osa-alueessa – pääsy välttämättömiin palveluihin, työmarkkinamahdollisuudet, ympäristön laatu, digitaalinen yhteys, asumisen saatavuus ja laitosten tehokkuus – tutkimus kartoittaa tekijöiden yhdistelmän, jotka joko kannustavat ihmisiä jäämään tai ajavat heidät pois.Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
16 November 2022
Maintaining trust during the COVID-19 pandemic
The report examines how citizens’ trust in institutions – including national governments, the EU, science and the media – evolved during the COVID-19 pandemic in 2020 and 2021. The role of the media is analysed, in particular the relationship between the use of social media and trust and the impact of misinformation (incorrect or misleading information) and disinformation (deliberately deceptive information) during the crisis period. Based on an extensive literature review, the report describes the consequences of COVID-19 policy measures, with a focus on citizens’ trust in their national institutions and in the EU. The report outlines the dynamics of trust and discontent in the context of the pandemic, including the influence of the vaccination roll-out.
9 November 2021
Impact of COVID-19 on young people in the EU
Following a long recovery from the economic crisis (2007–2013), young people in the EU proved to be more vulnerable to the effects of the restrictions put in place to slow the spread of the COVID-19 pandemic. Young people were more likely than older groups to experience job loss, financial insecurity and mental health problems. They reported reduced life satisfaction and mental well-being associated with the stay-at-home requirements and school closures. While governments responded quickly to the pandemic, most efforts to mitigate the effects of restrictions were temporary measures aimed at preventing job loss and keeping young people in education. This report explores the effects of the pandemic on young people, particularly in terms of their employment, well-being and trust in institutions, and assesses the various policy measures introduced to alleviate these effects.
16 September 2021
Towards the future of Europe: Social factors shaping optimism and pessimism among citizens
For more than a decade, uncertainty about the future in most parts of the EU has been growing. Many people believe society is in decline and this has given rise to a general sense of pessimism. Is there a link between the rising popularity of anti-establishment parties and increasing pessimism? These negative sentiments could adversely affect the political climate within individual Member States and also undermine the legitimacy of the European project. This report identifies the key drivers of people’s perceptions about the future and explores whether optimists and pessimists differ in their socioeconomic, cultural and political characteristics. To examine the extent to which optimists and pessimists behave and feel differently, the report looks at their socioeconomic and sociopolitical profiles. Finally, it explores how the level of optimism differs in the Member States in relation to country context. The analyses use data from before the COVID-19 pandemic, and the results demonstrate the importance of monitoring how people’s feelings about the future evolve during the recovery from the crisis.
30 March 2021
Wealth distribution and social mobility
This report explores the distribution of household wealth in the EU Member States and analyses the role of wealth in social mobility. Using data from three datasets (the Household Finance and Consumption Survey, the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe and the Luxembourg Wealth Study), it focuses on wealth per household member. Wealth composition is compared across social groups and countries, and the role of housing assets in wealth distribution and negative wealth is assessed. The findings show that parental background, including parental wealth, has an impact on educational and wealth mobility. In order to promote equality of opportunities in terms of access to education and housing, the impact of wealth inequalities, including differences in parental wealth, should be counterbalanced. The report also suggests that regularising wealth declaration in the EU could be a way of promoting social justice by minimising hidden wealth and combating tax evasion.
27 January 2020
What makes capital cities the best places to live?
Quality of life data show that in most countries, the capital city has advantages compared to the regions outside the capital. In light of the continued growth of capital city populations and the concentration of resources within them, this policy brief explores the source of the advantages of capital cities in quality of life. Are these advantages mostly related to specific demographics that these cities nurture and attract? Or do these advantages stem from opportunities that major cities provide due to their scale and economic growth?
The policy brief aims to clarify why policy should focus on both the economy and society when it comes to advancing economic, social and territorial cohesion.
12 November 2018
Social cohesion and well-being in Europe
This report provides an analysis of European societies in terms of social cohesion – in particular, social tensions, perceived social exclusion and community engagement are explored as key dimensions. It analyses the links between societal characteristics (quality of society) and well-being of different social groups. The analysis looks at how perceived levels of societal tensions have changed in European societies over time (2003–2016). It also examines which dimensions of social cohesion are most important for individual well-being. The report is based on data from Eurofound’s European Quality of Life Survey 2016, the fourth survey since 2003.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daphne Ahrendt
Senior research managerDaphne Ahrendt on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Liityttyään Eurofoundiin vuonna 2013 hänen työnsä on kattanut laajan valikoiman sosiaalipolitiikan aloja. Tällä hetkellä hän koordinoi Eurofoundin kyselyiden hallinnointia ja kehittämistä sekä johtaa covid-19-sähköisten kyselytutkimusten valmistelua ja analysointia. Daphnella on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten tutkimusten parissa työskentelevänä tutkijana, ja hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission Eurobarometri-yksikössä ja Lontoon National Centre for Social Researchissa, jossa hän työskenteli International Social Survey -ohjelmassa. Daphnella on maisterin tutkinto rikosoikeuspolitiikasta London School of Economicsista ja valtiotieteen kandidaatin tutkinto San Franciscon osavaltion yliopistosta.
Massimiliano Mascherini
Head of UnitMassimiliano Mascherini on toiminut Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön johtajana lokakuusta 2019 lähtien. Hän liittyi Eurofoundiin vuonna 2009 tutkimuspäällikkönä, suunnitellen ja koordinoiden hankkeita nuorten työllisyydestä, NEET-opiskelijoista ja sukupuolten tasa-arvosta. Vuonna 2017 hänestä tuli vanhempi tutkimuspäällikkö ja hän johti uutta tutkimusta konvergenssin seurannasta EU:ssa. Lisäksi hän johti vuoden 2026 Euroopan elämänlaatukyselyn konseptointia. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin Brendan Walsh -palkinto parhaasta Economic and Social Review -lehdessä julkaistusta artikkelista. Aiemmin hän toimi tieteellisenä virkamiehenä Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa. Hän opiskeli Firenzen yliopistossa, pääaineenaan aktuaari ja tilastotieteet ja suoritti tohtorin tutkinnon sovelletussa tilastotieteessä. Vuonna 2014 hän sai tieteellisen pätevyyden sosiaalitilastotieteen ja demografian apulaisprofessorina Italian yliopisto- ja tutkimusministeriöstä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Sydneyn yliopistossa ja Aalborgin yliopistossa sekä vierailevana professorina Pontifical Academy of Social Sciencesissa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
