Vähimmäispalkka

1 joulukuu 2022

Image of young female worker in a café

Vähimmäispalkalla viitataan alhaisinta työnantajien työntekijöille maksamaa palkkaa koskeviin erilaisiin lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Lakisääteistä vähimmäispalkkaa säännellään virallisilla laeilla tai asetukRead more

Vähimmäispalkalla viitataan alhaisinta työnantajien työntekijöille maksamaa palkkaa koskeviin erilaisiin lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Lakisääteistä vähimmäispalkkaa säännellään virallisilla laeilla tai asetuksilla. Kollektiivisesti sovitut vähimmäispalkat määritetään ammattiliittojen ja työnantajien välisissä työehtosopimuksissa.

Read less

Viimeisimmät muutokset

Minimum wages pilot project

Following a request from the European Parliament and decision from the European Commission, Eurofound is carrying out a...

Regulating minimum wage and other forms of pay for the self-employed

This report is carried out in the context of the three-year pilot project (2021–2023), ‘Role of the minimum wage in...

Tilanne EU:ssa

Top

Minimum wages infographic
Infografiikka

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä lakisääteinen kansallinen vähimmäispalkka, joskin sen taso, määritysmekanismit ja kattavuus vaihtelevat. Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Italiassa ja Ruotsissa vähimmäispalkat on vahvistettu työehtosopimuksissa, kun taas Kyproksessa on eri ammatteihin sovellettava lakisääteinen vähimmäispalkkataso.

EU:n toimielimet antoivat marraskuussa 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen työntekijöiden oikeudenmukaisiin palkkoihin. Siihen sisältyy riittävän palkan varmistaminen työntekijöille, jotta he ja heidän perheensä voivat saada kohtuullisen elintason, matalan osaamistason työntekijöiden ja nuorten työntekijöiden työllistymismahdollisuuksien turvaaminen sekä työn tekeminen taloudellisesti houkuttelevaksi.

Joulukuussa 2019 toimikautensa aloittanut uusi Euroopan komissio toisti tämän sitoumuksen ja otti EU:n vähimmäispalkkaa koskevan uudistusaloitteen asialistalle. Komission visio vahvasta sosiaalisesta Euroopasta valmistelee sosiaalisen pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa. Komissio esitti 28. lokakuuta 2020 ehdotuksen EU:n direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia oli kuultu kahdesti helmikuussa ja kesäkuussa. Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä kaikki EU:n työntekijät saavat kohtuullisen ja riittävän palkan asuinpaikastaan riippumatta.

Eurofoundin vähimmäispalkkoja koskeva työ liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, joka koskee ihmisten hyväksi toimivaa taloutta.

Read less

Tutkimustoiminta

Top

Eurofound tarjoaa säännöllisesti ajantasaisia tietoja palkoista, muun muassa vuotuisen tutkimuksen siitä, miten vähimmäispalkat ovat kehittyneet EU:n eri osissa (sekä Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnasRead more

Eurofound tarjoaa säännöllisesti ajantasaisia tietoja palkoista, muun muassa vuotuisen tutkimuksen siitä, miten vähimmäispalkat ovat kehittyneet EU:n eri osissa (sekä Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Siinä tarkastellaan sitä, miten jäsenmaiden hallitukset ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat uusien palkkatasojen määrittämiseen. Siinä tarkastellaan myös toimeentuloon riittävän palkan käsitettä, jonka tarkoituksena on taata työntekijöille ja heidän perheilleen kohtuullinen elintaso ja sosiaalinen osallistuminen, jotta voidaan vastata siihen ongelmaan, että monien nykyisestä lakisääteisestä vähimmäispalkasta riippuvaisten työssäkäyvien kotitalouksien tulot eivät ole riittäviä.

Palkkakehitys

Vuoden 2021 vähimmäispalkkojen vuotuisessa tarkastelussa esitetään yhteenveto siitä, miten vähimmäispalkat määritettiin vuonna 2020 eli covid-19-pandemian leimaamana vuonna. Siinä arvioidaan kansallisten päätöksentekijöiden kohtaamia vaikeuksia ja heidän reagointiaan pandemian taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia koskeviin haasteisiin vähimmäispalkasta päätettäessä. Raportissa kartoitetaan, missä määrin vähimmäispalkkoihin viitattiin covid-19-pandemiaan liittyvissä tukitoimissa. Siinä käsitellään riittäviä vähimmäispalkkoja koskevassa EU:n aloitteessa saavutettua edistystä ja kartoitetaan EU:n tason työmarkkinaosapuolten ja kansallisten päätöksentekijöiden reaktioita.

Eurofound tutki aiemmin Euroopassa 2000-luvun palkoista tehdyssä tutkimuksessa , mitä seurauksia olisi hypoteettisella vähimmäispalkalla, jota koordinoidaan EU:n tasolla ja joka on 60 prosenttia kansallisesta mediaanipalkasta.

Covid-19:n vaikutus matalapalkkaisiin

Covid-19 vaikuttaa todennäköisesti meneillään olevaan vähimmäispalkkakeskusteluun, sillä monet keskeisiä palveluja pandemian aikana tarjoavat työntekijät ovat palkkahaitarin alapäässä, esimerkiksi vähittäiskaupassa, elintarviketoimitusketjussa ja hoiva-alalla työskentelevät. Toiset matalapalkkaiset työntekijät, kuten majoitus- ja ravitsemisalan työntekijät ja vapaa-ajan ja viihdepalvelujen työntekijät, ovat puolestaan kärsineet herkimmin työttömyydestä. Työttömyyden lisääntyessä on tärkeää nähdä, miten vähimmäispalkat voivat toimia osana keinovalikoimaa, jolla hallitukset ja työmarkkinaosapuolet pyrkivät tällä hetkellä lieventämään taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Eurofoundin sähköinen eläminen, työskentely ja covid-19 -tutkimus osoittaa, että lähes puolella kotitalouksista on jo vaikeuksia saada rahat riittämään välttämättömiin menoihin. Vähimmäispalkoilla voisi olla poliittinen rooli tulojen vakauttamisessa.

Vähimmäispalkka verrattuna toimeentuloon riittävään palkkaan

Useimmissa EU-maissa on lakisääteinen vähimmäispalkka. Siihen liittyvä mutta erillinen käsite on toimeentuloon riittävä palkka, joka turvaa palkansaajan (ja joissakin tapauksissa kotitalouden huollettavien) hyväksyttävän peruselintason. Toimeentuloon riittävä palkka perustuu tällaiseen elintasoon tarvittavien peruspalvelujen ja -hyödykkeiden yksityiskohtaiseen ja säännöllisesti päivitettyyn kustannuslaskentaan, ja osittain sen tarkoituksena on osoittaa tätä tarkoitusta varten voimassa olevien lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittämättömyys. Toimeentuloon riittävää palkkaa koskevat kampanjat ovat yleensä vapaaehtoisia ja perustuvat etujärjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajien yhteenliittymiin. Näillä kampanjoilla voi olla sekä edunvalvontatehtävä (Irlanti) että hyväksymistä koskeva rooli (Yhdistynyt kuningaskunta), jolloin organisaatioita hyväksytään virallisesti riittävän palkan takaaviksi työnantajiksi. Eurofoundin tutkimuksen tavoitteena on tarjota poliittisille päättäjille käytännön opas toimeentuloon riittävän palkan käsitteestä sosiaalisen pilarin kohtuullisia palkkoja koskevien määräysten mukaisesti.

Vähimmäispalkan muutoksia koskeva pilottihanke

Eurofound toteuttaa Euroopan parlamentin ja komission pyynnöstä pilottihankkeen vähimmäispalkan muutoksista vuosina 2021–2023. Lisätietoja on jäljempänä kohdassa ”Käynnissä oleva työ”.

Read less

Vuosien mittaan saadut keskeiset tulokset

Show more (12)

Keskeiset viestit

Top

· Naiset ovat yliedustettuina vähimmäispalkkaa saavissa työntekijöissä lähes kaikissa jäsenvaltioissa siihen katsomatta, miten vähimmäispalkkaa saavat työntekijät määritellään.

Read more

· Naiset ovat yliedustettuina vähimmäispalkkaa saavissa työntekijöissä lähes kaikissa jäsenvaltioissa siihen katsomatta, miten vähimmäispalkkaa saavat työntekijät määritellään.

· Joka kymmenennen työntekijän ansiotaso EU:ssa oli suunnilleen vähimmäispalkan verran (± 10 prosenttia) vuonna 2017.

· Monissa EU-maissa keskusteltiin vuonna 2019 tuntuvasta vähimmäispalkkojen korotuksesta vuoden 2020 jälkeen suhteellisen tavoitteen ja absoluuttisten lukujen näkökulmasta.

· Kun lakisääteisiä vähimmäispalkkoja verrataan muiden työntekijöiden palkkoihin vuosituhannen alusta lähtien, ne ovat muuttuneet oikeudenmukaisemmiksi, kun lakisääteisiä vähimmäispalkkoja verrataan kaikkien työntekijöiden mediaanipalkkoihin.

· Noususuuntauksesta huolimatta vähimmäispalkat ovat useimmissa maissa edelleen alle 60 prosenttia tai jopa alle 50 prosenttia mediaanipalkoista. Tämä koskee erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan EU-jäsenvaltioita, joissa suhteellinen lähtötaso oli vuosituhannen alussa hyvin alhainen ja joissa vähimmäispalkkasäätelyn tavoitteet ovat edelleen noin 50 prosenttia mediaanista tai sen alle.

· Kaiken kaikkiaan minimipalkkaa saavista työntekijöistä seitsemän kymmenestä ilmoittaa ainakin jonkinasteisista vaikeuksista saada rahat riittämään, kun muista palkansaajista viisi kymmenestä katsoo olevansa vastaavassa tilanteessa. Luvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua maiden välillä. Esimerkiksi Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa alle 10 prosenttia vähimmäispalkkaa saavista työntekijöistä katsoo, että palkalla on vaikeaa tai erittäin vaikeaa tulla toimeen. Bulgariassa, Kroatiassa ja Kyproksella vastaava osuus on 50–60 prosenttia ja Kreikassa 80 prosenttia.

· Hallitukset eri puolilla Eurooppaa kohdistavat tulonvakautustoimia niihin, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut. Eri toimintalinjojen yhdistelmässä vähimmäispalkat saattavat olla yksi tekijä, joka vaikuttaa tulojen vakautukseen ja voi siten myös auttaa hillitsemään laskukierrettä kohti taantumaa tai lamaa.

· Eurofoundin EU PolicyWatch -tietokannasta käy myös ilmi, että hallitukset ovat usein viitanneet lakisääteiseen vähimmäispalkkaan määrittäessään toimeentulotukietuuksien, kuten lyhennetyn työajan tukien, ylä- tai alarajoja.

· Covid-19-pandemia vaikuttaa voimakkaasti erityisesti aloihin ja ammatteihin, joissa vähimmäispalkan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus on suuri: maatalouden työntekijät (15 prosenttia ja joissakin maatalouden työpaikoissa noin 20 prosenttia vähimmäispalkkaa saavia työntekijöitä), vähittäiskaupan työntekijät (13 prosenttia) ja siivoojat ja avustajat (25 prosenttia) kuuluvat niihin, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä lähikontaktien välttämisen ja sulkutoimien aikana.

· Jotkin muuta alat ja ammatit, joissa vähimmäispalkan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus on melko suuri – erityisesti majoitus- ja ravitsemissala (16 %), taide-, viihde-, virkistys- tai kotitaloustyö (14 %) ja henkilökohtaisten palvelujen työntekijät (16 %) – joutuivat kohtaamaan kansanterveystoimenpiteiden vaikutukset välittömästi covid-19:n puhjettua.

Read less

Julkaisut ja tiedot

Top

Jäljempänä olevissa osissa voit tarkastella erilaisia aihetta käsitteleviä julkaisuja, tietoja ja meneillään olevaa työtä. 

  • Julkaisut (154)
  • Tiedot
  • Meneillään oleva työ

Meneillään oleva työ

Research continues in this topic on a variety of themes, which are outlined below with links to forthcoming titles. 

Pilot project on minimum wages

Following a request from the European Parliament and decision from the European Commission, Eurofound will carry out a pilot project on the 'Role of the minimum wage in establishing the Universal Labour Guarantee' in the EU from 2021 to 2023. The purpose of this pilot project is to provide data and research evidence that will feed into the monitoring of the European Commission’s initiative on adequate minimum wages. The main objectives will be examined in three distinct modules:

  • Module 1: Enforcement of minimum wages and compliance – providing a measurement of compliance with minimum wage regulation and discussing the methodological and policy issues related to this measurement
  • Module 2: Database on minimum wage rates applicable to low-paid jobs – building a database on minimum wages in collective agreements
  • Module 3: Minimum tariffs in collective agreements – to verify the presence of minimum tariffs for self-employed in collective agreements. A report for this module was published in November 2022.