Sukupuolten tasa-arvo

Eurofound soveltaa tutkimuksessaan järjestelmällisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa lähestymistapaa. Tutkimustulokset, mukaan lukien selvitykset ja toimintapoliittiset analyysit, eritellään sukupuolen mukaan, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Muissa tutkimushankkeissa esitetään sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellisiä erityisanalyysejä. Tutkimus kattaa sukupuolinäkökulmasta laajemman kirjon aiheita, joita ovat muun muassa palkka ja tulot, vähimmäispalkka, hoito, osallistuminen työelämään, vapaa-aika, taidot ja koulutus, työn organisointi, työn laatu, työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja ylöspäin suuntautuva lähentyminen, myös yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa ja säännöllisessä raportoinnissa kansallisella tasolla.

Covid-19 ja sukupuolten tasa-arvo

Covid-19 -pandemia uhkaa hidastaa vuosilla sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettua edistystä. Eurofoundin sähköinen kyselytutkimus eläminen, työskentely ja covid-19 tarjoaa tietoa pandemian vaikutuksista EU:n kansalaisten elämään. Se toteutetaan useilla kierroksilla vuosina 2020 ja 2021, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita syntyi eri elämänvaiheissa pandemian aikana. Tulokset osoittavat, että covid-19-pandemia vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon kotona. Pandemia on lisännyt merkittävästi etätyöntekijöiden määrää Euroopassa, erityisesti naisten keskuudessa. Lisäksi koulujen ja lastenhoitopalvelujen sulkeminen sulkutoimien aikana vaikutti suhteettomasti naisiin, joilla oli yleensä enemmän kodinhoito- ja hoitovelvollisuuksia.

Tulokset osoittavat myös, että EU:n alueen työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapaino on yleisesti heikentynyt, sillä yhä useammat naiset ja miehet raportoivat työ- ja yksityiselämän välisistä ristiriidoista, mutta naisilla, jotka joutuvat tekemään etätyötä ja huolehtimaan pienistä lapsista, näyttää olleen vaikeinta. Naiset ovat myös kertoneet pandemian aikana suuremmista taloudellisista rasitteista kuin miehet. Sähköinen covid-19-kyselylomake perustui kysymyksiin, joita käytetään Eurofoundin yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa, EQLS- ja EWCS-kyselyissä.

• Julkaisu: Elämä, työ ja covid-19 (päivitys huhtikuu 2021): Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja luottamus heikkenee koko unionissa toisena pandemiavuonna
• Blogi: Good news for gender equality as we exit the COVID-19 crisis? (Hyviä uutisia sukupuolten tasa-arvosta, kun pääsemme covid-19-kriisistä?)
• Blogi: COVID-19 fallout takes a higher toll on women, economically and domestically (Covid-19-pandemian seuraukset rasittavat naisia enemmän sekä taloudellisesti että kotona)

Eurofound otti toukokuussa 2020 käyttöön covid-19-EU PolicyWatch -tietokannan, jolla kootaan yhteen ja kartoitetaan eri puolilla Eurooppaa pandemian aikana käyttöön otettuja kansallisen tason poliittisia toimia. Joillakin näistä toimenpiteistä on sukupuoliulottuvuus.

• Tietokanta: Covid-19 EU PolicyWatch
• Julkaisu: COVID-19: Policy responses across Europe (Poliittiset toimet eri puolilla Eurooppaa)

Työllisyys ja sukupuoli

Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolierojen ominaispiirteitä ja seurauksia työmarkkinoille osallistumisessa sekä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille. Naisten työllisyys- ja osallistumisaste on edelleen miesten vastaavia matalampi lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Eurofound on arvioinut sukupuolten välisen työllisyyseron vuosikustannuksiksi yli 320 miljardia euroa vuonna 2018. Vaikka eron kustannukset pienenevät, taloudelliset tappiot ovat edelleen huomattavat. Tutkimuksissa tarkastellaan myös sukupuolten välisen työllisyyseron ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja arvioidaan, mitkä jäsenvaltiot suoriutuvat tässä suhteessa parhaiten ja heikoimmin.

Euroopan työpaikkojen seurantavälineellä (European Jobs Monitor, EJM) seurataan Euroopan työmarkkinoiden ammatillista ja alakohtaista rakennemuutosta ja arvioidaan näitä muutoksia laadullisesti käyttäen erilaisia työn laatua kuvaavia indikaattoreita. Seurantaan sisältyy työllisyyden muutosmallien analysointi sukupuolen ja palkkaviidenneksen mukaan sekä työmarkkinoiden eriytyminen.

Palkat ja sukupuoli

Eurofoundin tutkimus kattaa useita aiheita, jotka koskevat palkkojen ja sukupuolen välistä yhteyttä. Näitä ovat esimerkiksi muuttuvat palkat, tulosperusteiset palkat, pienet palkat ja sukupuolten palkkaero. Kyselytutkimuksessa tarkastellaan ansioita yhtenä seitsemästä miesten ja naisten työn laatua kuvaavasta indikaattorista. Vähimmäispalkkojen osalta vuotuisessa arvioinnissa seurataan vähimmäispalkkojen tasoa kaikkialla Euroopassa ja mitataan myös sen piirissä olevien työntekijöiden osuutta sukupuolittain vuonna 2019 sekä yhteyttä sukupuolten palkkaeroon. Lisäksi EJM analysoi, missä määrin eri työt, ammatit ja alat vaikuttavat sukupuolten palkkaeroon. Tästä on hyötyä komission sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sukupuolten palkkaeroa koskevan indikaattorin tulkinnassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sukupuolten tasa-arvon periaatteen täytäntöönpanossa.

• Blogi: Minimum wage – Yet another gender divide? (Vähimmäispalkka – taas yksi sukupuolten välinen kuilu?)

Eurofound tarkasteli sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä toteuttaneiden maiden ensimmäisiä kokemuksia vuonna 2018. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö on komission pyynnöstä käynnistänyt tutkimuksen toimenpiteistä, joilla edistetään sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä yrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka paljon toimenpiteet maksavat ja voivatko yritykset nähdä niissä mahdollisuuksia. Tämä otetaan huomioon komission vaikutustenarvioinnissa.

• Blogi: Gender pay transparency: Advancing the cause through a truly European proposal (Sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyys: asian edistäminen aidosti eurooppalaisen ehdotuksen avulla)

Työolot ja sukupuoli

Eurofoundin Euroopan työolotutkimus (EWCS) kattaa useita työoloihin liittyviä näkökohtia sukupuolinäkökulmasta. Viimeaikaisissa kyselyissä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on ollut tärkeä aihe. Tutkimuksessa seurataan ammatti- ja alakohtaisia eroja, työaika- ja palkkaeroja sekä työaikamalleja, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, väkivaltaa ja häirintää työssä sekä terveyttä ja hyvinvointia, mukaan luettuna se, mitä kaikki tämä merkitsee kestävälle työlle.

Euroopan työolotutkimuksen analyysi tuottaa tietoa sellaisten politiikkojen tueksi, joilla pyritään kuromaan umpeen työn ja työpaikkojen laatua koskevia sukupuolten välisiä eroja. Toimitettavat tiedot ovat merkityksellisiä sukupuolten tasa-arvon periaatteen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseen tähtäävien aloitteiden sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa toteutettavien aloitteiden kannalta.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös naisten kokemusta johtotehtävistä ja sitä, miten heidän aliedustukseensa johtotehtävissä voidaan puuttua. Siinä analysoidaan sekä mies- että naisjohtajien työn laatua ja johtotehtävän vaikutusta yksityiselämään.

Muissa tutkimuksissa analysoidaan naisyrittäjyyden tasoa Euroopassa ja markkinavajetta naisjohtoisiin yrityksiin investoimisessa. Niissä tarkastellaan naisyrittäjien taloudellisia esteitä ja yksityisten tai julkisten varojen käyttöä tähän yrittäjäryhmään tehtäviin investointeihin. Lisäksi niissä tutkitaan, miten yleisiä ovat sellaiset julkiset rahoitusvälineet ja julkiset tukijärjestelmät, jotka poistavat tehokkaasti esteitä ja antavat naisille mahdollisuuden ryhtyä päteviksi yrittäjiksi.

Naisten kasvava osuus työvoimasta on muuttanut tapaa, jolla Euroopan työmarkkinaosapuolet käsittelevät sukupuolikysymyksiä. Tutkimuksessa on myös arvioitu EU:n työmarkkinaosapuolten roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, tarkasteltu työmarkkinasuhteiden eri kansallisten kehysten puitteissa toteutettuja toimia ja verrattu niitä jäsenvaltioiden sijoitukseen EIGEn tasa-arvoindeksissä.

Lisäksi Eurofound on työskennellyt Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa yhteishankkeessa, jossa tarkastellaan työoloja maailmanlaajuisesti. Siinä tutkitaan laajemmin sukupuolten välisiä eroja maailmassa (1,2 miljardia työntekijää) ja osoitetaan sukupuolisidonnaisia eroja työn laadussa sekä naisten suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteiksi; viimeksi mainittu tunnistetaan myös EWCS 2015 -julkaisussa.

Elämänlaatu ja sukupuoli

Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) otetaan huomioon myös sukupuoliulottuvuus muun muassa työllisyyden, tulojen, köyhyysriskin, kotitalouksien kokoonpanon ja hyvinvoinnin, koulutuksen, perheen ja hoitovelvoitteiden, terveyden sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon osalta.

Sekä EWCS- että EQLS-tiedot tukevat periaatekeskustelua yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä miesten ja naisten työ- ja yksityiselämän tasapainosta. EQLS-tutkimuksessa tarkastellaan miesten ja naisten välistä eroa tyytyväisyydessä tai onnellisuudessa. EQLS-tutkimuksessa käsitellään myös palkattoman työn sukupuolijakaumaa esimerkiksi lastenhoidon tai iäkkäiden sukulaisten hoidon osalta.

Miesten ja naisten sosiaalisen liikkuvuuden malleja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtäläisten mahdollisuuksien esteitä ja niiden edistämiseen tähtääviä politiikkoja. Siinä korostetaan sosiaalisen liikkuvuuden yhä tärkeämpiä sukupuolisidonnaisia malleja eri maissa.

Eurofoundin yhteistyö Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa

Eurofound tekee yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa sukupuolikysymyksissä. Eurofound on EIGEn tasa-arvoindeksin keskeinen tiedontuottaja ja osallistuu tätä indikaattoria käsittelevään työryhmään. Virastot tekivät yhteistyötä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä koskevassa yhteisessä hankkeessa sukupuolten tasa-arvoindeksin eri ulottuvuuksien osalta. Muita yhteistyöaloja ovat covid-19:n sosioekonominen vaikutus naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon, EJM:n temaattinen analyysi sukupuolesta ja iästä sekä alustatyötä koskeva tutkimus.

• EIGE: Tasa-arvoindeksi
• EIGE: Covid-19 ja sukupuolten tasa-arvo
• EIGE ja Eurofound: Ylöspäin tapahtuva lähentyminen sukupuolten tasa-arvon alalla: Miten lähellä tasa-arvoa unioni on?