Nuoret

23 kesäkuu 2022

”Nuorilla” viitataan lapsuuden ja aikuisuuden väliseen ikäryhmään. Tämä määritelmä voi olla joustava, mutta sitä käytetään myös poliittisissa käsitteissä viitattaessa tiettyihin ikäryhRead more

”Nuorilla” viitataan lapsuuden ja aikuisuuden väliseen ikäryhmään. Tämä määritelmä voi olla joustava, mutta sitä käytetään myös poliittisissa käsitteissä viitattaessa tiettyihin ikäryhmiin. Euroopan unionin ja Eurofoundin keskeisenä tavoitteena on hyvän kasvu-, oppimis- ja työympäristön tarjoaminen nuorille – mutta se on erityisen haastavaa. Nuoret ovat olleet tärkeä politiikan painopiste EU:n tasolla jo pitkään, ja näin on erityisesti nykyisin. 

Read less

Viimeisimmät muutokset

Watch the webinar: A better Europe for young people – What matters most?

Joint webinar - European Commission’s DG for Education and Culture (DG EAC), Eurofound and the International labour...

Eurofound discusses latest research with President of Ireland

Eurofound’s Executive Director, Ivailo Kalfin, and Deputy Director, Maria Jepsen, met with President Michael D Higgins...

Eurofound and IIEA discuss labour market change and future of work

The Directors and senior staff of Eurofound and the Institute of European Affairs (IIEA) met at Eurofound, Dublin on 2...

Tilanne EU:ssa

Top

Nuorten työllisyys ja nuoriin vaikuttavat kysymykset ovat edelleen tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla, ja on erittäin huolestuttavaa, että covid-19-kriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin.Read more

Nuorten työllisyys ja nuoriin vaikuttavat kysymykset ovat edelleen tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla, ja on erittäin huolestuttavaa, että covid-19-kriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin. Koska nuoret maksoivat korkeimman hinnan jo edellisestä taantumasta, Euroopan komissio on ehdottanut tehostettua nuorisotakuuta konkreettisena poliittisena välineenä covid-19:n työllisyysseurausten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi, jotta historia ei toistuisi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

Tämä aloite perustuu aiempiin Euroopan tason toimiin. Komission vuonna 2016 antaman tiedonannon ”Investointi Euroopan nuorisoon” tavoitteena oli tukea nuoria nuorisopaketin muodossa. Paketilla tuetaan parempia työllistymismahdollisuuksia vuonna 2013 käynnistetyn nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta, mahdollisuuksien parantamista koulutuksen avulla sekä parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, koulutukselliseen liikkuvuuteen ja osallistumiseen.

Marraskuun 26. päivänä 2018 hyväksytyssä viimeisimmässä EU:n nuorisostrategiassa (2019–2027) vahvistetaan osana tätä pyrkimystä puitteet yhteistyölle, jota jäsenvaltioiden kanssa tehdään niiden nuorisopolitiikan alalla. Toiminnot on ryhmitelty avainalueeseen: osallistuminen, yhteyksien luominen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Komissio esitti tammikuussa 2020 tiedonantonsa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”. Näin valmisteltiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa toistetaan EU:n sitoutuminen nuorisotakuuseen.

Koska kävi ilmi, että nuoret olivat kaikkein haavoittuvimpia covid-19-pandemian ja rajoitustoimien vakaville sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille, komissio käynnisti heinäkuussa 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, joka rakentui neljän toimintalinjan ympärille ja jonka tarkoituksena on tarjota ”silta työelämään” seuraavalle sukupolvelle. Komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”, jolla korvataan vuoden 2013 suositus. Tämä aloite liittyy yritysten tarpeisiin tarjota tarvittavia taitoja, erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta varten. Se laajentaa nuorisotakuun kattamaa ikäryhmää 15–24-vuotiaista 15–29-vuotiaisiin. Paketti sisältää myös ehdotuksen ammatillisesta koulutuksesta, uutta pontta oppisopimuskoulutukselle ja lisätoimenpiteitä nuorten työllisyyden tukemiseksi.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2021 ja jota seurasi Portossa toukokuussa 2021 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa annettu julkilausuma, asetettiin nuoria koskevia uusia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten osuuden vähentäminen 12,6 prosentista (2019) 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Eurofoundin nuorisoasioita koskeva työ on tässä kohden erittäin tärkeää ja liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, joka koskee ihmisten hyväksi toimivaa taloutta.

Read less

Tutkimus

Top

Youth infographic
Infografiikka

Eurofound on tehnyt paljon työtä nuorten työllistymiseen, elämänlaatuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Covid-19-pandemian aiheuttaman talous- ja sosiaalikriisin vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan edelleen nuoriin vaikuttavia kysymyksiä useilla aihealueilla, erityisesti työllisyydessä ja työmarkkinoilla, elinoloissa ja elämänlaadussa sekä julkisten palvelujen saatavuudessa.

Covid-19 ja sen vaikutukset nuoriin

Eurofoundin ainutlaatuinen sähköinen tutkimus Eläminen, työskentely ja covid-19 antaa käsityksen pandemian vaikutuksista ihmisten, myös nuorten, elämään. Tavoitteena on auttaa poliittisia päättäjiä muokkaamaan kriisiin reagointia. Se toteutetaan usealla kierroksella, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita nuorilla on edessään pandemian eri vaiheissa.

Tämän tutkimuksen pohjalta Eurofound on analysoinut covid-19:n vaikutuksia EU:n nuoriin työllisyyden, taloudellisen tilanteen, sosiaalisen syrjäytymisen, henkisen hyvinvoinnin ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen kannalta. Tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus politiikkatoimiin, joita on toteutettu pandemian nuorille aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi.

Vuosien 2008–2013 kriisi ja työpaikat

Vuosien 2008–2013 kriisin jälkimainingeissa EU:n työttömyys nousi hälyttävälle tasolle: 15–29-vuotiaiden osuus oli 20 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa vieläkin korkeampi. Nuorisotyöttömyyttä on viime vuosina onnistuttu helpottamaan nuorisotakuun ja muiden toimenpiteiden avulla, ja vuonna 2019 päästiin lopulta kriisiä edeltäneelle tasolle. Kysymys on kuitenkin siitä, missä työpaikat ovat ja miten voidaan auttaa nuoria, erityisesti pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleita. Vahvistettu nuorisotakuu on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan reagoida covid-19-kriisiin ja välttää nuorisotyöttömyyden jyrkkä kasvu. Eurofoundin tutkimustoiminta tarjoaa nuorisopolitiikan kehittämiseen runsaasti tietoa käsittelemällä seuraavia aiheita:

  • pitkäaikaistyöttömät nuoret
  • nuorten startup-tuki
  • Euroopan nuorten yrittäjyys
  • nuorten siirtymisten kartoittaminen Euroopassa
  • nuoriso ja työ sekä poliittiset linjaukset, joilla pyritään parantamaan tätä nuorten elämän osa-aluetta
  • nuorten työntekijöiden auttaminen kriisin aikana sekä työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten antama tuki
  • kokemukset nuorisotakuusta Suomessa ja Ruotsissa
  • työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret

Tutkimuksen painopistettä on hiljattain mukautettu ja kohdistettu covid-19:n vaikutuksiin Euroopan nuoriin.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat ja syrjäytyminen

Suuren työttömyyden ohella jäsenvaltiot ovat vuodesta 2008 lähtien käsitelleet taantuman suhteettomia vaikutuksia alle 30-vuotiaisiin, myös korkeasti koulutettuihin nuoriin. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrä kasvoi nopeasti vuoden 2008 jälkeen mutta väheni jälleen vuodesta 2014 lähtien ja oli palannut kriisiä edeltäneelle tasolle vuoteen 2018 mennessä. Joissakin jäsenvaltioissa, erityisesti Italiassa ja Kreikassa, ne olivat kuitenkin edelleen korkeita. Eurofound pyrkii ymmärtämään, miten nuorten jääminen työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin on keskitytty nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen pandemian puhjetessa. Siinä kuvataan nuorten osallistumista työmarkkinoille vuosina 2007–2020 ja käsitellään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ominaispiirteitä ja monimuotoisuutta.

Työllistyminen on erityisen haastavaa joillekin nuorille: esimerkiksi vammaiset ja terveysongelmista kärsivät jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Aktiivisen osallisuuden politiikka on katsottu parhaaksi keinoksi käsitellä näitä ongelmia. Eurofound on analysoinut vammaisten ja terveysongelmista kärsivien nuorten aktiivista osallisuutta edistävää politiikkaa EU:n 11 jäsenvaltion osalta.

Nuorisoulottuvuus Eurofoundin tutkimuksissa

Nuorisoulottuvuus otetaan huomioon monilla Eurofoundin tutkimusaloilla, myös sen kyselytutkimuksissa.

Vuosina 2020 ja 2021 toteutetussa sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -tutkimuksessa tarkastellaan pandemian vaikutuksia eri ikäryhmissä. Nuoriin vaikuttavia aiheita ovat työpaikkojen menettäminen ja turvattomuus, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen syrjäytyminen ja tulevaisuuden optimismi, kokemukset verkkokoulutuksesta, luottamus instituutioihin ja julkisten palvelujen saatavuus. Tulokset osoittavat, että nuoret kärsivät jälleen kerran kovasti uuden kriisin sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) 2016 ikäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja elämänlaadussa, sosiaalisessa osallisuudessa, yhteiskunnan laadussa ja julkisten palvelujen saatavuudessa. Euroopan elämänlaatututkimuksen tietoja on käytetty myös Euroopan nuorten yhteiskunnallista tilannetta koskevan tiedotteen laatimiseen.

Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) 2010 havaittiin, että jotkin seikat nuorten (alle 25-vuotiaiden) työntekijöiden työoloissa ovat huomattavan erilaiset kuin vanhemmilla työntekijöillä. Vuoden 2015 Euroopan työolotutkimuksen tiedot ovat osoittaneet, että nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osaamiserot ovat vähitellen kuroutumassa umpeen.

Eurofoundin sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselyssä käytettiin erilaisia Euroopan elämänlaatututkimuksen ja Euroopan työolotutkimuksen kysymyksiä ja mukautettiin niitä tarvittaessa kyselyä varten.

Read less

Vuosien mittaan saadut keskeiset tulokset

Show more (12)

Keskeiset viestit

Top
  • Nuoret ovat kärsineet työttömyyskierteestä johtuvista merkittävistä taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista vuodesta 2008. EU:n taloudellisten menetysten arvioidaan olevan 153 miljardia euroa vuodessa sen vuoksi, että näin suuri määrä nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella.
  • Vuosien 2008–2013 kriisi osoitti, että nuoret ovat muita ikäryhmiä haavoittuvampia talouden taantumassa. Nuorisotyöttömyys oli monissa EU-maissa yli 40 prosenttia, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus oli ennätyksellisen korkea, 16 prosenttia koko EU:n 15–29-vuotiaasta väestöstä.
  • Huolimatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimista, joilla tuetaan nuoria vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, nuoret kärsivät eniten työpaikkojen menetyksistä myös covid-19-kriisin aikana. 18–29-vuotiaat ovat yliedustettuna niillä aloilla, joihin pandemiarajoitukset vaikuttivat eniten, ja he työskentelevät myös muita todennäköisemmin määräaikaisella työsopimuksella tai osa-aikaisesti. 12 prosenttia 18–29-vuotiaista, jotka vastasivat ainakin kahteen sähköiseen Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselytutkimukseen, ilmoittikin menettäneensä työpaikkansa, ja myös 12 prosenttia opiskelijoista kärsi työttömyydestä.
  • Työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat nuoret kokivat muita ryhmiä todennäköisemmin asumiseen liittyvää epävarmuutta pandemian aikana (17 prosenttia keväällä 2021) ja kertoivat selviytymisvaikeuksista (43 prosenttia) sekä siitä, että heillä ei ollut säästöjä (39 prosenttia); yli puolet nuorista ilmoitti kuitenkin asuvasa vanhempiensa luona, mikä tarjosi jonkin verran turvaa. Jos nuoret eivät voi osallistua aktiivisesti koulutukseen ja työmarkkinoille, heillä on suuri vaara jäädä pitkäaikaisesti ulkopuolelle, ja tällä on vakavia seurauksia nuorten ja yhteiskunnan tulevaisuudelle.
  • Covid-19-kriisillä oli suhteettoman suuri vaikutus nuorten tyytyväisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin vanhempiin ryhmiin verrattuna. Tilanne parani keväästä kesään 2020 sulkutoimien helpottaessa, mutta arvot putosivat alimmalle tasolleen keväällä 2021, jolloin rajoitukset ja koulujen sulkemiset palasivat, mikä heikensi tyytyväisyyttä elämään ja henkistä hyvinvointia. Tällöin lähes kahdella kolmasosalla nuorista oli masennusriski.
  • Nuorten luottamus instituutioihin pysyi yleisesti myös muita ryhmiä vahvempana, vaikka covid-19-kriisi on vaikuttanut pahiten heidän mielenterveyteensä ja työllisyyteensä. Poliittisten päättäjien on tärkeää hyödyntää tätä sosiaalista pääomaa ja varmistaa, että investoinnit nuoriin pysyvät EU:n poliittisen asialistan kärjessä.
  • Nuorten tukemiseksi pandemian aikana otettiin käyttöön monenlaisia toimenpiteitä. Näitä olivat muun muassa vahvistettu eurooppalainen nuorisotakuu, kansalliset aloitteet nuorten pitämiseksi koulutuksessa sekä toimenpiteet, joilla poistetaan nykyisen taloudellisen tuen ja erityisesti nuorten sosiaalisen suojelun esteitä. Monet näistä toimista olivat kuitenkin tilapäisiä. Jotta voidaan varmistaa parempi selviytymiskyky tulevissa kriiseissä, on ratkaisevan tärkeää, että poliittiset päättäjät asettavat etusijalle nuorille suunnatut pitkän aikavälin toimenpiteet, kuten työn ja oppisopimuskoulutuksen saatavuuden jatkuvan parantamisen ja toimenpiteet työsuhdeturvan parantamiseksi.
Read less

Julkaisut ja tiedot

Top

Jäljempänä olevissa osissa voit tarkastella erilaisia aihetta käsitteleviä julkaisuja, tietoja ja meneillään olevaa työtä. 

  • Julkaisut (162)
  • Tiedot
  • Ongoing work (1)

Tiedot

Jäljempänä annetaan linkkejä tätä aihetta käsitteleviin tietoihin.

Ongoing work

Tämän aiheen eri teemoja käsittelevä tutkimus jatkuu. Teemat sekä tulevien julkaisujen otsikot on annettu jäljempänä.